Aina Osa
| Aina Osa | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Aino Vilhelmina Osa |
| Syntynyt | 3. maaliskuuta 1872 Helsinki |
| Kuollut | 14. tammikuuta 1947 (74 vuotta) |
| Ammatti | näyttelijä, kuiskaaja |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1889–1940 |
Aino Vilhelmina (Aina) Osa (o.s. Berg; 3. maaliskuuta 1872 Helsinki – 14. tammikuuta 1947 Helsinki[1][2]) oli suomalainen näyttelijä ja kuiskaaja. Hän työskenteli Viipurin Kaupunginteatterissa ja sen edeltäjäteattereissa yli neljä vuosikymmentä.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aina Osan vanhemmat olivat maalarimestari Viktor Vuoristo (Berg) ja Amanda Adamsson. Hän kävi Kotkan ruotsalaisen tyttökoulun ja liittyi näyttelijäksi Kansan Teatteriin 1889. Hän työskenteli siellä kolme vuotta ja jatkoi saman teatterin palveluksessa viiden vuoden tauon jälkeen vuonna 1897. Syksyllä 1899 Aina Osa aloitti vastaperustetussa Suomalaisessa Maaseututeatterissa, joka oli Viipurin Kaupunginteatterin edeltäjä. Osa työskenteli viipurilaisteatterin palveluksessa näyttelijänä ja etenkin kuiskaajana yhtäjaksoisesti vuoteen 1940.[1][3]
Näyttelijämatrikkelissa Aina Osaa kuvaillaan termillä ”luonnenäyttelijätär”. Hänen roolejaan olivat muun muassa Eeva (näytelmässä Kihlaus), Martta (Nummisuutarit), Ristolan emäntä (Anna Liisa) ja Alma (Sylvi). Osalle lankesi näytäntövuonna 1903–1904 Ulrika Eleonoran rooli (Kaarle XII), jota kuvailtiin "kuivakiskoiseksi lausunnoksi".[1][4]
Osan vankkoja osasuorituksia olivat Lindgrenska (Pastori Jussilainen) ja Tiina (Miehen kylkiluu).[5] Näytäntövuonna 1919–1920 Osa vietti 25-vuotista teatterijuhlaansa Ebba Flincken roolissa (Elinan surma).[6] Näytäntövuonna 1929–1930 Osa vietti 35-vuotisteatterijuhlaansa saksalaiskomedialla Rakas tuhma äitini, äitinä Elsa Turakainen ja tyttärenä Aili Hildén. Molempien yhteistä lemmenkohdetta tulkitsi Eero Eloranta.[7]
Aina Osan puoliso oli Viipurin Kaupunginteatterin pitkäaikainen näyttelijä Simo Osa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin – Inhemska scenkonstnärer i ord och bild, s. 225. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.
- ↑ Aina Osan kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 16.1.1947, s. 3. Ilmoituksen maksullinen verkkoversio.. Viitattu 28.5.2020.
- ↑ Veistäjä, Verneri: Viipurin ja muun Suomen teatteri, s. 316. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1957.
- ↑ Veistäjä, s. 57
- ↑ Veistäjä, s. 149
- ↑ Veistäjä, s. 160
- ↑ Veistäjä, s. 220