Aura Jurva

Aura Elisabeth Jurva (7. syyskuuta 1882 Koski Hl. – 15. tammikuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkejä Aura ja Kaarle Kortejoki.^[1]

Jurva kirjoitti lähinnä satuja ja lapsille tarkoitettuja näytelmiä.

Aura Jurvan veli Eelis Waldemar Jurva (1873–1934) oli kapellimestari ja Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulun viulunsoiton opettaja.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satuja, kirjoittanut ja kuvittanut Aura. E. W. Ponkala, Helsinki 1912, 2. uud. painos nimellä Metsämailta : satuja, kuvitus Rudolf Koivu, Valistus 1922.
Tuulen tarinoita, kuvat piirtäneet R. Koivu ja Ester Hjelt-Cajanus. Suomen lasten kirjoja 15. WSOY 1913, 2. painos 1922
Satuleikkejä, yksinäytöksisiä leikkejä kouluille ja kodeille. Otava 1916, 2. lisätty painos nimellä Koulunäytelmiä, Otava 1923
Torpantontut, kuvittanut Rudolf Koivu. Otava 1917, 2. painos 1922
Uusia satuleikkejä kouluille ja kodeille. Otava 1919
Metsäelämää, partiolaisnäytelmiä ; kuvittanut Ilmari Vainio ; aiheet Thompson Setonin kirjasta "Kaksi partiopoikaa". Otava 1920
Puunhakkaaja ja metsänneito ym. satunäytelmiä. Otava 1921
Tervastulia, satuja kaikille. Valistus 1923
Pikku sisko. Otava 1924
Nuorten näytelmiä. Valistus 1927
Kumpi on parempi. Raittiusviikkotoimikunta, Helsinki 1929
Markkinamiehiä, näytelmä. Esitetty 1929
Meidän Venus, kaksiosainen seuranäytelmä. Suomen naisten liikuntakasvatusliiton näytelmäsarja 5. Hyvinkää 1930
Eelis Jurva : Muistelmia veljestäni. Tekijä, Helsinki 1935
Pisku pieni Kottabus. Tekijä, Helsinki 1937
Vihtori Peltosen Porvoo : yhteiskoululaisen muistelmia . Tekijä, Porvoo 1938
Pensaan juurta. Tekijä, Porvoo 1939
Kosken pitäjän vaiheita. Tekijä, Porvoo 1942, uusi painos Hämeenkosken tili ja notariaatti, Hämeenkoski 1999
Voittamattomia linnoituksia, radiokuunnelma. Esitetty 1950
Sukurengas. Tekijä, Loviisa 1951