Austerlitz (kirja)
| Austerlitz | |
|---|---|
| Austerlitz | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | W. G. Sebald |
| Julkaistu | 2001 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Oili Suominen |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 2002 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Austerlitz (Austerlitz) on W. G. Sebaldin vuonna 2001 ilmestynyt, viimeinen valmiiksi asti saatettu teos. Sen on suomentanut Oili Suominen, ja suomennoksen on julkaissut vuonna 2002 Tammi.
Kirjassa herra Austerlitz kuvaa rakennuksia ja päätyy niiden kautta oman sukunsa holokaustihistoriaan.[1] Teoksen englannintaja Anthea Bell sanoo, että teoksessa on itse asiassa kaksi romaania, kertojan kertoma kehystarina ja herra Austerlitzin ydinkertomus. Hän teki käännöstä tiiviissä yhteistyössä Sebaldin kanssa. Hänen mukaansa Sebald olisi yhtä hyvin voinut kirjoittaa englanniksi 30 vuoden Englannissa asumisen jälkeen mutta Sebald halusi kuitenkin kirjoittaa äidinkielellään saksalla.[2] Sebald liitti tekstiin piirroksia ja valokuvia, ja Bell kertoo että kuvien liittäminen esimerkiksi Theresienstadtin keskitysleiriä kuvaavaan yhdeksän sivun mittaiseen lauseeseen on varmasti tuottanut julkaisijalle ongelmia. Hän itse harkitsi lauseen pilkkomista, sillä pitkät lauseet eivät ole englannille ominaisia, mutta totesi ajatuksen vääräksi.[2]
Antti Majander luonnehtii teosta kolumnissaan: "Austerlitz avaa Euroopan henkistä historiaa yhden kohtaamisen kautta Antwerpenin katedraalia muistuttavalla, mutta Kongon verirahoilla rakennetulla rautatieasemalla."[3]
Suomennoksen kannen valokuvan Sebald osti kirpputorilta, ja se esittää tuntematonta lasta.[4]
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Independent Foreign Fiction Prize: 2002[5]
- Kääntäjien valtionpalkinto: 2003 Oili Suomiselle[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Austerlitz. Kiiltomato.net.
- ↑ a b Anthea Bell: W. G. Sebald: A Translator’s View Fivedials.com. 2011. Arkistoitu 7.10.2015. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Antti Majander: Katoavaisuuden kirjurin suuri sirpale. Helsingin Sanomat, 10.1.2016, s. C 17. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tommi Melender: Uskoin kirjan kansikuvan todistavan historian kaikessa raakuudessaan, mutta kuvan tarina olikin täyttä valetta Helsingin Sanomat 15.1.2022
- ↑ a b Austerlitz