Affärscentrum
| Affärscentrum | |
|---|---|
 Affärscentrum syksyllä 2008. |
|
| Osoite | Aurakatu 5 - Eerikinkatu 12 |
| Rakennustyyppi | Liikerakennus |
| Valmistumisvuosi | 1921, 1926 |
| Suunnittelija | Wäinö Määttä, August Krook |
| Rakennuttaja | Ab Affärscentrum Oy |
| Urakoitsija | Arvi Ahti |
| Omistaja | Kiinteistö Oy Affärscentrum Fastighets Ab |
| Kerrosluku | 6 |
| Tilavuus | 17 500 |
 |
|
Affärscentrum on Turussa kauppatorin laidalla sijaitseva liikerakennus. Myös Vanun talona tunnettu amerikkalaishenkinen kuusikerroksinen rakennus valmistui torin laitaan kahdessa vaiheessa vuosina 1921 ja 1926.[1] Nykyisin rakennus on osa koko korttelin kattavaa liikekeskus Forumia.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun palon jälkeen Pehr Johan Gylich oli piirtänyt Aura- ja Eerikinkadun kulmaan kaksi matalaa puista asuintaloa sekä kivisen liikerakennuksen. Kulmatontti rakennuksineen oli pitkän aikaa kauppiasveljesten Carl Jacob ja Gustav Fabian Åkerman omistuksessa, ja tunnettiin siksi nimellä Åkermanin kulma. Vuonna 1903 kiinteistön osti rautakauppias John Löfdahl, jolta omistajuuden osti 1913 Oy Kauppatorinkulma -yhtiö, jonka perustajiin kuului myös Turun Sanomien perustaja Antti Mikkola. Syyskuussa 1916 yhtiö myi tontin ja kaikki sen rakennukset liikemies Allan Hjeltille. Hjelt oli hankkinut omistukseensa lyhyen ajan sisään lähes kaikki nykyisen Forum-korttelin tontit rakennuksineen. Tavoitteena oli rakentaa koko korttelin laajuinen mannermainen liikekeskus kauppakujineen ja ravintoloineen. Liiketoimintaa varten Hjelt perusti kiinteistöyhtiö Oy Affärscentrum Ab:n, jonka hän kuitenkin myi edelleen jo 1919. Uudet omistajat muuttivat yhtiön asunto-osakeyhtiöksi ja ajatus pelkästä liikekeskuksia kattaneesta korttelista unohdettiin.[2][3][4]
Affärscentrumin ensimmäisessä rakennusvaiheessa valmistui 1921 kuusikerroksinen tontin torin puoleinen siipi, jonka oli piirtänyt Wäinö Määttä. Urakoinnista vastasi Arvi Ahti. Rakennuksen tilavuus oli 17 500 kuutiometriä ja sen lopullinen hinta oli viisi miljoonaa markkaa. Uuden rakennuksen liiketiloihin tuli valmistumisen jälkeen vuokralaisiksi Tyllinojan kangaskauppa, Hasselgrenin kelloliike ja taiteilijakahvila. Vuonna 1926 taloa laajennettiin Eerikinkadun ja Aurakadun kulmaan ja Aurakadun suuntaan, jolloin viimeiset kaksi vanhaa puutaloa purettiin uudisrakennuksen tieltä pois. Toinen Aurakadun vanhoista rakennuksista oli tarjonnut vuodesta 1913 alkaen tilat Aline Grönbergin eli Vanu-mamman Turun Lanka -ja Vanuliikkeelle. Laajennuksen suunnittelijana mainitaan August Krook. Uudisosa oli ilmeeltään täysin yhteneväinen aiemman rakennuksen kanssa, mutta kooltaan suurempi.[2][3][4]
Kun Aurakadun puoleinen rakennus valmistui, sen vuokralaiseksi tuli tontilla aiemminkin toiminut Turun Lanka -ja Vanuliike. Liike omisti Aurakadun puolen siivestä kaksi kerrosta, joiden väliin asennettiin Suomen ensimmäiset liukuportaat. Aurakadun puoleista siipeä alettiin yleisesti kutsua Turussa Vanun taloksi. Muita rakennuksen vuokralaisia olivat kulmassa sijainnut Turunmaan Pankki, Eerikinkadulla toiminut Oy Optika Ab, Röngän Pukimo ja AW Ruson kellokauppa.[2][3][4] Korttelin sisäpihalla toimi pitkään elokuvateattereita, joiden niminä olivat mm. Metropol, Lyyra V, Rialto ja Formia.[3][4]
Vuonna 1979 lähikauppaketju Valintatalo osti Turun Vanun, jolloin sen liiketilat muuttuivat Valintatalon myymäläksi. Turun Vanu muutti Eerikinkatu 8:n vanhaan puutaloon. Samana vuonna korttelin kiinteistöyhtiöt liittoutuivat ja rakennuttivat arkkitehti Benito Casagranden suunnitelman mukaan korttelin keskelle kauppapihan, jonne johdettiin liikekäytävät kaikilta korttelia ympäröiviltä kaduilta. Kortteli nimettiin uudistuksen jälkeen yleisökilpailun perusteella Forumiksi. 1999 korttelia uudistettiin ja sen kauppakäytävät saivat lasikatteen.[2][4] Keväällä 2022 rakennukseen tehtiin suuri julkisivuremontti, jonka yhteydessä myös seitsemännen kerroksen sisätilat uudistettiin.[5] Remontti toteutettiin samanaikaisesti toriparkin ja viereisen Hamburger Börsin rakennustöiden kanssa.[6]
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kauppatori ja Affärscentrum 1920-luvulla. -
Turun Vanu syksyllä 1933. -
Affärscentrum 1960-luvulla. -
Kauppatorin rakennuksia iltavalaistuksessa vuonna 2008. -
Hamburger Börs ja Affärscentrum vuonna 2011.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 134. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
- ↑ a b c d Latvakangas, Eva: Turku muuttuva kaupunki, s. 141–145. Turku: Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6.
- ↑ a b c d Tapana, Erja: Forumista rakennettiin ensimmäinen liikekeskus. Turun Sanomat, 13.7.2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki, Turku eilen ja tänään, osa I, s. 88–89. Turku: Turun Sanomat, 1969. ISBN 951-95653-1-0.
- ↑ Niemistö, Juho: Satavuotiaan talokaunotar Affärscentrumin julkisivu alkaa olla alakertaa vaille valmis, mutta katutyömaa jarruttaa viimeistelyä kauppatorin laidalla. Turun Sanomat, 31.5.2022. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hakanen, Pekka: Affärscentrumin julkisivu remonttiin. Turun Sanomat, 5.6.2019. Artikkelin verkkoversio.