2A46M

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen puolustusvoimien entinen T-72 2A46-kanuunoineen

2A46 on neuvostoliittolais-venäläinen, 1960-luvun lopulta alkaen valmistettu automaattisesti ladattava panssarivaunukanuuna. Vuodesta 1981 sitä on valmistanut Motoviliha (Мотовилиха). Tehtaan aikaisemmat panssarivaunukanuunat olivat kaliiperiltaan 100 mm:n rihlattu D-10 (T-54:een) ja 115 mm:n rihlaamaton 2A20 (T-62:een).

Tykin alkuperäinen versio on T-64A:ssa käytetty 2A26 eli D-81, jonka jatkokehitelmä 2A46 on. Tykki on ollut eri versioinaan kaikkien sarjatuotantoon päässeiden neuvostoliittolaisten ja venäläisten taistelupanssarivaunujen pääase 1960-luvun lopulta nykypäivään. Uudenpien kehitysversioiden mallimerkintöihin sisältyvä M-kirjain tarkoittaa modernisoitua. 2A46:sta käytetään myös merkintää D-81T, 2A46M:stä D-81TM ja niin edelleen. 2A46-, 2A46M-, 2A46M-1-, 2A46M-2, 2A46M-4 ja 2A46M-5-kanuunoilla on aseistettu muun muassa T-72-, T-80- ja T-90-panssarivaunut. Suomessa 2A46M-tykki tunnettiin nimellä 125 PSVK 84.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2A46M:llä ja 2A46M1:llä ja muilla uudemmilla malleilla on suurempi ammuksen lähtönopeus ja sen vuoksi läpäisykyky on suurempi kuin 2A46:lla. Uusin nykyinen tuotantomalli on esimerkiksi T-90A:ssa käytettävä 2A46M-5. Uudemmat versiot ovat myös noin 1/4:n tarkempia. Kanuunan massa on 2 500 kg ja se voi läpäistä 3BM-42M (Lekalo) APFSDS (panssariammus) -laukauksella noin 650 mm RHA:ta (tasalaatuista panssariterästä) kahden kilometrin etäisyydeltä.

2A46M-mallista lähtien on sisätynyt myös mahdollisuus panssarintorjuntaohjusten laukaisuun. T-72:n modernisoiduimmat mallit, T-80- ja T-90-panssarivaunut käyttävät 9K-119 Refleks-sarjalaisia, kuten 9M-119 ja 9M-136 Refleksiä, sekä Invar ja uusia Invar-M ohjuksia. Osa T-72- ja T-64-panssarivaunumalleista käyttää 9K-120 Svir -sarjan ohjuksia, koska pitemmät Refleks-ohjukset eivät mahdu pituutensa vuoksi vanhoihin lataajiin. Nykyisin käytettävät ohjukset ovat lähinnä SACLOS (Semi-Automatic Command to Line of Sight)-ohjattuja eli niitä ohjataan pitämällä laseretäisyysmittarin laseria kohteessa ja ohjuksen hakupää hakeutuu laserin mukaan. Läpäisykyky uusinpien ohjuksien tandem-ontelokärjillä on 700 mm ja 900 mm välillä. Osumatodennäköisyys 5 km:n päähän on noin 80-90 %.

Automaattisesti ladattavana se ei tarvitse lataajaa, joten panssarivaunuun riittää tällöin kolmen hengen miehistö. Esimerkiksi Rheinmetall L44 edellyttää myös lataajaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]