Bix Beiderbecke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bix Beiderbecke

Leon Bismark "Bix" Beiderbecke (10. maaliskuuta 19036. elokuuta 1931) oli yhdysvaltalainen jazz-kornetisti ja -pianisti.

Beiderbecke syntyi Iowan Davenportissa saksalaisperäiseen sukuun. Hän opiskeli Lake Forest Academyssä Illinois'ssa, mutta ainoat aineet, jotka hän koki itsensä kannalta kiinnostaviksi, olivat musiikki ja liikunta. Hän ei ollut erityisen menestynyt opinnoissaan ja joutuikin jättämään akatemian.

Beiderbecke aloitti kornetin soiton 15-vuotiaana ja sai siihen vaikutteita jokilaivoilla soitetusta musiikista. Ammattilaisuransa hän aloitti yhtyeessä Wolverine Orchestra vuonna 1924. Hän teki myöhemmin yhteistyötä Frankie Trumbauerin, Jean Goldketten, Adrian Rollinin ja Paul Whitemanin kanssa. Hänen merkittävimpiä varhaisia vaikutteitaan olivat New Orleansin jazz-kornetistit, kuten Nick LaRocca. Häneen vaikuttivat myös taidemusiikin säveltäjät, kuten Claude Debussy (pianosävellys In a Mist).[1]

Beiderbecke oli ensimmäinen lyyrisen jazzin suurista nimistä. Hän oli ensimmäisiä valkoisia muusikkoja, jotka saivat arvostusta mustilta kollegoiltaan. Hänen tyylinsä perustui lyyriseen ja oivaltavaan fraseeraukseen, jota jäljiteltiin laajasti. Paul Whitemanin orkesterin jäsenenä hän oli 1928–1930. Hänen tunnetuin soolokappaleensa on Singing the Blues.[1]

Beiderbecken terveys oli ollut horjuvaa jo lapsuudessa. Hän ajautui lopulta alkoholismiin ja kuoli yksin Long Islandilla 28-vuotiaana 1931. Viralliset kuolinsyyt olivat keuhkokuume ja aivoödeema. Niiden lisäksi hän oli kärsinyt delirium tremensistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 3, s. 253. Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18420-9.