Adelen tarina
| Adelen tarina | |
|---|---|
| L’Histoire d'Adèle H. | |
 Adelen tarinan ranskalaisjuliste. |
|
| Ohjaaja | François Truffaut |
| Käsikirjoittaja |
|
| Perustuu | Frances V. Guillen kirjaan Le Journal d'Adèle Hugo. |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Maurice Jaubert |
| Kuvaaja | Néstor Almendros |
| Leikkaaja | |
| Tuotantosuunnittelija | Jean-Pierre Kohut-Svelko |
| Pukusuunnittelija | Jacqueline Guyot |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ranska |
| Tuotantoyhtiö |
|
| Levittäjä |
United Artists Netflix |
| Ensi-ilta | 1975 |
| Kesto | 96 min |
| Alkuperäiskieli |
ranska englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Adelen tarina (L’Histoire d'Adèle H.) on François Truffaut’n ohjaama ranskalainen draamaelokuva vuodelta 1975. Truffaut teki myös käsikirjoituksen yhdessä Suzanne Schiffmanin, Jean Gruault’n ja Frances Vernon Guillen kanssa. Elokuvan pääkuvaajana toimi Néstor Almendros, ja musiikin siihen teki Maurice Jaubert.[1][2]
Tositapahtumiin perustuvassa elokuvassa kirjailija Victor Hugon tytär Adèle Hugo rakastuu englantilaiseen sotilaaseen, muttei saa vastarakkautta ja menettää mielenterveytensä.[2]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1974 paikkeilla Truffaut kiinnostui monien muiden aiheiden joukossa Victor Hugon tyttären Adèlen muistelmista ja päätti sovittaa ne elokuvaksi. Pääosaan hän valitsi 19-vuotiaan Isabelle Adjanin, jonka työnantaja, teatteri Comédie-Française, ei kuitenkaan tahtonut millään päästää näyttelijää elokuvatöihin.[3]
Adelen tarina kuvattiin Guernseyssä sekä Goréen saarella Senegalin rannikolla vuoden 1975 alussa. Varsinkin Isabelle Adjanille pitkät kuvaukset eristyneissä kuvauspaikoissa olivat tiettävästi raskaita.[3]
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Isabelle Adjani | … | Adèle Hugo |
| Bruce Robinson | … | luutnantti Albert Pinson |
| Sylvia Marriott | … | rouva Saunders |
| Reubin Dorey | … | herra Saunderrs |
Vastaanotto ja arvostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Adelen tarina menestyi huonosti Pariisin elokuvateattereissa, mutta paremmin Ranskan ulkopuolella. Erityisesti oltiin ihastuneita Adjanin tuoreisiin kasvoihiin, ja hän saikin roolistaan Oscar-ehdokkuuden.[3]
The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta maailmassa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Adelen tarina Elonet. Viitattu 15.7.2016.
- ↑ a b The Story of Adele H. HighBeam Research. 1.1.2008. Arkistoitu 11.9.2016. Viitattu 15.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c François Truffaut New Wave Film.com. Viitattu 15.7.2016. (englanniksi)
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 15.7.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Adelen tarina Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Adelen tarina Elonet.