Ero sivun ”Statiinit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 31: Rivi 31:


Statiinit saattavat tulehduttaa ja vaurioittaa maksaa etenkin silloin, kun niiden rinnalla käytetään muita maksatoksisia aineita kuten alkoholia tai kalsiumkanavasalpaajia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jimmy Jose|Otsikko=Statins and its hepatic effects: Newer data, implications, and changing recommendations|Julkaisu=Journal of Pharmacy & Bioallied Sciences|Ajankohta=2016|Numero=1|Sivut=23–28|Pmid=26957864|Doi=10.4103/0975-7406.171699|Issn=0976-4879|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4766774/}}</ref> Statiinien käyttö saattaa lisätä myös haimatulehduksen esiintymistä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fimea.fi/-/statiinin-kaytto-voi-lisata-akillisen-haimatulehduksen-riskia|nimeke=Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Fimea|julkaisu=www.fimea.fi|viitattu=2020-03-28}}</ref>.
Statiinit saattavat tulehduttaa ja vaurioittaa maksaa etenkin silloin, kun niiden rinnalla käytetään muita maksatoksisia aineita kuten alkoholia tai kalsiumkanavasalpaajia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jimmy Jose|Otsikko=Statins and its hepatic effects: Newer data, implications, and changing recommendations|Julkaisu=Journal of Pharmacy & Bioallied Sciences|Ajankohta=2016|Numero=1|Sivut=23–28|Pmid=26957864|Doi=10.4103/0975-7406.171699|Issn=0976-4879|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4766774/}}</ref> Statiinien käyttö saattaa lisätä myös haimatulehduksen esiintymistä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fimea.fi/-/statiinin-kaytto-voi-lisata-akillisen-haimatulehduksen-riskia|nimeke=Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Fimea|julkaisu=www.fimea.fi|viitattu=2020-03-28}}</ref>.

Statiinit voivat aiheuttaa myös näöntarkkuuden heikentymistä ja muita näköhäiriöitä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Vinci Mizranita, Eko Harry Pratisto|Otsikko=Statin-associated ocular disorders: the FDA and ADRAC data|Julkaisu=International Journal of Clinical Pharmacy|Ajankohta=2015-10|Numero=5|Sivut=844–850|Pmid=25939673|Doi=10.1007/s11096-015-0128-x|Issn=2210-7711|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25939673/}}</ref>.


Statiinini aiheuttavat etenkin iäkkäille käyttäjille edellä mainittujen haittavaikutusten lisäksi usein myös kognitiivisia ongelmia ja väsymystä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=University Hospital, Bordeaux|Otsikko=Mortality and Economic Impact of Stopping Statins in People Aged of 75 and Over: a Pragmatic Clinical Trial|Julkaisu=National Library of Medicine|Ajankohta=2020-12-03|Numero=NCT02547883|Julkaisija=clinicaltrials.gov|www=https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02547883}}</ref>.
Statiinini aiheuttavat etenkin iäkkäille käyttäjille edellä mainittujen haittavaikutusten lisäksi usein myös kognitiivisia ongelmia ja väsymystä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=University Hospital, Bordeaux|Otsikko=Mortality and Economic Impact of Stopping Statins in People Aged of 75 and Over: a Pragmatic Clinical Trial|Julkaisu=National Library of Medicine|Ajankohta=2020-12-03|Numero=NCT02547883|Julkaisija=clinicaltrials.gov|www=https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02547883}}</ref>.

Versio 4. kesäkuuta 2021 kello 02.49

Tämä artikkeli käsittelee lääkeaineita. Statiini on myös estäjähormoni.
Lovastatiini.

Statiinit eli HMG-CoA-reduktaasin estäjät ovat maksan kolesterolintuotantoa vähentäviä lääkeaineita. Statiinit vähentävät merkittävästi veriseerumin LDL-kolesterolin pitoisuutta[1] ja suurentavat hieman HDL-kolesterolin pitoisuutta.

Statiineja käytetään familiaarisen hyperkolesterolemian hoitoon. Statiinineja määrätään myös parantamaan LDL- ja HDL-kolesterolien välistä suhdetta sekundaaripreventiona sydän- ja verisuonisairauksia sairastaville sekä myös oireettomille ihmisille primaaripreventiona. Kohderyhmänä ovat sekä suuren että pienen sydän- ja verisuonitautiriskin potilaat. Statiinien primaaripreventiokäyttö vähentää alle 65-vuotiaiden kokonaiskuolleisuutta.

Ensimmäiset statiinit löydettiin 1970-luvulla eristämällä ne Aspergillus- ja Penicillium -homesienistä[1].

Vaikutusmekanismi

Maksa muodostaa kolesterolisynteesin alkuvaiheessa mevalonaattia aineesta nimeltä 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi A (HMG-CoA). HMG-CoA-reduktaasi toimii kolesterolisynteesin katalyyttina.

Statiinit estävät HMG-CoA-reduktaasin toimintaa, mistä aiheutuu , että maksa tuottaa vähemmän kolesterolia. Maksasolut kompensoivat kolesterolintuotannon vähenemistä lisäämällä LDL-reseptoriensa määrää. Tämä johtaa siihen, että maksaan saapuu verestä enemmän LDL-kolesterolia, mikä johtaa veressä olevan LDL-kolesterolin vähenemiseen.[1]

Tehokkuus

Statiinit vähentävät veren LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuuksia noin 30–40 prosenttia ja triglyseridipitoisuuksia 10–20 prosenttia.[1] Sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavan apolipoproteiini B:n määrä veressä saattaa kuitenkin jäädä liian suureksi siinäkin tapauksessa, että potilaan LDL-kolesterolin määrä saadaan viitearvojen sisälle.[2]

Statiineilla on jonkin verran valtimon sisäkalvon pullistumia ehkäisevää tehoa, mikä vähentää sepel- ja aivovaltimotautien sekä alaraajojen valtimotaudin riskiä. Vuonna 2012 julkaistussa 27 satunnaistettuun kliiniseen tutkimukseen perustuvassa yhteenvedossa todettiin, että statiinihoito alensi sydäntapahtuman riskiä 20-25 prosentilla ja vähensi kuolleisuutta 10 prosentilla, kun LDL-kolesterolia alennettiin statiinihoidolla 40 mg/dL (eli noin 1.0 mmol/l). Intensiivisempi statiinihoito vähensi sydäntapahtuman riskiä vielä 15 prosenttia lisää.[3]

Vuonna 2019 julkaistussa satunnaistettuihin ja kontrolloituihin kliinisiin tutkimuksiin perustuvassa katsauksessa statiinilääkityksen tehosta yli 64-vuotiailla havaittiin, että statiinilääkitys vähensi 20 prosenttia sydänsairaiden koehenkilöiden kokonaiskuolleisuutta. Oireettomille potilaille aloitettu statiinilääkitys vähensi 21 prosenttia sydäkohtausten esiintyvyyttä, mutta aivohalvaukset ja kokonaiskuolleisuus eivät vähentyneet.[4] Vuonna 2020 julkaistiin vastaava tutkimus, jonka tulos oli samankaltainen: statiinien käyttö sekundaariehkäisyssä vähensi kokonaiskuolleisuutta 18 prosentilla, mutta sillä ei ollut kokonaiskuolleisuutta vähentävää vaikutusta primaariehkäisyssä.[5]

Simvastatiinilla on havaittu olevan myös kouristuksia vähentävää vaikutusta osalla potilaista, vaikka se voi myös lisätä tai aiheuttaa niitä[6].

Lisääntynyt diabetesriski ja muut haittavaikutukset

Statiinilääkitys lisää kokeellisten interventiotutkimusten mukaan aikuistyypin diabeteksen esiintyvyyttä. Aiemmin luultiin, että diabetesriski lisääntyisi vain lievästi, mutta sittemmin on havaittu, että statiinien käyttäjillä ilmenee tutkimuksesta riippuen 25–48 prosenttia enemmän diabetekseen sairastumista kuin plaseboa nauttineilla.[7][8] Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistun suomalaisen väitöskirjatukimuksen mukaan rosuvastatiini, atorvastatiini ja simvastatiini lisäävät diabetesriskiä, mutta pravastatiinilla ei havaittu haitallisia vaikutuksia. Statiinihoito vähensi kuuden vuoden seurantajakson aikana tutkimukseen osallistuneiden insuliiniherkkyyttä keskimäärin 24 prosenttia ja insuliinieritystä 12 prosenttia sekä lisäsi kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyttä 46 prosenttia.[9]

Lihaksiin kohdistuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia kontrolliduissa tutkimuksissa, mutta niitä on esiintynyt väestöseurantatutkimuksissa 5-20 prosentilla statiinien käyttäjistä. Syynä eroihin saattaa olla se, etteivät kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneet potilaat ole olleet edustava otos statiinien käyttäjistä, jotka ovat usein iäkkäitä, monisairaita ja monilääkittyjä. Myös esimerkiki alkoholismi altistaa statiinien aiheuttamille lihashaitoille.[10] Statiinin aiheuttamat lihasoireet katoavat yleensä muutamassa viikossa lääkkeen lopetuksen jälkeen[11], mutta vuonna 2010 julkaistun ranskalaistutkimuksen mukaan lähes kolmannes lihasten hermotukseen kohdistuneita haittavaikutuksia saaneista kärsi lihasoireista edelleen puolen vuoden kuluttua lääkityksen lopettamisesta ja 17 prosentilla esiintyi edelleen kohonneita kreatiinikinaasipitoisuuksia[12].

Statiinien aiheuttama lihashaitta alkaa usein muutaman kuukauden sisällä hoidon aloituksesta, mutta se saattaa alkaa myös vasta vuosien kuluttua. Raajalihaksissa saattaa esiintyä kipua, heikkoutta tai kramppeja. Oireettomassa myopatiassa esiintyy pelkkää veriplalsman kreatiinikinaasipitoisuuden suurenemista. Rhabdomyolyysissa luurankolihasten tuhoutumisesta syntyvä myoglobinuria vaurioittaa munuaisia. Auotimmuunireaktioksi epäilty nekrotisoiva myopatia jatkaa etenemistä, vaikka statiinilääkitys lopetettaisiin.[10] Lihasoireet pitää aina tutkia erikseen, koska niihin saattaa liittyä lihaskudoksen hajoamista, mikä voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia munuaisvaurioita[13]. Statiinien käyttäjillä esiintyy myös muita enemmän tuki- ja liikuntaelimistön kipuja ja pehmytkudosvammoja kuten nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja luiden sijoiltaanmenoja.[14]

Statiinit saattavat tulehduttaa ja vaurioittaa maksaa etenkin silloin, kun niiden rinnalla käytetään muita maksatoksisia aineita kuten alkoholia tai kalsiumkanavasalpaajia.[15] Statiinien käyttö saattaa lisätä myös haimatulehduksen esiintymistä[16].

Statiinit voivat aiheuttaa myös näöntarkkuuden heikentymistä ja muita näköhäiriöitä[17].

Statiinini aiheuttavat etenkin iäkkäille käyttäjille edellä mainittujen haittavaikutusten lisäksi usein myös kognitiivisia ongelmia ja väsymystä[18].

Suomessa käytetyt statiinilääkkeet

Statiineihin kuuluvat seuraavat lääkkeet:

Statiini Kuva Tuotenimi Valmistus Metabolism[19]
Atorvastatiini
Orbeos, Lipitor, Torvast Synteettinen CYP3A4
Fluvastatiini
Lescol, Lescol XL Synteettinen CYP2C9
Lovastatiini
Mevacor, Altocor, Altoprev Käyminen. Löytyy luonnosta osterivinokkaasta ja punaisesta riisistä. CYP3A4
Pravastatiini
Pravachol, Selektine, Lipostat Käyminen, johdannainen. Non CYP[20]
Rosuvastatiini
Crestor Synteettinen CYP2C9 and CYP2C19
Simvastatiini
Zocor, Lipex Käyminen, johdannainen. CYP3A4

Lisäksi on olemassa serivastatiini, mevastatiini ja pitavastatiini, jotka eivät ole Suomessa myynnissä.

Lähteet

  • Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.

Viitteet

  1. a b c d Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia, s. 715–728. Medicina, 2001, 6. painos. ISBN 951-97316-1-X.
  2. Christie M. Ballantyne, Joel S. Raichlen, Valerie A. Cain: Statin therapy alters the relationship between apolipoprotein B and low-density lipoprotein cholesterol and non-high-density lipoprotein cholesterol targets in high-risk patients: the MERCURY II (Measuring Effective Reductions in Cholesterol Using Rosuvastatin) trial. Journal of the American College of Cardiology, 19.8.2008, nro 8, s. 626–632. PubMed:18702965. doi:10.1016/j.jacc.2008.04.052. ISSN 1558-3597. Artikkelin verkkoversio.
  3. Summarizing the Current State and Evidence on Efficacy and Safety of Statin Therapy. Expert Analysis American College of Cardiology. Nov 17, 2016. Viitattu 10.5.2021.
  4. Lipid-Lowering Agents in Older Individuals: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Clinical Trials. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, Volume 104, Issue 5, May 2019, Pages 1585–1594. https://doi.org/10.1210/jc.2019-00195
  5. Chuannan Zhai, Kai Hou, Rui Li, YueCheng Hu, JingXia Zhang, YingYi Zhang: Efficacy of statin treatment based on cardiovascular outcomes in elderly patients: a standard meta-analysis and Bayesian network analysis. The Journal of International Medical Research, 12.6.2020, nro 6. PubMed:32529863. doi:10.1177/0300060520926349. ISSN 0300-0605. Artikkelin verkkoversio.
  6. Potential Reduction in Seizure Frequency With Statin Therapy Neurology Advisor. 4.12.2016. Viitattu 2.5.2021. (englanniksi)
  7. Statin use and risk for type 2 diabetes: what clinicians should know. 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29139315
  8. Statins and the Risk of Diabetes: Evidence From a Large Population-Based Cohort Study. 2014. https://www.medscape.com/viewarticle/829230_4
  9. Simvastatatiini lisää diabetesriskiä ja aiheuttaa häiriöitä solunsisäisessä signaloinnissa - Väitöstiedotteet | UEF www.uef.fi. Viitattu 19.3.2020.
  10. a b https://www.duodecimlehti.fi/duo11784
  11. Kivuton kolesterolilääke? Hyvä Terveys. 2.12.2014. Viitattu 2.5.2021.
  12. Ending Statins May Not End Associated Muscle Pains www.medpagetoday.org. 11.2.2010. Viitattu 10.5.2021. (englanniksi)
  13. Lipcut: Pakkausseloste. Tietoa käyttäjälle. https://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humpil/2/23016062.pdf
  14. Statiinit voivat lisätä pehmytkudosvammojen riskiä Lääkärilehti.fi. Viitattu 19.3.2020.
  15. Jimmy Jose: Statins and its hepatic effects: Newer data, implications, and changing recommendations. Journal of Pharmacy & Bioallied Sciences, 2016, nro 1, s. 23–28. PubMed:26957864. doi:10.4103/0975-7406.171699. ISSN 0976-4879. Artikkelin verkkoversio.
  16. Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Fimea www.fimea.fi. Viitattu 28.3.2020.
  17. Vinci Mizranita, Eko Harry Pratisto: Statin-associated ocular disorders: the FDA and ADRAC data. International Journal of Clinical Pharmacy, 2015-10, nro 5, s. 844–850. PubMed:25939673. doi:10.1007/s11096-015-0128-x. ISSN 2210-7711. Artikkelin verkkoversio.
  18. University Hospital, Bordeaux: Mortality and Economic Impact of Stopping Statins in People Aged of 75 and Over: a Pragmatic Clinical Trial. National Library of Medicine, 3.12.2020, nro NCT02547883. clinicaltrials.gov. Artikkelin verkkoversio.
  19. Safety of Statins: Focus on Clinical Pharmacokinetics and Drug Interactions" Circulation 2004:109:III-50-IIIi-57
  20. Comparison of Cytochrome P-450-Dependent Metabolism and Drug Interactions of the 3-Hydroxy-3-methylglutaryl-CoA Reductase Inhibitors Lovastatin and Pravastatin in the Liver. DMD February 1, 1999 vol. 27 no. 2 173–179

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Statiinit.