Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Rautalampi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet ja lataus Jälleenvalokuvan lataus Lataa kuva muusta kohteesta Neuvonta English

Pohjois-Savon kulttuuriperintökohteet kunnittain

Kuvauskohteet: Rautalampi.

Automaattisesti luodun listan loppu.
Eetunkuja

ajoittamaton kuppikivi Rautalammella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.62193°N, 26.82875°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 686010014 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eetunkuja (Q65108398) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karhuniemi

    varhaismetallikautinen lapinraunio Rautalammella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78153°N, 26.47792°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 686010004 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karhuniemi (Q65108394) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keiteleen-Iisveden reitin kanavat

    Rautalammin Kerkonkosken ja Kiesimän väylät sekä Konneveden Neiturin väylä ovat puunjalostusteollisuuden tarpeita varten rakennettuja ja muodostavat maisemallisesti merkittävän osan Keiteleen-Iisveden kanavareittiä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1077 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keiteleen-Iisveden reitin kanavat (Q30506510) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kerkonkosken kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keiteleen-Iisveden reitin kanavat.

    Kerkonkosken kanava sijaitsee Rautalammilla Niiniveden ja Kiesimän välisellä kannaksella. Kanava on osa Keiteleen ja Iisveden välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918–1927. Reitillä on lisäksi Neiturin kanava ja Kiesimän kanava.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.75736°N, 26.69014°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kerkonkosken kanava (Q18681992) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiesimän kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keiteleen-Iisveden reitin kanavat.

    Kiesimän kanava sijaitsee Rautalammilla Pohjois-Konneveden ja Kiesimän välisellä kannaksella. Kanava on osa Keiteleen ja Iisveden välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918–1927. Reitillä on lisäksi Neiturin kanava ja Kerkonkosken kanava.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76936°N, 26.51253°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiesimän kanava (Q11871312) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korsunlahti

    kivikautinen asuinpaikka Rautalammella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.79874°N, 26.69951°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000004992 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korsunlahti (Q65108392) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pissisaari

    historiallinen karsikkopaikka Rautalammella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.62507°N, 26.65936°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000030940 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pissisaari (Q65465167) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rautalammin kirkko ja keskusraitti

    Rautalammin empiretyylinen, Intendentinkonttorin konduktööri C.A. Engelin suunnittelema, puukirkko kuuluu aikansa kookkaimpiin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1720 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rautalammin kirkko ja keskusraitti (Q30510058) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rautalammin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Rautalammin kirkko ja keskusraitti.

    Rautalammin kirkko on Rautalammilla sijaitseva, Suomen suurimpiin lukeutuva puukirkko. Kirkkoon mahtuu istumaan noin 1 200 henkeä. Kirkko on Rautalammin seurakunnan neljäs kirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.6225°N, 26.83611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305203) ja kohde (200766) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rautalammin kirkko (Q11890252) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit C.A. Engel, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Rautalammin kirkon tapuli
    Rautalammin kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Rautalammin kirkko.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304792) ja kohde Rautalammin kirkko (200766) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304792) ja kohde (200766) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rautalammin kirkon tapuli (Q64031142) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rautalammin suurtilat

    Rautalammin suurtilat on maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on leimannut alueen kulttuurimaisemaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2027 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rautalammin suurtilat (Q30506267) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Rautalammin suurtilat.

    Korholan Kartano eli Korholan hovi on Rautalammilla sijaitseva kartano, joka on nykyisin matkailukäytössä. Tilan maat olivat laajimmillaan 1900-luvun alussa, jolloin sen koko oli 2 061 hehtaaria. Kartanon oli perustanut Birger Westzynthius nimellä Korholan hovi. Hän kehitti tilaa voimakkaasti ja rakennutti rakennukset 1870. Vuonna 1891 kartanon osti Adolf Peura, ja 1906 tila siirtyi hänen pojalleen Heikki Peuralle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.63734°N, 26.81112°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korholan kartano (Q11872477) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Saahkari-Myhinpään tie

    Saahkarin-Myhinpään tie on yksi niistä museoteistä, jotka tiehallinto on valinnut kuvastamaan tienpidon historiaa Suomessa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1078 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saahkari-Myhinpään tie (Q30560637) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toussunlinnan kalliomaalaus

    Toussunlinnan kalliomaalaus sijaitsee Pohjois-Savossa Rautalammilla Hankaveden etelään ulottuvan 6,5 kilometriä pitkän kapean salmen puolivälissä kohdassa, joka on 8,5 kilometriä Rautalammin kirkolta etelään. Timo Jussila ja Timo Sepänmaa löysivät maalauksen arkeologisen inventoinnin aikana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.54643°N, 26.78836°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002774 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toussunlinnan kalliomaalaus (Q11898299) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Pohjois-Savon kulttuuriperintökohteet kunnittain