Acren geoglyfit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fazenda Coloradan geoglyfit ilmakuvassa.

Acren geoglyfit ovat Acren osavaltiossa läntisessä Brasiliassa sijaitsevia intiaanien maahan kaivamalla tekemiä suuria kuvioita, geoglyfejä. Ne löytyivät metsänhakkuiden jälkeen 1980-luvulla, kun Acren yliopiston tutkija tarkasteli maastoa lentokoneesta. Seutu on sademetsää lähellä Bolivian pohjoisrajaa.

Maakuviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acren geoglyfeistä tunnetuimmat ovat Fazenda Coloradan geoglyfit. Maakuviot ovat aina geometrisia kuvioita, muun muassa neliön ja ympyrän muotoisia vallihautakuvioita. Vallihaudat ovat joko yksin- tai kaksinkertaisia. Näitä geoglyfejä on löydetty 306.[1] Joidenkin halkaisija on 300 metriä. Vallihautojen syvyys on 1–4 metriä. Geoglyfit ovat 13 000 km² alalla[2].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intiaanit tekivät geoglyfit luultavasti 200 eaa. – 1300 jaa.,[1] mutta ne tehnyt kansa lienee asunut seudulla jo 300-luvulla eaa. Erään arvion mukaan geoglyfit tehnyt yhteiskunta olisi käsittänyt noin 70 000 intiaania[3].

Koko erilaisissa linnoitetuissa kylissä asunut maarakennelmia tehnyt kulttuuri tai kulttuurirypäs ulottui 1250–1500 jaa. Etelä-Amazonin alueella noin 400 000 km2 alalle, 1 800 km matkalle.

Geoglyfejä tehtiin eräällä maarakennelmakulttuurin itäisellä alueella, Tapajós-joen yläjuoksun altaassa 400 eaa. – 1000 jaa. Niiden rakentamisen huippu oli noin 100–400 jaa. Rengaskaivantoja tehtiin Tapajó-joen varrella vuodesta 200 eaa. eteenpäin. Eniten renkaanmutoisia kaivantoja tehtiin 1275–1500 jaa. Kummulla olleet rengaskylät ilmaantuivat 1000 jaa. Nidenkin huippu ajoittuu aikaan 1275–1500 jaa. Asutuskeskuksen kokoherarkia oli 3-portainen. Suurimmat keskukset olivat alaltaan noin 10–20 ha. Keskisuurten ala oli noin 2–5 ha. Pienimpien ala oli 0–2 ha. [4]

Noin 450-950 jaa levittäytyi ala- ja keskiseltä Amazonilta laajalle alueelle "Amazonin mustamaa" tai "terra preta" kulttuuri, joka esiintyi myöhemmin tunnetulla Xingun yläjuoksullakin. Tätä kulttuuria, jota kutsutaan nimellä ADE, luonnehti monivärinen keramiikka. tosilla alueilla oli alueilla maissin, toisilla maniokin viljelyä.[5][6]

Vuonna 2020 otettujen lidar-kuvien avulla on löydetty Acren kaakkoisosasta jäänteitä kumpukylistä ja teistä, jotka ovat jääneet sademetsän peittoon. Kumpukylistä on lähtenyt teitä eri suuntiin, ja monet tiet johtavat kylästä toiseen. Tutkijoiden arvioiden mukaan kylät on rakennettu noin vuosien 1000–1650 jaa. välisenä aikana. Pyöreillä kumpukylillä on tunnusomaiset ja keskenään yhtenäiset rakenteet. Näiden löydösten perusteella voidaan olettaa, että ihmiset eivät hylänneet tätä osaa Amazonin sademetsästä sen jälkeen, kun geoglyfien ”piirtäminen” lopetettiin vuonna 950 jaa. Tilalle vain nousi uusi kulttuuri. [7] Espanjalaisten saapuessa alueen asutus oli harvaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Geoglyphs of Acre UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 10.7.2017. (englanniksi)
  2. Mysterious geoglyphs discovered in Amazon rainforest CBC News. 10.2.2017. Viitattu 10.7.2017. (englanniksi)
  3. Historian arvoitukset: matka mysteerien maailmaan, s. 127. Suomentanut Aatos Nieminen. Gummerus, 2014. ISBN 978-951-20-9727-2.
  4. Jonas Gregorio de Souza, Denise Pahl Schaan, Mark Robinson, Antonia Damasceno Barbosa, Luiz E. O. C. Aragão, Ben Hur Marimon Jr: Pre-Columbian earth-builders settled along the entire southern rim of the Amazon. Nature Communications, 27.3.2018, nro 1, s. 1125. doi:10.1038/s41467-018-03510-7. ISSN 2041-1723. Artikkelin verkkoversio. en
  5. Johannes Lehmann, Dirse C. Kern, Bruno Glaser, William I. Woods: Amazonian Dark Earths: Origin Properties Management. Springer Science & Business Media, 2007-05-08. ISBN 978-1-4020-2597-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.5.2022). en
  6. Bob Yirka, Phys.org: Researchers combine "terra preta" finds with statistics to map early Amazonian population centers phys.org. Viitattu 29.5.2022. (englanniksi)
  7. Veikka Niemi: Amazonin sademetsästä paljastui valotutkan avulla kymmeniä muinaisia ”kumpukyliä”. Tekniikan Maailma, 8.12.2020.