Aberraatio (tähtitiede)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tähden näennäinen asema Maasta katsottuna riippuu Maan nopeudsta. Poikkeama on todellisuudessa paljon pienempi kuin tässä kaaviokuvassa.
Ekliptikan navalla oleva tähti näyttää aberraation vuoksi kiertävän ympyrää, tarkalleen ekliptikalla oleva taas kulkevan janaa pitkin edestakaisin. Muualla sijaitsevat tähdet näyttävät kiertävän ellipsin muotoista rataa.
James Bradley.

Aberraatio on tähtitieteessä havaitsijan liikkeestä tähden paikan näennäinen muutos maapallon liikesuunnassa, ja se saa tähden kiertämään vuoden kuluessa ellipsinmuotoisen kierroksen todellisen paikkansa ympäri. Syynä tähän näennäiseen muutokseen on Maan kiertoliike Auringon ympäri[1] ja valon äärellinen nopeus.[2]

Aberraation suuruudelle radiaaneina voidaan johtaa lauseke

a = \frac{v}{c} \sin \theta

missä v on havaitsijan nopeus, c valon nopeus ja θ havaitsijan liikkeen ja kohteen todellisen suunnan välinen kulma. Suhdetta v/c sanotaan aberraatiovakioksi. Maan kiertoliikkeestä aiheutuvan aberraation aberraatiovakio on noin 21 kulmasekuntia. Lisäksi on olemassa Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva, joskin paljon pienempi aberraatio, jonka aberraatiovakio on noin 0,3”.[2]

Aberraation havaitsi James Bradley vuonna 1728[3]. Hänen tarkoituksenaan tuolloin oli mitata tähtien vuotuinen parallaksi, mitä hän ei kuitenkaan sen pienuuden vuoksi onnistunut tekemään, mutta sen sijaan hän havaitsi odottamatta aberraation.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aberraatio Ursa. Viitattu 1.1.2013.
  2. a b Hannu Karttunen, Pekka Kröger, Heikki Oja, Markku Poutanen: Tähtitieteen perusteet, s. 42-43. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus, 1984. 951-859-3667-1.
  3. Tähtitieteen perusteet, s. 545
  4. Alan Hirshfeld: Parallax:The Race to Measure the Cosmos. Henry Holt, 2001. ISBN 0-8050-7133-4.
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.