Agtat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Agtat
Väkiluku 7 000
Merkittävät asuinalueet
Filippiinit
Kielet agta
Uskonnot kristinusko, animismi
Sukulaiskansat muut negriitit

Agtat tai aetat ovat Filippiineillä elävä negriittiryhmä, joihin luetaan 10 Filippiinien 29 negriittiryhmästä. Agtat elävät Luzonin itäosien trooppisissa metsissä. Agtojen perinteistä elämäntyyliä uhkaavat metsänhakkuut, joiden takia Luzonin sademetsät saattavat hävitä kokonaan. Agtoja on arviolta noin 7 000[1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agtojen esi-isät tulivat Filippiineille ehkä noin 25 000 vuotta sitten. Heitä kuten muitakin negriittejä pidetään Filippiinien alkuperäisasukkaina. Austronesialaisia kieliä puhuneet kansat tulivat saarille ehkä vasta 5 000 vuotta sitten. Agtat kävivät kauppaa näiden maanviljelyksellä itsensä elättäneiden kansojen kanssa.[2] Agtat elivät omissa oloissaan 1900-luvun loppupuolelle saakka, jolloin riistan väheneminen pakotti heidät tiiviimpiin yhteyksiin ulkomaailman kanssa.[3] Agtojen määrä on laskussa korkean kuolleisuuden takia. Agtojen keskimääräinen elinikä on vain 21 vuotta ja lapsikuolleisuus on korkea. Lisäksi monet kärsivät alkoholismista, minkä takia henkirikokset ovat yleisiä.[4]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisesti miehet metsästivät villisikoja, hirvieläimiä ja apinoita jousin ja nuolin. Myös yksinkertaisia haulikoita oli käytössä. Muutamissa ryhmissä suurriistaa metsästivät naiset. Riistaa ja muita ruokatavaroita myytiin maanviljelijöille, joilta puolestaan saatiin näiden kasvattamia tuotteita. Agtojen tiedetään myös harjoittaneen 1700-luvulla pienimuotoista kaskiviljelystä. Nykyisin tärkein elinkeino on metsätuotteiden, kuten orkideoiden, polttopuun ja lääkekasvien keruu.[4]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agtat ovat perinteisesti olleet animisteja, mutta sittemmin heitä on käännytetty kristinuskoon. Kristinusko on vaikuttanut myös perinteiseen uskoon. Agtat uskoivat henkimaailmaan ja erilaisiin yliluonnollisiin olentoihin. Kuolleiden sielujen uskottiin aiheuttavan sairautta ja kuolemaa. Hengille oli joskus tapana antaa pieniä lahjoja metsälle mentäessä tai viljelysmaata raivatessa. Agtojen keskuudessa on meedioita, joina voivat toimia sekä miehet että naiset. Meedioiden uskotaan voivan parantaa sairauksia lausumalla apurihengilleen rukouksia.[4]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Göran Burenhult: Nykyiset alkuperäiskansat – Ihmisen suku 5. Weldon Owen Pty Limited ja Bra Böcker AB, 1994. ISBN 951-0-18783-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Agta - Orientation Countries and Their Cultures. Viitattu 16.10.2010. (englanniksi)
  2. Agta - History and Cultural Relations Countries and Their Cultures. Viitattu 16.10.2010. (englanniksi)
  3. Burenhult 1994, s. 72
  4. a b c Burenhult 1994, s. 73