Yhteentoimivuus
Yhteentoimivuudella (eng. interoperability) viitataan järjestelmien, prosessien tai toimijoiden kykyyn viestiä ja vaihtaa tietoa niin, että sen merkitys ja käytettävyys säilyy.[1] Yhteentoimivuudella varmistetaan, että tieto liikkuu sujuvasti ja säilyttää merkityksensä.[1]
Tieteen termipankissa yhteentoimivuus määritellään ”tietojärjestelmien kyvyksi viestiä keskenään sellaisella tavalla, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää toistensa tietoja”.[2]
Yhteentoimivuuden eri muodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teknisellä yhteentoimivuudella tarkoitetaan yhteentoimivuutta, joka mahdollistaa tietojen siirtämisen eri järjestelmien välillä.[3]
Semanttisella yhteentoimivuudella viitataan siihen, että kaikki osapuolet ymmärtävät tiedon samalla tavalla ja sen merkitys pysyy muuttumattomana.[4]
Organisatorisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan yhteentoimivuutta, joka liittyy organisaatioiden yhteisiin käytäntöihin ja niiden kautta yhteisten päämäärien tavoitteluun.[5] Organisatorinen yhteentoimivuus tarkoittaa esimerkiksi prosessien yhdenmukaistamista eri organisaatioissa.[1]
Oikeudellisella yhteentoimivuudella viitataan yhteentoimivuuteen, joka "mahdollistaa tiedonsiirrot eri lainsäädännöllisten alueiden välillä ilman, että asiaankuuluvaa lainsäädäntöä rikotaan."[1]
Yhteentoimivuusmenetelmä ja -alusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteentoimivuuden varmistamiseksi määritellään yhteistyössä esimerkiksi sanastoja, koodistoja ja tietomalleja.[6] Suomessa tietorakenteita kootaan Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämälle yhteentoimivuusalustalle, josta ne ovat yksityisen ja julkisen sektorin käytettävissä.[6] Jokaisen toimijan ei näin ollen tarvitse määritellä esimerkiksi sanastoja alusta lähtien, vaan eri toimijat voivat hyödyntää yhteentoimivuusalustalle tuotettuja sanastoja, tietomalleja ja koodistoja.[6] Yhteentoimivuusalusta sisältää välineitä sanastotyöhön, tietomallinnukseen ja koodistojen hallintaan.[6]
Yhteentoimivuusmenetelmäksi kutsutaan periaatteita ja tapoja, joilla aineistoa tuotetaan yhteentoimivuusalustalle.[7] Menetelmällä pyritään yhdenmukaisuuteen ja jo tuotetun sisällön uudelleenkäyttämiseen.[7] Esimerkiksi kerran määritellyllä ydinkäsitteellä on yksilöivä tunniste, jolloin samaa käsitettä voidaan hyödyntää uutta sanastoa luotaessa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Tiedon yhteentoimivuus – merkitys ja mahdollistajat eOppiva.fi. eOppiva ja valtiovarainministeriö. Viitattu 6.10.2022.
- ↑ Yhteentoimivuus TEPA-termipankki. Sanastokeskus. Viitattu 6.10.2022.
- ↑ Tekninen yhteentoimivuus Finto. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.10.2022.
- ↑ Semanttinen yhteentoimivuus Finto. Kansallikirjasto. Viitattu 6.10.2022.
- ↑ Organisatorinen yhteentoimivuus Finto. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.10.2022.
- ↑ a b c d Yhteentoimivuusalusta dvv.fi. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 6.10.2022.
- ↑ a b c Yhteentoimivuusmenetelmä Suomidigi. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 6.10.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tiedon yhteentoimivuus – merkitys ja mahdollistajat, eOppiva-koulutus
- Yhteentoimivuusalusta, Digi- ja väestötietovirasto