Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Espoo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet ja lataus Jälleenvalokuvan lataus Lataa kuva muusta kohteesta Neuvonta English

Uudenmaan kulttuuriperintökohteet kunnittain

Kuvauskohteet: Espoo.

Automaattisesti luodun listan loppu.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on Aalto-yliopistoon kuuluva, akateemisesti itsenäinen kauppatieteisiin erikoistunut korkeakoulu. Korkeakoulua johtaa dekaani Ingmar Björkman. Koulu liittyi Aalto-yliopistoon 1. tammikuuta 2010 ja tätä ennen se tunnettiin nimellä Helsingin kauppakorkeakoulu. Koulu on perustettu vuonna 1911 ja se on Suomen toiseksi vanhin kauppakorkeakoulu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17194°N, 24.92278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (Q1358296) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Albergan kartano

    Albergan kartano on Leppävaarassa sijaitseva kartano. Se tunnetaan myös nimellä Sokerilinna, koska nykyinen päärakennus on rakennettu osin sokerilaatikoissa käytetystä puutavarasta. Kartanon omistaa nykyään Espoon kaupunki. Kartanosta voi vuokrata tiloja kulttuuritilaisuuksiin sekä juhla- ja kokouskäyttöön.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21429°N, 24.81388°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305933) ja kohde (201448) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Albergan kartano (Q276856) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ekumeeninen keskus

  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306827) ja kohde (201210) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ekumeeninen keskus (Q64030876) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Espoon kartano

    Espoon kartano on Espoonkartanon kaupunginosassa Espoossa sijaitseva kartano, jonka mukaan kaupunginosa on saanut nimensä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1989°N, 24.5825°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 33 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Espoon kartano (Q276946) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Espoon kartano.

    Espoon kartanon Qvarnbron silta on Espoossa, Espoonkartanon kaupunginosassa sijaitseva kivinen holvisilta. Sen historia on hyvin tunnettu. Sillan tiedetään valmistuneen viimeistään vuoden 1778 tammikuussa. Qvarnbrota pidetään Suomen vanhimpana käytössä olevana siltana. Silta on tehty niin sanottuna kylmämuurina, eli sen kivet on sovitettu paikoilleen käyttäen kiilakiviä, eikä laastia ole käytetty.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1986°N, 24.58235°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Espoon kartanon Qvarnbron silta (Q5490997) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Espoon kartanon Sågbron silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Espoon kartano.

    Espoon kartanon Sågbron silta on Espoossa Espoonkartanon kaupunginosassa sijaitseva kivinen holvisilta. Sen arvellaan valmistuneen vuosien 1778 ja 1816 välillä. Silta on tyypillinen 1770-luvun kiviholvisilta, ja sitä pidetään vanhimpana Suomen museosilloista. Silta on tehty niin sanottuna kylmämuurina, eli sen kivet on sovitettu paikoilleen käyttäen kiilakiviä mutta ei laastia. Sillan kivet ovat muokkaamattomia. Kokonaispituudeltaan 17,2-metrisen sillan kokonaisleveys on 6,9 metriä, hyötyleveyttä sille jää 5,6 metriä. Holviaukko on 2,7 metriä leveä, ja sillan "alikulkukorkeus" on 1,3 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.19843°N, 24.58163°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Espoon kartanon Sågbron silta (Q5477885) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Espoon kirkonmäki

    Espoon kirkonmäki on keskiajalle periytyvä kirkkoympäristö, johon kuuluu historiallisille pitäjänkeskuksille tyypilliseen tapaan kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen, pitäjäntupa, pappila, koulu sekä uudempi hautausmaa siunauskappeleineen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1358 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Espoon kirkonmäki (Q30505894) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Espoon tuomiokirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Espoon kirkonmäki.

    Espoon tuomiokirkko on Suomen evankelisluterilaisen kirkon Espoon hiippakunnan tuomiokirkko ja kahden seurakunnan eli Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingenin kotikirkko. Kirkko sijaitsee Espoon keskuksen Pappilanmäen Kirkonmäellä Espoonjoen rannalla. Keskiaikaista harmaakivikirkkoa pidetään yleisesti Espoon tärkeimpänä historiallisena rakennuksena, ja eräs kunnan julkaisu määrittää sen olevan ”rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti Espoon tärkein yksittäinen kohde”. Kirkko on pyhitetty apostoli Matteukselle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.20936°N, 24.65228°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304844) ja kohde (200407) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Espoon tuomiokirkko (Q1236587) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Espoon kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Espoon tuomiokirkko.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304828) ja kohde Espoon tuomiokirkko (200407) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304828) ja kohde (200407) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Espoon kirkon tapuli (Q64030877) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus

    Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1573 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Q30505646) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pentala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    saari Suomessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.10535°N, 24.66362°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pentala (Q24311142) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Soukanniemi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    peninsula in Espoo, Uusimaa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.12083°N, 24.67639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Soukanniemi (Q24344368) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suvisaaristo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    Suvisaaristo on Espoon merellinen kaupunginosa, saaristo Suomenlahteen pistävän Soukan niemen edessä, Espoon lounaiskolkassa. Alueella on noin 500 ympärivuotista asukasta, mutta pääosan alueen rakennuskannasta muodostavat kesämökit.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.11667°N, 24.71667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suvisaaristo (Q892533) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huvilamuseo Villa Rulludd

    residential building in Espoo, Finland

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.14201°N, 24.71032°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201505) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huvilamuseo Villa Rulludd (Q22946082) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Rulluddin huvila
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Huvilamuseo Villa Rulludd.

    Villa Rulludd on huvila joka sijaitsee Espoon Iivisniemessä, Rullaniementien päässä, eli Suinosaimen uimarannan läheisyydessä. Villa Rulluddenilla on museo, joka on auki yhden päivän kuukaudesta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.14202°N, 24.71031°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306031) ja kohde Huvilamuseo Villa Rulludd (201505) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Rulluddin huvila (Q55595462) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Rulluddin laituri
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Huvilamuseo Villa Rulludd.

    laituri Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.14235°N, 24.71072°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308238) ja kohde Huvilamuseo Villa Rulludd (201505) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Rulluddin laituri (Q55596163) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Rulluddin pihapiirin kivipengermät
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Huvilamuseo Villa Rulludd.

    rakennus Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.14207°N, 24.71001°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306030) ja kohde Huvilamuseo Villa Rulludd (201505) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Rulluddin pihapiirin kivipengermät (Q55597830) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Rulluddin puutarha
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Huvilamuseo Villa Rulludd.

    puutarha Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.14186°N, 24.71042°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306029) ja kohde Huvilamuseo Villa Rulludd (201505) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Rulluddin puutarha (Q55597569) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Lorenzo Kihlman, Alfred Kihlman
  • Lataa kuva
    Jäniskallion kalliomaalaus

    Jäniskallion kalliomaalaus sijaitsee Espoossa Nuuksion Pitkäjärven länsirannalla. Kalliomaalauksen löysivät Pekka Sarvas ja Lauri Pohjakallio vuonna 1970. Sen ajoitus on edelleen määrittämättä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.2621°N, 24.58838°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 49010102 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jäniskallion kalliomaalaus (Q11868332) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieasema

    Kauklahden rautatieasema on lähijunien asema Espoon Kauklahdessa Masalan ja Espoon asemien välissä. Asemalla on kolme raidetta: raiteelta yksi liikennöidään Kirkkonummen suuntaan ja raiteelta kaksi Espoon suuntaan. E-juna liikennöi raiteilta 2 ja 3. Asemalla on myös R-kioski, asematunneli ja asemarakennus, jossa nykyään toimii antiikkiliike. Aseman itäpäässä sijaitsi Espoon viimeinen puolipuomein varustettu tasoristeys. Se suljettiin yleisöltä 4. kesäkuuta 2009 ja sen korvaava alikulku valmistui vuonna 2010. Tasoristeys oli vaarallinen, koska sen ylitti kolme raidetta, ja liikennemäärät ylikäytävässä olivat merkittävän suuret.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18694°N, 24.59472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5051 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieasema (Q4411765) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    asemarakennus Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18948°N, 24.59969°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303917) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman asemarakennus (Q55594905) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    talouskellari Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18902°N, 24.59732°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304256) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman kellari (Q55598444) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman keskimmäinen asuinkasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    asuinkasarmi Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18888°N, 24.5975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304079) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman keskimmäinen asuinkasarmi (Q55594977) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    liiteri Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18882°N, 24.5966°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304374) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman liiteri (Q55596373) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman navetta 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    kivinavetta Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18909°N, 24.59751°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307574) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman navetta 1 (Q55597031) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman navetta 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    kivinavetta Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18891°N, 24.59703°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307575) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman navetta 2 (Q55597151) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman ratamestarin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    virka-asunto Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18858°N, 24.59665°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303977) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman ratamestarin talo (Q55599754) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman sauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    saunarakennus Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18955°N, 24.59875°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304548) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman sauna (Q55598153) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    varastorakennus Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1897°N, 24.6007°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307531) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman tavaramakasiini (Q55599062) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauklahden rautatieaseman ulkorakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauklahden rautatieasema.

    piharakennus Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18916°N, 24.59767°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309372) ja kohde Kauklahden rautatieasema (200297) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauklahden rautatieaseman ulkorakennus (Q55599320) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuninkaantie

    Kuninkaantie on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin asti. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan Suureksi Postitieksi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2117 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuninkaantie (Q219015) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Bemböle
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kuninkaantie.

    Bemböle on kylä Espoossa, Lippajärven ja Espoon keskuksen lähettyvillä. Bemböle kuuluu Espoon vanhimpaan asutusalueeseen, ja maantieteellisesti katsoen Bemböle sijaitsee melko tarkasti keskellä Espoon kuntaa. Varhaisimmat tarkat tiedot kylien ja talojen lukumäärästä Espoossa ovat vuodelta 1540, jolloin kylien tiloista alettiin pitää verotusta varten maakirjoja. Näissä maakirjoissa mainitaan jo mm. Bemböle.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Bemböle (Q892027) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mankki

    keskiaikainen kylänpaikka Espoossa Uudellamaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.19219°N, 24.57914°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001861 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mankki (Q31029227) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otaniemen kampusalue

    Otaniemen kampusalue on Suomen vanhimmalle tekniikan ja arkkitehtuurin yliopistolle rakennettu, aikansa laajin yhtenäinen korkeakoulu-, tutkimus- ja asuinalue.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1360 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otaniemen kampusalue (Q30690496) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Dipoli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Otaniemen kampusalue.

    Dipoli on Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen vuonna 1961 suunnittelema rakennus, joka rakennettiin alun perin Teknillisen korkeakoulun (TKK) ylioppilaskuntataloksi. Rakennuksen nykyinen omistaja on Aalto-yliopisto. Dipoli sijaitsee Espoossa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.185°N, 24.8325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1360 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Dipoli (Q3029170) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Otaniemen kampusalue.

    Hagalundin kartano on kartano Espoossa Tapiolan ja Otaniemen alueella. Sen ovat omistaneet von Wrightit, von Numersit, Sinebrychoffit ja Grahnit.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18239°N, 24.82008°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hagalundin kartano (Q18658805) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otahalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Otaniemen kampusalue.

    Otahalli on Espoon Otaniemessä sijaitseva Suomen ensimmäinen urheiluhalli. Se on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja rakennettu vuonna 1952 osana Helsingin olympialaisten valmisteluja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18433°N, 24.83467°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otahalli (Q11885964) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Otaniemen kappeli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Otaniemen kampusalue.

    Otaniemen kappeli valmistui vuonna 1956–1957 vuoden 1954 arkkitehtuurikilpailun voittaneen Heikki ja Kaija Sirenin kilpailutyön pohjalta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1894°N, 24.8372°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otaniemen kappeli (Q2957158) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Kaija Siren, Heikki Siren
  • Lataa kuva
    Otaniemen vesitorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Otaniemen kampusalue.

    Otaniemen vesitorni on Alvar Aallon suunnittelema vesitorni Espoon Otaniemessä, aivan Kehä I:n vierellä. Torni on valmistunut vuonna 1971 ja on tilavuudeltaan 6 000 kuutiometriä. Se on luonnonväristä betonia, kaksitoistajalkainen ja säiliöosa on muodoltaan kaksitoistakulmainen. Säiliöosan verhouksen muodostavat teräsbetoniset elementtilankut, jotka ovat irrotettavissa. Säiliöosa on esijännitetty. Tornin korkeus on 52 metriä. Sen alla on monimuotoinen toimistorakennus ja lisäksi rakennuksessa oli huippulämpökeskus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1812°N, 24.8199°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otaniemen vesitorni (Q15073511) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Teknillisen korkeakoulun päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Otaniemen kampusalue.

    Teknillisen korkeakoulun päärakennus on Espoon Otaniemessä sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka nykyään on osa Aalto-yliopiston kampusta. Nykyään rakennuksesta käytetään virallisesti nimitystä Kandidaattikeskus tai pelkkää osoitetta Otakaari 1. Aalto-yliopiston perustamisen jälkeen rakennus tunnettiin myös hetken nimellä Kanditalo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1858°N, 24.8274°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Teknillisen korkeakoulun päärakennus (Q17384311) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet

    Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1570 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Q30505840) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Miessaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet.

    Miessaari on 61 hehtaarin laajuinen saari Espoon edustalla. Se on ollut asevoimien käytössä vuodesta 1915, jolloin sinne alettiin rakentaa Krepost Sveaborgin merilinnoitteita. Nykyään saarta hallinnoi puolustusvoimat, ja se on suljettu sotilasalue, jonne maihinnousu on luvanvaraista. Saaressa oli useita kesähuviloita ja muita asuinrakennuksia ennen linnoittamisen käynnistymistä ensimmäisen maailmansodan aikana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1325°N, 24.7825°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Miessaari (Q24322229) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Själören

    mahdollinen ajoittamaton kuppikivi Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.14653°N, 24.71147°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000028911 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Själören (Q65094003) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema

    Snettansin ja Rödskogin tiiviit ja rakenteeltaan yhtenäiset kylät muodostavat rakennuksineen ja vuosisatoja viljelyksessä olleine peltoineen hyvin säilyneen, Uudenmaan rannikkoseudulle tyypillisen kylä- ja viljelymaiseman.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4818 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema (Q30560406) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tapiola

    Tapiola on kaupunginosa Espoon kaakkoisosassa. Tapiola on Suur-Tapiolan keskus ja yksi suurimmista Espoon aluekeskuksista. Tapiola on Espoon merkittävin kulttuurin, tieteen ja liike-elämän keskittymä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17556°N, 24.8025°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1359 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tapiola (Q1668730) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Espoon kulttuurikeskus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    Espoon kulttuurikeskus on Espoon Tapiolan kaupunginosan keskustassa sijaitseva kulttuuritalo. Espoon kulttuurikeskus on esittävän taiteen päänäyttämö Espoossa ja siellä tarjotaan kulttuuri- ja julkisia palveluita sekä järjestetään näyttelyitä, juhlia, kokouksia, messuja sekä yksityistilaisuuksia. Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon musiikkiopisto, Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta, Tapiolan kirjasto, Tapiolan yhteispalvelupiste ja Espoon työväenopisto. Muiden muassa Espoon Kaupunginteatteri, April Jazz, Espoo Ciné, Tapiola Sinfonietta, PianoEspoo ja KuoroEspoo tuottavat ohjelmaa Espoon kulttuurikeskukseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17778°N, 24.80444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Espoon kulttuurikeskus (Q4357765) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Arto Sipinen
  • Lataa kuva
    Heikintori
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    Heikintori on vuonna 1968 rakennettu kauppakeskus Espoossa Tapiolan keskustan kävelyalueella. Sen omistaa Citycon Oyj. Heikintorin kauppojen koko on pienehkö verrattuna Espoon uudempiin kilpailijoihin, kuten Selloon ja Isoon Omenaan. Tunnuspiirteinä ovat erikoisliikkeet, mm. useampi ravintola ja kahvila. Rakennus on Aarne Ervin suunnittelema ja sisältyy museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle muun vanhemman Tapiolan mukana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.176°N, 24.802°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heikintori (Q11861804) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntytorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    Mäntytorni on vuonna 1954 valmistunut 11-kerroksinen ja 31 metriä korkea kerrostalo Tapiolan kaupunginosassa Itäkartanon alueella Espoossa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. Tapiolan alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennuskannan joukosta muun muassa Mäntytorni on yksi alueen maamerkeistä, ja osoittaa Itäisen lähiön keskuksen paikan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17914°N, 24.81172°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntytorni (Q5408392) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarne Ervi
  • Lataa kuva
    Stockmannin Tapiolan tavaratalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    Tapiolan Stockmann on Espoon Tapiolassa sijaitseva Stockmannin tavaratalo. Se toimi vuosina 1981–2017 osoitteessa Länsituulentie 5. Vuonna 2017 tavaratalo muutti uusiin tiloihin kauppakeskus Ainoaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.175°N, 24.803°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Stockmannin Tapiolan tavaratalo (Q5477751) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tapiolan kirjasto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    Tapiolan kirjasto on Espoon kulttuurikeskuksen yhteydessä toimiva kirjasto. Tapiolan kirjasto on osa Espoon kaupunginkirjastoa ja HelMet-kirjastoa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17778°N, 24.80444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tapiolan kirjasto (Q11896489) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tapiolan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    Tapiolan kirkko on Espoon Tapiolassa sijaitseva evankelis-luterilainen kirkko. Se on Tapiolan seurakunnan pääkirkko. Se valmistui vuonna 1965 arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1775°N, 24.8089°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304845) ja kohde (200408) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tapiolan kirkko (Q11896491) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarno Ruusuvuori
  • Lataa kuva
    Tapiolan metroasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    Tapiolan metroasema on vuonna 2017 valmistuneen Länsimetron asema Tapiolan keskustassa Espoossa. Se on linjan M2 läntinen pääteasema.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.175°N, 24.80333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tapiolan metroasema (Q7684657) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tapiolan uimahalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    Tapiolan uimahalli on uimahalli Tapiolan kaupunginosassa Espoossa. Uimahallin suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi ja se valmistui vuonna 1965. Rakennuksen peruskorjauksen suunnitteli Kari Raimoranta, ja peruskorjaus valmistui 2000-luvulla. Tuolloin rakennettiin myös uimahallin laajennus, jossa ovat höyrysaunat, porealtaat, monitoimiallas ja kuntosali. Vuonna 2008 uimahallille myönnettiin Euroopan Unionin Europa Nostra -palkinto ansiokkaasta entistämisestä. Tapiolan uimahallissa on 1 m hyppylauta, 3 m hyppylauta ja 5 m hyppytorni.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17861°N, 24.80722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tapiolan uimahalli (Q7684660) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarne Ervi
  • Lataa kuva
    Taskumattitalot
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    Taskumattitalot ovat neljän vuosina 1959 ja 1961 valmistuneen kerrostalon kokonaisuus Tapiolan kaupunginosassa Länsikorkeen alueella Espoossa. Talot ovat yhdeksänkerroksisia ja 30 metriä korkeita. Ne on suunnitellut arkkitehti Viljo Revell. Taskumattitalot hallitsevat lähialueen ilmettä ja ne ovat muodostuneet Tapiolan symboleiksi. Tapiolan alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennuskannan joukosta muun muassa Taskumattitalot ovat alueen maamerkkejä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17556°N, 24.79528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Taskumattitalot (Q17384283) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    WeeGee-talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tapiola.

    WeeGee-talo on entinen Weilin+Göösin painotalo Ahertajantiellä Espoon Tapiolassa. Vuonna 1964 valmistuneen rakennuksen ja sen 1967 valmistuneen toisen vaiheen suunnitteli arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Vuonna 1974 valmistuneen laajennusosan suunnitteli Bertel Ekengren. Nykyään suojeltu rakennus toimii Suomen suurimpana näyttelykeskuksena. lähde? Näyttelykeskus avattiin kokonaisuudessaan yleisölle lokakuussa 2006. lähde?

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1786°N, 24.7942°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta WeeGee-talo (Q4357337) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarno Ruusuvuori
  • Lataa kuva
    Tarvaspää
    Tarvaspää

    Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan itselleen suunnittelema Tarvaspää on yksi Suomen merkittävimmistä 1900-luvun alun ateljeehuviloista. Tarvaspää sijaitsee Albergan kartanolle kuuluneen Linuddin-niemen korkeimmalla kohdalla Laajalahden rannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.20639°N, 24.83833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201350) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1361 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tarvaspää (Q30689509) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Akseli Gallen-Kallela
  • Lataa kuva
    Tarvaspään ateljeerakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tarvaspää.

    ateljee Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.20646°N, 24.83888°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305779) ja kohde Tarvaspää (201350) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tarvaspään ateljeerakennus (Q55595256) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Akseli Gallen-Kallela
  • Lataa kuva
    Tarvaspään puuhuvila
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tarvaspää.

    huvila Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.20627°N, 24.83806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305778) ja kohde Tarvaspää (201350) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tarvaspään puuhuvila (Q55595461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tarvaspään savusauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tarvaspää.

    savusauna Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.20579°N, 24.83843°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305776) ja kohde Tarvaspää (201350) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tarvaspään savusauna (Q55598201) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Akseli Gallen-Kallela
  • Lataa kuva
    Terveyslähde

    historiallinen terveyslähde Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.20965°N, 24.6614°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 49500001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Terveyslähde (Q65094005) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Träskändan kartano

    Träskändan kartano on kartano Espoon Järvenperässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.23694°N, 24.70889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 35 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Träskändan kartano (Q10705613) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Koli

    huvila Espoossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1521°N, 24.76467°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305934) ja kohde (201449) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Koli (Q55055125) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Uudenmaan kulttuuriperintökohteet kunnittain