Apostolic Lutheran Church
Apostolic Lutheran Church on rauhansanalaisten lestadiolaiskirkko Pohjois-Amerikassa. Se syntyi vuonna 1927 Finnish Apostolic-Lutheran Congregationin jakautuessa kahtia.
Amerikan lestadiolaisuuden sisällä oli alusta alkaen vastakkaisiin suuntiin pyrkiviä opillisia suuntauksia. Ensimmäisenä haalilaiset. Myöhemmin nousivat esiin myös esikoisuusaate, sekä uusheräys. Apostolic Lutheran Church on esikoislestadiolaisuudesta("Jällivaaran esikoisuus") v 1903 erkaantuneen ns "pikkuesikoisuuden"("Lannavaaran esikoisuus"), Amerikan vanhoillislestadiolaisuuden sisällä vuodesta 1908 lähtien vaikuttaneen ns "suurseuralaisuuden" ja Amerikan uusheränneiden ja entisten haalilaisten yhteenliittymä. Koska monet entisistä haalilaisista menivät mukaan suurseuralaisuuteen, kutsuivat heidemanilaiset suurseuralaisuutta myös ivallisesti "haalilaisuudeksi". Amerikan suurseuralaiset saivat Euroopasta arvovaltaista tukea mm Pauli Rantalalta, August Ludbergilta ja Juhani Rautiolta, mutta vastustusta mm Heikki Jussilalta. Amerikan suurseuralaisuuden pääarkkitehti oli kuitenkin Juho (John) Pollari, joka perusti myöhemmin vuonna 1920-1921 pollarilaisuuden.[4]
Suurseuralaisten hallussa oli Kristillisen Kuukauslehden (The Christian Monthly) toimitus, joka ilmestyi vuosina 1916-1966. Heidemanilaisilla sitä vastoin oli lehti nimeltä Rauhan Tervehdys (Greetings of Peace), joka on myöhemmin ollut töröläläisten hallussa.[5]
Kirkkokuntalaisuus-nimitys tulee siitä kun he kannattivat hajautetumpaa johtamistapaa lestadiolaisten uskonnolliselle organisaatiolle, ja siksi he kannattivat hajautetummin johdettavaa itsenäisemmistä paikallisseurakunnista muodostuvaa kirkkokuntaa keskusjohtoisen keskusyhdistystyyppisen organisaatiomallin sijaan. Ideana oli erillisten lestadiolaissuuntien yhteinen kirkkokunta, johon pyrittiin aluksi järjestämällä eri lestadiolaissuuntien edustajien yhteisiä "suuria seuroja" v 1908 alkaen, josta tulee nimitys "suurseuralaisuus".
Vanhoillislestadiolaisuus, jota kutsuttiin myös heidemanilaisuudeksi vastusti tätä sekaseuraista yhteenliittymää, jota kutsuttiin "suurseuralaisuudeksi" ja "kirkkokuntalaisuudeksi" ("federation"), sekä "pikkuesikoisuudeksi" siinä mukana toimineen esikoislestadiolaisista v 1903 erkaantuneen pikkuesikosuuden mukaan.
Vuonna 1927 Finnish-Apostolic Lutheran Church jakaantui Apostolic Lutheran Churchiksi ja First Apostolic Lutheran Churchiksi. Myöhemmin Suomessa vuonna 1934 vanhoillislestadiolaisuudesta eronnut rauhan sana alkoi hengelliseen yhteistyöhön ALC:n kanssa. Amerikassa rauhansanalaisia on noin 6000[6]. Se on jakautunut sisäisesti liberaaliin ja konservatiiviin suuntaukseen.
Lisäksi Apostolic Lutheran Churchia kohtasi ulkonainenkin hajaannus 2010-luvun alussa, jolloin siitä erkani ryhmä joka perusti kirkon nimeltä Grace Apostolic Lutheran Church (GALC). Grace Apostolic Lutheran Church -ryhmä uskoo uudestisyntymisen tapahtuvan kasteessa. Suuntausta kutsutaan nimellä andersonilaisuus johtajansa Steven E. Andersonin mukaan.[7][8][9]
Sisällysluettelo |
Lähteet [muokkaa]
- Lohi, Seppo: Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK), 2007. ISBN 978-951-843-109-4.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Talonen 2001 s. 25 ja 30.
- ↑ Hepokoski 2002. s. 28, 40-41, 43-45, 85-91 ja 108
- ↑ Kinnunen 2004. s. 438
- ↑ Lohi 2007. s. 489-490 ja 495-497
- ↑ Lohi 2007. s. 495
- ↑ LWF Statistics 2009
- ↑ Anderson, Steven E. 2012. FinnForge: Voice of the Elders -blogi. "Grace Apostolic Lutheran Church Open Declaration and Confession of Faith". 15.05.2012. http://finnforge.blogspot.fi/. Luettu 02.04.2013
- ↑ https://www.facebook.com/GraceApostolicLutheran
- ↑ http://www.mediafire.com/galc
Sivulta puuttuu