Äänimaisema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Äänimaisema kanadalaisen säveltäjä ja kirjailija R. Murray Schaferin 1960-luvulla lanseeraama käsite. Äänimaisema on melun, musiikin, luonnon äänten, ihmisen tai teknologian äänten kokonaisuus, jossa kulloinkin olemme. Termi voi viitata reaalisiin ympäristöihin tai abstrakteihin konstruktioihin kuten sävellyksiin silloin, kun niitä tarkastellaan ympäristöinä. [1]

Äänimaiseman peruselementit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänimaisema voi teknisesti ottaen olla mikä tahansa äänellisen ympäristön osa, jota voidaan tutkia. Äänimaisema ei ole kuitenkaan yksinkertaisesti ääniympäristön synonyymi, vaan se viittaa siihen, kuinka yksilö tai yhteisö kokonaisuudessaan ymmärtää ääniympäristön sitä kuunnellessaan.[2]

Perusäänet (keynote sound) ovat niitä ympäristön ääniä, joita ei tavallisesti kuulla tietoisesti. Perusäänet muodostavat taustan muiden äänten havaitsemiselle, sillä usein ne kuuluvat taukoamatta. Esimerkiksi liikenteen humina, meren kohina tai kosken pauhu ovat tällaisia perusääniä, joihin totutaan. Perusääntä ei tietoisesti havaita, mutta muutokset näissä äänissä vaikuttavat kuulijaan. Signaalilla (sound signal) puolestaan tarkoitetaan tietoisesti kuunneltavaa, merkityksellistä ääntä. Signaali välittää tietyn viestin. Esimerkiksi herätyskellon ääni kertoo, että täytyy herätä ja kirkonkellot kutsuvat puolestaan jumalanpalvelukseen.

Äänten merkitys on aina havaitsijasta riippuvainen. Eri ihmiset kokevat äänen eri tavoin. Toiselle jokin melun taso voi olla häiritsevämpi kuin toiselle, koska tottumiskysymykset ovat erilaiset. Äänen havainnointiin vaikuttavat myös yksilön mielentila, aika, paikka ja muut tekijät.[3]

Äänimaisematutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänimaisematutkimus on melko uusi musiikintutkimuksen osa-alue, ja se on monitieteinen tutkimusala, jolloin aihetta lähestytään useasta näkökulmasta.[4] Akustikot tutkivat äänen käyttäytymistä erilaisissa tiloissa, arkkitehdit suunnittelevat akustisesti toimivia rakennuksia, psykologit selvittelevät äänten vaikutuksia ihmiseen, ja kuulontutkijat kuulon ja korvan ominaisuuksia. Muusikot, säveltäjät ja media-alan ammattilaiset yrittävät luoda uudenlaisia äänellisiä elämyksiä. Äänimaisematutkimuksen tavoitteena on siis selvittää, miten äänimaisemat eroavat toisistaan ajassa ja paikassa sekä tutkia, miten äänet vaikuttavat käyttäytymiseemme.[5]

Äänimaisematutkimuksessa ääntä ei pidetä ainoastaan ongelmana, meluna, vaan se tarkastelee erilaisia tapoja, joilla ihmiset käyttävät ääniä. Ihmisten välisessä kommunikaatiossa äänimaisemat ovat merkittäviä heidän identiteetilleen ja suunnistamiselleen erilaisissa fyysisissä ympäristöissä.[4]

Äänimaisematutkimus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen äänimaisematutkimus saapui 1980-luvun loppupuolella ja Suomessa alalla toimii aktiivisesti Suomen Akustisen Ekologian seura.http://www.akueko.com/ Äänimaisematutkimuksen kattojärjestö on vuonna 1993 perustettu World Forum for Acoustic Echology.[4]

Suomen Akustisen Ekologian seuran tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ääniympäristön merkitystä elinympäristölle, ihmisten elämysmaailmoille ja hyvinvoinnille sekä lisätä kiinnostusta ääniympäristöä kohtaan.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. R. Murray Schafer: Tuning of the World 1977, 274-275
  2. Barry Truax, 1984, xii
  3. http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=96
  4. Eerola, Louhivuori, Moisala (toim.): Johdatus musiikintutkimukseen, Suomen musiikkitieteellinen seura 2003. Järviluoma, Helmi: Äänimaisematutkimus
  5. http://www.aanipaa.tamk.fi/maise_1.htm

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. R. Murray Schafer: Tuning of the World 1997, 274-275
  2. Barry Truax, 1984, xii
  3. http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=96
  4. a b c Eerola, Louhivuori, Moisala (toim.): Johdatus musiikintutkimukseen 2003. Järviluoma, Helmi: Äänimaisematutkimus
  5. a b http://www.aanipaa.tamk.fi/maise_1.htm