Berghin postilla
| Postilla eli saarnakirja, koottu tohtori Johan Fredrik Bergh vainajan jälelle jääneistä saarnoista ja saarnan juurista | |
|---|---|
 Berghin postillan nimiölehti. |
|
| Kirjailija | Johan Fredrik Bergh |
| Kieli | suomi |
| Genre | postilla |
| Kustantaja | Weilin & Göös |
| Julkaistu | 1875 |
| Sivumäärä | 569 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Postilla eli saarnakirja, koottu tohtori Johan Fredrik Bergh vainajan jälelle jääneistä saarnoista ja saarnan juurista eli lyhyemmin Berghin postilla on tunnetun herännäispapin Johan Fredrik Berghin saarnoista ja niiden valmisteluaineistosta toimitettu postilla eli saarnakirja vuodelta 1875. Se on ollut suosittu etenkin herännäispiireissä ja siitä on otettu useita painoksia.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Berghin postilla julkaistiin yhdeksän vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Sen toimitti Berghin vävy O. H. Cleve. Sen kustansi Weilin & Göös ja siitä otettiin 10 000 kappaleen painos. 569-sivuinen teos oli vasta perustetun kustantamon siihen asti laajin julkaisu. Toinen painos julkaistiin vuonna 1881.[2] Kielellisesti uudistetut laitokset ovat julkaisseet Matti Saaninkoski vuonna 1909 ja Kaarlo Hyrske 1937.[1]
Vaikka Bergh lukeutui Pohjanmaan ja Savon herännäisyyteen, hänen postillaansa on luettu myös Länsi-Suomen rukoilevaisten keskuudessa.[3]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Postillan toimittajan Cleve kertoo esipuheessa toimitusperiaatteistaan. Cleven mukaan Bergh ei kirjoittanut saarnojaan täydellisesti. Sen takia julkaisija on käyttänyt aineistonaan Berghin muistiinpanoja, ”saarnan juuria”. Bergh on hyödyntänyt saarnoissaan muiden tekemiä postilloja ja merkinnyt papereihinsa, kenen postillan mukaan hän on saarnan rakentanut. Berghin omissa muistiinpanoissa ei ole ollut kylliksi aineistoa, joten julkaisija on ottanut mukaan kaksi Steinhoferin saarnaa ja yhden J. O. Hoofin saarnan. Cleven mukaan hän on tehnyt melkein joka saarnaan korjauksia ja lisäyksiä, ja joissakin tapauksissa Berghin muistiinpanot ovat antaneet vain suunnan saarnan tekemiseen. Tiililä toteaakin: ”Emme siis ole suinkaan tämän kirjan ääressä lukemassa vain Berghiä, vaan lähinnä Berghiä ja Cleveä sekä lisäksi eräitä ulkomaisia saarnaajia”. Esipuheessaan Cleve arvioi tavoittaneensa Berghin ajatukset, jotka hän Berghin perheenjäsenenä ja apulaisena katsoi hyvin tunteneensa.[1]
Tiililän mukaan Berghin postilla on tyypillinen pietistikirja, jonka ote on sekä herättävä että sielunhoidollinen.[4]
Laitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bergh, Johan Fredrik: Postilla eli saarnakirja: Koottu tohtori Johan Fredrik Berghin jäljelle jääneistä saarnoista ja saarnan juurista. 4. korjattu painos. Rauma: Länsi-Suomi, 1962.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tiililä, Osmo: Rukoilevaisten kirjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 270. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1961.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tiililä 1961, s. 394.
- ↑ Tiensuu, Kyllikki: ”Bergh, Johan Fredrik (1795 - 1866)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 557–558. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Tiililä 1961, s. 395.
- ↑ Tiililä 1961, s. 395–396.