Albanianvuoristokoira
| Albanianvuoristokoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Kosovo |
| Määrä | Suomessa tuntematon |
| Rodun syntyaika | 1800-luku |
| Alkuperäinen käyttö | vahtikoira, laumanvartija |
| Nykyinen käyttö | vahtikoira, laumanvartija |
| Muita nimityksiä | qen t'bani shqiptarë-rudanat, qen t'bani, qen stani, rudanat, qen bariu, Albanian Mountain Dog |
| FCI-luokitus |
ei FCI-rotu FKK/UKU/SRSH: ryhmä 2 alaryhmä 2.2 Vuoristokoirat |
| Ulkonäkö | |
| Paino |
uros 45–55 kg narttu 35–45 kg |
| Säkäkorkeus |
uros 65–72 cm narttu 60–67 cm |
| Väritys | kaikki sallittuja |
Albanianvuoristokoira (qen t'bani shqiptarë-rudanat) on nimestään huolimatta kosovolainen koirarotu. Sillä ei ole FCI:n tunnustusta, mutta sekä Kosovon Kennelliitto (Federata Kinologjike e Kosovës), Ukrainan Kennelunioni[1] että Belgian Kennelliitto (Société Royale Saint-Hubert)[2] ovat virallisesti hyväksyneet sen roduksi.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albanianvuoristokoiran koko vaihtelee keskikokoisesta kookkaaseen. Se on olemukseltaan elegantti, voimakas ja nopea. Pää on hieman pitkänomainen, takaa ja sivusta katsottuna hieman pyöristynyt, pituudeltaan 40 % säkäkorkeudesta. Kallo kattaa 57 % pään kokonaispituudesta. Otsapenger on selvästi erottuva ja hieman korostunut. Silmien väri on pähkinänruskea, vaihdellen vaaleasta tummaan. Korvat ovat riippuvat, pitkät ja kolmionmuotoiset. Kuono on hieman pitkänomainen olematta suippo, kirsu aina musta. Purenta voi olla leikkaava tai tasapurenta. Runko on lihaksikas, ylälinja suora sään kohdalta lantioon asti, jonka kohdalla se laskee loivasti alas. Selkä on lihaksikas, vahva ja vaakasuora. Häntä on paksu, erityisesti tyvestään, ja se kannetaan sirpinmuotoisena. Karvapeite on lyhyt ja tiheä, maksimissaan 7 cm pitkä. Kaikki värit ja väriyhdistelmät sallitaan, mutta kaksi- tai kolmivärisillä päävärin tulee kattaa 80 % koko karvapeitteen väristä. Urosten säkäkorkeus on noin 65–72 cm ja paino 45–55 kg, nartuilla vastaavat mitat ovat 60–67 cm ja 35–45 kg.[1]
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on rohkea ja tasapainoinen. Se on hyvin omistajaansa kiintynyt ja lapsia kohtaan kärsivällinen, mutta vieraita kohtaan varautunut, toisinaan jopa aggressiivinen. Siitä saa erinomaisen vahtikoiran ja helppohoitoisen karjakoiran.[1]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on peräisin 1800-luvulta, ja se levisi 1990-luvulla ympäri Albaniaa ja Kosovoa. Sitä kuitenkin kutsuttiin eri nimillä alueesta riippuen: Kosovossa lyhytkarvaiset vuoristokoirat tunnettiin nimellä rudanat erotukseksi pitkäkarvaisesta illyrianpaimenkoirasta. Pohjois-Albaniassa paikalliset koirat vastaavasti tunnettiin nimellä qen stani ("lammaskoira") eli qen t'bani ja Etelä-Albaniassa nimellä qen bariu ("paimenkoira"). Sekä Kosovossa että Albaniassa maanviljelys oli vielä 1990-luvullakin ainoa kannattava elinkeino, joten albanianvuoristokoiraa tarvittiin yhä karjan hengissä selviytymiseen. Rodun edustajia oli tapana pitää aina kytkettyinä, sillä ne olivat aggressiivisia ja niillä oli korkea vahtivietti, minkä vuoksi niitä alettiin kutsua "ketjukoiriksi".[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Albanian Mountain Dog. Federata Kinologjike e Kosovës, 10.2.2009. Ukrainian Kennel Union. Haettu 23.12.2020.
- ↑ Qen T'Bani Shqiptarë-Rudanat[vanhentunut linkki]. Société Royale Saint-Hubert. Haettu 23.12.2020.