Woldemar Stjerncreutz
Woldemar Stjerncreutz (3. tammikuuta 1874 Pietari – 4. toukokuuta 1947) oli suomalainen kenraalimajuri.[1][2]
Venäjän keisarillisessa armeijassa tykistöluutnanttina palvellut Stjerncreutz osallistui vuonna 1900 boksarikapinan kukistamiseen Mantsuriassa. Ensimmäisen maailmansodan aikana everstiluutnantiksi ylennyt Stjerncreutz palveli Puolan rintamalla Siperian 9. divisioonan tykistöprikaatissa. Stjerncreutzista tuli Venäjän keisarillisen armeijan eversti helmikuussa 1917 ja Suomen armeijan palvelukseen hän tuli everstinä maaliskuussa 1918. Hän palveli Suomen sisällissodan aikana valkoisten päämajan ase-esikunnassa.[2][1]
Stjerncreutz oli linnoitustykistön komentajana Viipurissa toukokuusta elokuuhun 1918. Hän oli sitten rannikkotykistön komentajan apulaisena helmikuuhun 1919 saakka ja toimi viimeksi kenttätykistörykmentti 3:n komentajana. Stjerncreutz erosi armeijan palveluksesta 19. elokuuta 1919 ja hänet ylennettiin samalla kenraalimajuriksi. [1]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Veli-Matti Syrjä : Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996. WSOY 1998 ISBN 9510232750
- Mirko Harjula : Ryssänupseerit. Books on Demand 2014 ISBN 9789522861429