Akustinen Seura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Akustinen Seura ry - Akustiska Sällskapet rf on Suomessa toimiva akustiikan alan tutkimusta, koulutusta ja suomenkielistä julkaisemista edistävä yhdistys. Sen edeltäjä, Ääniteknillinen Yhdistys ry, perustettiin vuonna 1943, ja sen nimi muutettiin Akustiseksi Seuraksi vuonna 1970.[1][2] Akustinen Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen.[3] Seuran nykyinen puheenjohtaja on tekniikan tohtori Olli Santala.[4]

Akustinen Seura järjestää konferensseja, seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä sekä julkaisee alan kirjallisuutta.[1] Akustinen Seura on mukana pohjoismaisessa NAA-yhdistyksessä, joka järjestää joka toinen vuosi Baltic-Nordic Acoustics Meeting (BNAM) –konferenssin järjestelyvastuun kiertäessä pohjoismaisten akustiikan seurojen välillä.[5] Akustinen Seura on viimeksi järjestänyt BNAM-konferenssin vuonna 2004 Helsingissä ja vuonna 2014 Tallinnassa.[5] Lisäksi Akustinen Seura järjestää joka toinen vuosi Akustiikkapäivät-nimisen konferenssin Suomessa.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akustinen Seura ry on pohjoismaiden vanhin akustiikka-alan yhdistys. Kesällä 1942 Suomen Yleisradiossa vieraili Saksan Reichs-Rundfunk-Gesellschaftin sähköakustiikan laboratorion johtaja, tri Hans Joachim von Braunmühl, joka oli yksi AEG:n magnetofonin kehittäjistä[6]. Hän piti Suomen vierailunsa aikana akustiikkaan liittyviä esitelmiä[7]. Niiden innoittamana Yleisradion tiloissa järjestettiin kokous, jossa selvitettiin kiinnostusta akustiikan alan yhdistyksen perustamiseen[7].

Seuran perustamiskokoukseen 29.3.1943 osallistui 11 asiasta kiinnostunutta henkilöä, mm. Teknillisen korkeakoulun entinen rehtori, fysiikan professori Hjalmar Brotherus, arkkitehtuurin professori J. S. Sirén, Helsingin yliopiston fonetiikan professori Antti Sovijärvi, musiikkitieteilijä ja kapellimestari Toivo Haapanen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Alvar Wilska, Yleisradion studiopäällikkö, diplomi-insinööri Paavo Arni, Yleisradion apulaismusiikkipäällikkö Jouko Tolonen ja Suomi-Filmi Oy:n tuotantopäällikkö, elokuvaohjaaja Risto Orko[7]. Ääniteknillinen Yhdistys ry merkittiin Suomen yhdistysrekisteriin 9.9.1943[2]. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin professori Hjalmar Brotherus ja sihteeriksi DI Paavo Arni[7]. Tri von Braunmühl nimitettiin yhdistyksen kunniajäseneksi vuonna 1963.[1]

Akustisen Seuran puheenjohtaja vuosina 1954–1969 oli Yleisradion teknillinen johtaja Paavo Arni.[1] Hänen jälkeensä vuosina 1969–1974 puheenjohtajana toimi Teknillisen korkeakoulun heikkovirtatekniikan professori Jaarli Jauhiainen.[1] Teknillisen korkeakoulun akustiikan professori Matti Karjalainen hoiti puheenjohtajan tehtävää useaan otteeseen vuosina 1985–88, 1992–94 ja 1997–98.[1][2] Tunnettu akustikko Alpo Halme nimitettiin Akustisen Seuran kunniajäseneksi vuonna 1993.[2]

Vuosina 1963–1967 Akustinen Seura julkaisi Suomen Teknillisen Seuran kanssa Akustista Aikakauslehteä[1]. Akustiikkapäivä-konferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1982.[5] Vuodesta 1989 alkaen tapahtuma on pidetty joka toinen vuosi, ja vuoden 1997 jälkeen tilaisuus on ollut kaksipäiväinen ja nimeltään Akustiikkapäivät.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g J. Pekkarinen, T. J. Nuotio & T. Lahti, 1983.
  2. a b c d Lampio, 1993.
  3. Tieteellisten seurain valtuuskunta, 2018.
  4. Hallitus 2023 Akustinen Seura. Viitattu 25.6.2023.
  5. a b c d e Akustisen Seuran kotisivu, 2019
  6. Engel, 1993.
  7. a b c d Kylliäinen, Mikko: Akustisen Seuran perustaminen. In Akustiikkapäivät 2023, marraskuu 2023, s. 129-134. Tampere: Akustinen Seura ry.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]