AABA-rakenne

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

AABA-rakenne on yleinen populaarimusiikin kappalerakenne. Yleensä 32 tahdin mittaisena soitettavassa rakenteessa soitetaan ensin kahdeksan tahdin mittainen A-osio, joka sen jälkeen toistetaan joko samanlaisena tai varioituna. Tämän jälkeen soitetaan kahdeksan tahdin mittainen B-osa, joka eroaa A-osasta melodialtaan ja on joskus myös eri sävellajissa. B-osan jälkeen A-osa toistetaan. A-osan melodiaa varioidaan usein toisella ja kolmannella toistolla.[1][2][3]

Yhdysvaltaiset Tin Pan Alley -säveltäjät käyttivät AABA-muotoa yleisesti, ja 1920-luvun puolivälissä siitä tuli pääasiallinen kappalerakenne yhdysvaltalaisessa populaarimusiikissa.[4] Nykyaikaisessa valtavirran populaarimusiikissa AABA-rakenne sen sijaan on harvinaisempi kertosäkeen yleistyttyä.

Esimerkkejä AABA-rakennetta käyttävistä kappaleista ovat muun muassa Veikko SamulinTahdon olla sulle hellä”,[5] George GershwininI Got Rhythm” ja Harold ArleninOver the Rainbow”. Cole PorterinLove for Sale” käyttää pidennettyä AABA-rakennetta 16 tahdin mittaisilla A- ja B-osioilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Larry McCabe: 101 Essential Country Chord Progressions, s. 3. Mel Bay Publications, 2003. ISBN 978-0-7866-5418-5. (englanniksi)
  2. William Duckworth: A Creative Approach to Music Fundamentals, s. 294–295. Cengage Learning, 2009. ISBN 978-0-495-57220-6. (englanniksi)
  3. Henry Martin ja Keith Waters: Jazz: The first 100 years, s. 382. Cengage Learning, 2011. ISBN 978-1-4390-8333-8. (englanniksi)
  4. Alec Wilder: American Popular Song: The great innovators 1900–1950, s. 56. Oxford University Press, 1972. ISBN 978-0-19-501445-7.
  5. Juha Korvenpää: Tahdon olla sulle hellä: soinnin ja rakenteen tarkastelua Tampereen yliopisto, musiikintutkimuksen laitos. Viitattu 30.4.2011.