Ärmätti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ärmätti (muinaiskreikaksi Δύσκολος, Dýskolos) on Menandroksen komedia. Näytelmän ensiesitys tapahtui Lenaia-juhlilla vuonna 317-316 ennen ajanlaskun alkua, jossa sen kirjoittaja palkittiin.

Näytelmän olemassolo tunnettiin pitkään vain hajanaisten kirjallisten lähteiden kautta. Sveitsiläinen kirjakeräilijä Martin Bodmer osti 300-luvulla (jaa.) papyrykselle kirjoitetun näytelmän 1900-luvun alkupuolella. Se julkaistiin vuonna 1957 sen jälkeen, kun Geneven yliopiston professori Victor Martin oli tutkinut sen aitouden.

Kreikan sana dýskolos tarkoittaa ihmisvihaajaa. Molièren Ihmisvihaaja-näytelmässä on joitakin samankaltaisuuksia kuin tässä paljon vanhemmassa samannimisessä teoksessalähde?.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Ärmätti kertoo nuoresta Sostratos -nimisestä miehestä, joka on rakastunut päähenkilön Ärmätin (kreikaksi Knemon) tyttäreen. Ärmätti on kuitenkin luonteeltaan ilkeä ihmisvihaaja ja vaikeasti lähestyttävissä. Tarinassa on paljon kommelluksia ja väärinkäsityksiä. Erinäisten tapahtumien kautta Knemon putoaa kaivoon, josta hänet autetaan ylös. Vihdoin hän tajuaa kuinka ilkeä hän on ollut ja toteaa ettei voi elää vanhuuttaan yksin. Sostratos saa naisensa ja Knemon pakotetaan osallistumaan hääjuhlaan.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Menandros: Ärmätti. Teoksessa Viisi komediaa. Ärmätti; Samoksen nainen; Kilpi; Keritty kaunotar; Välitystuomio. Suomennos Kaarlo Hirvonen. Gaudeamus, 1977. ISBN 951-662-199-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.