Wikiprojekti:Mediataide/Mediataiteen aikajana/2000-luku
navigaatio
2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000 – Seppo Renvallin täyspitkä kokeellinen elokuva Film1999. Sen pohjalta työstetty 3-kanavainen Wallpaper-installaatio nähdään São Paulon biennaalissa ja Valokuvataiteen museossa 2002.[1]
2000 – F2F Finnish Media Art -kiertue esittelee interaktiivista taidetta taiteilijoilta Laura Beloff, Hanna Haaslahti, Juha Huuskonen, Teijo Pellinen, Kristian Simolin, Tuomo Tammenpää ja Heidi Tikka. Kiertuekaupungit vuosina 2000–03 ovat Los Angeles, Washington, New York, Toronto, Montreal, Bryssel.[1]
2000 – Mediataidetta Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistossa: Maari Fabritiuksen kännykkäteos Katumuisti, interaktiivisen taiteen Continent-näyttely Lasipalatsilla, suomalaisen äänitaiteen esityskokonaisuus YLEn suorana lähetyksenä Suomenlinnasta, Kauppatorilta ja Lasipalatsilta.[1]
2000 – Avanto-festivaali perustetaan. Ensimmäisen festivaalin avaa Ilppo Pohjolan Routemaster-elokuva japanilaisen noise-muusikko Merzbow’n live-säestyksellä.[1]
2000 – Là-bas-festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingin Kaapelitehtaalla Irma Optimistin ja Pekka Luhdan johdolla. Ohjelmassa mediaperformansseja ja kokeellista musiikkia.[1]
2000 – Outoäly-näyttely Kiasmassa esittelee Erkki Huhtamon kuratoimaa uutta ja historiallista mediataidetta sekä taide- ja tiedehankkeita.[1]
2000 – Akvaario, Teijo Pellisen ohjaama interaktiivinen televisio-ohjelma pyörii YLEn yölähetyksissä maaliskuun ajan. TaiK Medialaboratorion tuottaman ohjelman yleisö voi ohjata päähenkilöiden välisen suhteen kehittymistä puhelinsoitoilla.[1]
2000 – Eija-Liisa Ahtilalle van Gogh -nykytaidepalkinto.[1]
2000 – Teknillisessä korkeakoulussa käynnistyy EVE (The Experimental Virtual Environment), interaktiivinen virtuaalitila-hanke, jossa kävijä ohjaa pään liikkeillään 3D-tilan visuaalisia tapahtumia.[1]
2000 – Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry perustetaan.[1]
2001 – Liisa Lounilan Popcorn aloittaa elokuvatriologian, jossa liike ja aika muokataan käyttäen neulanreikäkameraa ja time slice -tekniikkaa.[1]
2001 – Petri Kuljuntausta: Aurora Borealis 1. Ensimmäinen revontulipurkauksien sähköisistä ääni-ilmiöistä toteutettu ääniteos.[1]
2001 – Mikko Maasalo: Permasound. Verkkopohjainen ääniohjelma, joka generoi ääniä käyttäjän tietokoneen ja sen verkkoselaimen ja modeemin datanopeuden muutoksista.[1]
2001 – Leevi Lehto julkaisee Google Poem Generator -runogeneraattorin.[1]
2001 – AV-arkki aloittaa VIEW-festivaalin, joka esittelee uutta suomalaista mediataidetta ja edistää teosten näkyvyyttä kotimaassa vuoteen 2009 asti.[1]
2001 – Tapio Mäkelä perustaa kirja- ja nettikahvila Mbarin Helsingin Lasipalatsiin. Vuoteen 2015 toimivasta Mbarista kehittyy tärkeä elektronisen musiikin klubi, jossa nähdään myös mediataidetta.[1]
2001 – MUU ry liittyy Suomen Taiteilijaseuran jäsenjärjestöksi.[1]
2001 – Taiteen keskustoimikuntaan perustetaan mediataidejaosto, joka toimii vuoteen 2011. Taidehallinnossa mediataide kuuluu yhä luokkaan ”muut”.[1]
2002 – Eija-Liisa Ahtilan retrospektiivinen näyttely Kuviteltuja henkilöitä ja nauhoitettuja kertomuksia Kiasmassa. Näyttely nähdään Tate Modern -taidemuseossa 2003.[1]
2002 – Annette Arlanderin The Year of the Horse aloittaa taiteilijan kiinalaisen horoskoopin mukaan nimetyn Eläimen vuosi -teossarjan, joka jatkuu vuoteen 2014.[1]
2002 – Aurora Reinhardin videoteos Poikatyttö saa Karlsruhen mediataidekilpailun pääpalkinnon.[1]
2002 – Homage to Erkki Kurenniemi Avanto-festivaalilla, ohjelmassa ”Pan sonic plays Kurenniemi” ja Dimi-O sekä Mika Taanilan dokumenttielokuva Tulevaisuus ei ole entisensä.[1]
2002 – Pikseliähky-festivaali käynnistyy. Ensimmäisen tapahtuman ohjelmassa on tee-se-itse -teknologian työpajoja ja klubeja, vuoden 2003 editio keskittyy VJ-taiteeseen.[1]
2002 – Merkittäviä mediataidenäyttelyitä: ZKM-keskuksen tuottama Future Cinema ja Demo.Skene Kiasmassa sekä pelejä ja taidetta esittelevä Game On Helsingin Taidemuseossa.[1]
2002 – Suomalainen elektroninen musiikki ja mediataide ovat esillä Barcelonan kansainvälisen Sonar-festivaalin Viva Helsinki -ohjelmassa.[1]
2002 – Laura Beloff valitaan Oslon taideakatemian elektronisen taiteen professoriksi. Beloffin ja Erich Bergerin verkkoteos Spinne saa kunniamaininnan Vida 5.0 Art and Artificial Life -kilpailussa.[1]
2002 – Mika Tuomolan johdolla TaiK Medialaboratorioon perustetaan interaktiivista kerrontaa tutkiva Crucible Studio. Vuoteen 2017 toiminut tutkimusryhmä tuottaa useita kokeellisia produktioita ja projekteja.[1]
2002 – Digitaalisen mediakulttuurin m-cult.net-tietopalvelu avataan. Palvelu kokoaa uutisia ja keskustelua kotimaasta ja maailmalta sekä päivittää tietokantaa alan deadlineista ja toimijoista vuoteen 2009. Kaksikielistä sivustoa seurataan myös kansainvälisesti.[1]
2002 – Petri Kuljuntaustan kirja On/Off. Eetteriäänistä sähkömusiikkiin, julkaisijoina Kiasma ja Like.[1]
2002 – Mediataide – kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit -selvitys opetus- ja kulttuuriministeriölle, toimittaneet Tapio Mäkelä ja Minna Tarkka.[1]
2002 – Uusi mediakulttuuri innovaatioympäristönä: kotimainen ja kansainvälinen tutkimus (toim. Minna Tarkka, Tapio Mäkelä, julkaisija M-cult).[1]
2002 – Digitaalisten päätelaitteiden sisältötuotannon kehitysrahaa aletaan jakaa Opetusministeriön ja AVEKin erillishankkeena. Rahoitus jatkuu Digitaaliset demot (Digidemo) -nimellä vuodesta 2006 alkaen.[1]
2003 – Veli Granön Tähteläiset-elokuvalle Risto Jarva -palkinto Tampereen elokuvajuhlilla.[1]
2003 – Hanna Haaslahden interaktiivinen White Square -installaatio esitetään Kiasmassa, ja se saa kunniamaininnan Vida 6.0 Art and Artificial Life-kilpailussa.[1]
2003 – Mia Mäkelän live cinema -projekti Ramscapes esitetään Wienissä ja Helsingin Pixelachessa.[1]
2003 – Fanni Niemi-Junkolan romanien hevoskulttuuria käsittelevä teos SVART Kluuvi-galleriassa.[1]
2003 – Heidi Tikka toteuttaa yhteistyössä Radiolinjan kanssa osallistuvat mobiiliteokset Syntymiä ja Imaginary Journey.[1]
2003 – Read_me 2.3 Software Art festival esittelee ohjelmistotaidetta ja julkaisee Runme.org -nettiarkiston koodipohjaisille teoksille. Kuraattorit Alexei Shulgin ja Olga Goriunova, yhteistuotanto NIFCA, LUME ja M-cult.[1]
2003 – Pohjoismainen workshop-sarja Re-Approaching New Media päättyy Suomenlinnassa tuottajanaan Juha Huuskonen. Työpajan Survival Kit -julkaisu esittelee netin ja avoimen lähdekoodin käytäntöjä taidekentälle.[1]
2003 – Poikkitieteellinen ja -taiteellinen verkkolehti Mustekala julkaistaan. Lehden tarkoitus on tarjota foorumi taidekritiikille ja herättää kulttuurikeskustelua. Päätoimittajana on lehden perustaja Irmeli Hautamäki 2012 asti.[1]
2003 – Nordic media culture: actors and practices -julkaisu kartoittaa mediataiteen ja digitaalisen kulttuurin toimijoita Pohjoismaissa. Toteutus M-cult yhteistyössä CRAC (SE), Pnek (NO), Culturenet Denmark (DK) ja Lorna (IS).[1]
2004 – Nokian Connect to Art! esittelee Monacossa taiteilijoilta tilattuja lyhyitä video- ja kuvateoksia kännykälle. Suomalaisia taiteilijoita muun muassa Kati Åberg ja Juha Hemanus. Ohjelma tekee yhteistyötä myös Pixelache-festivaalin kanssa 2006.[1]
2004 – Pia Lindmanin Learning from Domo -teossarja syntyy yhteistyössä MIT:n tekoäly- ja robotiikkatutkijoiden kanssa.[1]
2004 – Heidi Kilpeläinen aloittaa HK119-taiteilijanimellä kulutuskriittiset multimediaa ja performanssitaidetta yhdistelevät esitykset Lontoon klubeissa ja julkaisee debyyttialbumin 2006 One Little Indian Records -merkillä.[1]
2004 – Tuomo Tammenpään ja Daniel Blackburnin Tiletoy on elektroninen palikkapeli ja varhainen Open Source Hardware -projekti. Tiletoy saa juryn kunniamaininnan Japan Media Arts Festivalilla 2005.[1]
2004 – ISEA2004-symposiumi, Pohjois-Euroopan suurin mediataiteen tapahtuma, järjestää elektronisen musiikin risteilyn Itämerellä sekä laajan näyttely- ja konferenssiohjelman tuottajinaan M-cult ja Tallinnan taideakatemia.[1]
2004 – Rajapinnalla – 5 x uusi mediakulttuuri -dokumenttisarja esitetään YLEn digitaalisen Teema-kanavan avajaisohjelmistossa. Koskela Art and Media Housen ja M-cultin yhteistuotanto perustuu laajaan mediataiteen toimijoiden haastatteluaineistoon.[1]
2004 – Lassi Tasajärven toimittama kirja Demoscene: The Art of Real-Time ilmestyy.[1]
2004 – Ensi kertaa jaettavan mediataiteen AVEK-palkinnon saa Heidi Tikka.[1]
2005 – Heli Rekulan retrospektiivinen näyttely Autiomaa, teoksia vuosilta 1989–2004 Kiasmassa.[1]
2005 – Valituskuoro, Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen kollektiivinen mediateos aloittaa maailmanvalloituksensa Birminghamissa ja Helsingissä.[1]
2005 – Mediataiteen uusiin muotoihin keskittyvä Live Herring -tapahtuma järjestetään Jyväskylässä ensi kertaa. Festivaali jatkuu vuoteen 2014.[1]
2005 – Digitaalisen ja kokeilevan runouden Nokturno.fi-verkkojulkaisu avataan.[1]
2005 – MUU ry ja Valokuvataiteilijoiden liitto järjestävät vuosittaiset nykytaiteen Art Fair -taidemessut ensi kertaa.[1]
2005 – Ulla Taipale ja Monica Bello perustavat Capsula-kuraattoriryhmän edistämään taiteen ja tieteen kansainvälisiä projekteja. Capsula ry rekisteröidään yhdistykseksi 2010.[1]
2005 – Pohjoinen mediakulttuuriyhdistys Magneetti perustetaan Rovaniemellä, perustajinaan Jetta Huttunen, Minna Rainio ja Mark Roberts.[1]
2006 – Eija-Liisa Ahtila New Yorkin MoMAssa, Ahtila voittaa kansainvälisen Artes Mundi -palkinnon.[1]
2006 – Sami van Ingen julkaisee 3 Films -dvd:n, jossa ovat mukana löydettyä elokuvamateriaalia hyödyntävät elokuvat Texas Scramble, The Blow ja Days.[1]
2006 – Markus Renvall aloittaa lapsilähtöisen mediataiteen Medialeikki-projektin, joka jatkuu kymmenissä päiväkodeissa vuoteen 2019.[1]
2006 – Tässä talossa, näissä huoneissa -näyttely Rauman taidemuseossa esittelee videotaiteen ITU-tuotantoprojektin tekijöinään Tanja Koistila, Marko Lampisuo, Elina Saloranta ja Lena Séraphin. AV-arkin, MUUn, YLEn ja Satakunnan taidetoimikunnan yhteishankkeen tuottaa Tuuli Penttinen-Lampisuo.[1]
2006 – Yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen Lens Politica -festivaali järjestetään Helsingissä vuoteen 2015.[1]
2006 – Muu Galleria aloittaa säännöllisen näyttelytoiminnan Lönnrotinkadulla. Äänitaiteen Muu for Ears -julkaisusarja käynnistyy.[1]
2006 – Turun taiteilijaseuran Titanik-galleria avaa mediataiteen Sumu-residenssiohjelman.[1]
2007 – Pia Euro, Tanja Koponen ja Elena Näsänen, installaatioita ja videoteoksia Helsingin taidehallissa.[1]
2007 – Sähkömetsä – Videotaiteen ja kokeellisen elokuvan historiaa Suomessa 1933–1998 -teos julkaistaan. Toimittaja Kirsi Väkiparta ja Perttu Rastas.[1]
2007 – FixC-osuuskunta perustetaan tuottamaan ja levittämään mediataidetta.[1]
2007 – Eija-Liisa Ahtila Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden professorina vuoteen 2010.[1]
2008 – Charles Sandisonin julkisivuteos Manifesto (Proclamation Solemne) esillä Pariisin Grand Palais’ssa.[1]
2008 – Sasha Huberin Rentyhorn nimeää uusiksi rasistisen tiedemies Louis Agassizin mukaan nimetyn vuorenhuipun Alpeilla. Teoksesta alkaa pitkä Agassizia käsittelevä projekti yhdessä kansainvälisen verkoston kanssa.[1]
2008 – Biotaiteen seura perustetaan ja yhdistys avaa Ars Bioarctica -residenssiohjelman Kilpisjärven biologisella asemalla.[1]
2008 – Shinji Kankin Silakkaradio käynnistyy Lähiradion paikalliskanavalla Helsingissä. Ohjelma esittelee suomalaisia kokeellisen musiikin ja äänitaiteen tekijöitä viikottain vuoteen 2012.[1]
2008 – M-cult avaa M2HZ – avoin kaupunkitelevisio -kanavan, joka seuraa kaupunkikulttuurin ja mediataiteen tapahtumia ja tekijöitä mm. Kuukauden mediataiteilija -sarjassa. Ohjelmisto näkyy kaapeliverkossa ja netissä.[1]
2008 – Hanna Ojamo Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajajaksi. Myöhemmin häntä seuraavat tehtävässä mediataiteilijat Markus Renvall ja Teemu Mäki.[1]
2009 – Kari Yli-Annala aloittaa pedagogisen projektin Kokeellisten taiteiden nomadinen akatemia. Projekti järjestää keskusteluja, työpajoja ja tapahtumia kokeellisen taiteen filosofiasta ja käytännöstä.[1]
2009 – Kotimaan teknokatsaus, elektronisen musiikin ja vj-taiteen vuosittainen tapahtuma järjestetään ensi kerran.[1]
2009 – Mediataiteen läänintaiteilijaksi Jyväskylän Live Herring -työryhmä.[1]
2009 – Asko Mäkelän selvitys Mediataiteen mahdollisuudet esittää alalle omaa tiedotuskeskusta ja tukimuotoa opetusministeriöön alan toimintaedellytysten parantamiseksi.[1]
2009 – Suomen Mediataideverkosto ry perustetaan Helsingissä tavoitteenaan edistää alan kulttuuripolitiikkaa ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhdistys julkaisee ensimmäisen lausuntonsa Asko Mäkelän selvityksestä.[1]
2009 – Eija-Liisa Ahtilalle taiteen akateemikon arvonimi.[1]
Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca Suomen mediataiteen aikajana –2000-luku – Suomen Mediataideverkosto media-art-finland.fi. Viitattu 29.1.2024.