Brian Bowles

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brian Bowles
Brian-bowles.jpg
Tiedot
Pituus 170 cm
Paino 61 kg
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Syntymäaika 22. kesäkuuta 1980 (ikä 33)
Syntymäpaikka Charleston, Länsi-Virginia
Kätisyys oikea
Tilastot
Ottelut 13
Voitot 10
– tyrmäyksellä 3
– luovutuksella 6
Tappiot 3

Brian Bowles (s. 22. kesäkuuta 1980) on yhdysvaltalainen vapaaottelija.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiösarjassa (engl. bantamweight) otteleva Bowles aloitti vapaaotteluammattilaisena vuonna 2006 ja siirtyi vuonna 2007, kolmen voitokkaan ottelun jälkeen, World Extreme Cagefighting -organisaatioon (WEC). Voitettuaan neljä ensimmäistä WEC-otteluaan, vuonna 2007 Charlie Valencian takakuristuksella ja Marcos Galvãon tyrmäyksellä sekä vuonna 2008 Damacio Pagen ja Will Ribeiron molemmat giljotiinikuristuksella, hän sai mahdollisuuden otella organisaation mestaruudesta. Ottelun hallitsevaa kääpiösarjan mestaria Miguel Torresia vastaan oli alun perin määrä tapahtua huhtikuussa 2009 olleessa WEC 40 -tapahtumassa, mutta Bowles joutui vetäytymään ottelusta selkävamman vuoksi. Ottelu Torresia vastaan tapahtui lopulta elokuussa 2009 olleessa WEC 42 -tapahtumassa, jossa Bowles voitti mestaruuden ensimmäisen erän tyrmäyksellä.[2][3]

Bowles puolusti mestaruuttaan maaliskuussa 2010 Dominick Cruzia vastaan, mutta kärsi tappion teknisellä tyrmäyksellä. Hän mursi ottelussa oikean kätensä, minkä vuoksi ottelu keskeytettiin kahden erän jälkeen.[1][4] Cruz-ottelun jälkeen Bowlesin oli seuraavaksi määrä otella marraskuussa 2010 Wagnney Fabianoa vastaan, mutta hän joutui vetäytymään ottelusta loukkaantumisen vuoksi.[5]

Bowles on otellut vuodesta 2011 Ultimate Fighting Championshipissä (UFC), kun WEC fuusioitiin UFC:hen. Oltuaan ottelematta lähes vuoden, hän otteli maaliskuussa 2011 toisen kerran urallaan Damacio Pagea vastaan. Hän voitti ottelun samalla tavalla ja samassa ajassa kuin heidän ensimmäisellä kohtaamiskerrallaan, giljotiinikuristuksella kolmessa ja puolessa minuutissa. Bowles voitti myös toisen UFC-ottelunsa, heinäkuussa 2011 käydyn ottelun Takeya Mizugakia vastaan, minkä jälkeen hän pääsi ottelemaan mahdollisuudesta päästä UFC:n mestaruusotteluun Dominick Cruzia vastaan. Hän kuitenkin hävisi marraskuun 2011 UFC 139 -tapahtumassa Urijah Faberille. Hän luovutti ottelun toisessa erässä giljotiinikuristuksen vuoksi.[1][6][7]

Faberille kärsimänsä tappion jälkeen Bowles oli ottelematta puolitoista vuotta, mihin olivat syynä muun muassa selkävammat. Hän kohtasi neljännessä UFC-ottelussaan toukokuun 2013 UFC 160 -tapahtumassa George Roopin.[8] Bowles sai ensimmäisessä erässä Roopin kaatumaan oikean käden lyönnillään ja pääsi yrittämään giljotiinikuristusta. Hän kuitenkin hävisi ottelun teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Brian Bowles Sherdog. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  2. Morgan, John & Stupp, Dann: Back injury sidelines Bowles, Mizugaki faces champ Torres at WEC 40 MMAjunkie.com. 25.2.2009. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  3. Knapp, Brian & Mandel, Dave: Bowles Flattens Torres at WEC 42 Sherdog. 10.8.2009. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  4. Non, Sergio: Hand injury ends Brian Bowles' night, Dominick Cruz wins WEC title USATODAY.com. 7.3.2010. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  5. Stupp, Dann: Injured Brian Bowles out of WEC 52, replacement search underway MMAjunkie.com. 6.10.2010. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  6. Hill, Adam: Bowles lost in sea of talent in UFC's bantamweight division ReviewJournal.com. 17.11.2011. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  7. Stupp, Dann & Morgan, John: UFC 139 results: Urijah Faber blasts, chokes out Brian Bowles to earn title shot MMAjunkie.com. 19.11.2011. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  8. Roth, Matthew: UFC 160 Results: Brian Bowles and a career defined by injuries Bloody Elbow. 27.5.2013. Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)
  9. UFC 160 Play-by-Play: Brian Bowles vs. George Roop MMAWeekly.com. 23.5.2013. Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)