Wanhatango

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wanhatango tai wanha tango on diplomitanssinopettaja Juhani Tahvanaisen antama nimi kadonneelle tangon tanssityylille, jota tanssittiin Suomessa tanssilavoilla erityisesti maaseutujen tanssilavoilla. Tangon tultua Suomeen 1913 tanssinäytösten ja Helsingissä pidettyjen tanssikurssien kautta syntyi tangobuumi. Ensimmäiset tangonäytökset vetivät katsomoihin yli kolmetuhatta kiinnostunutta, ja tangoinnostus valtasi tanssikansan Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Kaupungeissa, joissa oli tanssikouluja ja näytöksiä, ihmiset pääsivät seuraamaan ja opettelemaan oikeaoppista tangoa. Maaseudulla nähtiin kesäisin tanssilavoilla siellä täällä näitä tangon taitajia, ja muu tanssikansa yritti matkia heidän tyyliään. Niin se hieman yksinkertaistui alkuperäistangosta. Mutta tanssimaan mentiin myös tällä yksinkertaisemmalla tyylillä, ja se tyyli levisi myös maaseudulle. Tangoa opettivat Helsingissä muun muassa Toivo Niskanen ja Hilma Liiman. Silloin tango oli uusi tanssi. Tätä alkuperäistä tanssityyliä tanssittiin aina sota-aikaan saakka, jolloin tanssit kiellettiin, koska pelättiin venäläisten hyökkäyksiä paikkoihin, missä on paljon ihmisiä koolla.

Sotien jälkeen alkoi syntyä uusia tanssilavoja, uusia tangosävellyksiä ja myös uusia tangotyylejä. Jo ensimmäisissä tanssin oppikirjoissa sotien jälkeen tangon tanssityyli oli saanut vaikutteita maailmalta, Berliinistä. Niitä oppaita oli muun muassa salonkitanssimestari Eero Rannan Tanssin itseopiskeluopas (1945). Niin tämä alkuperäinen kansantanssinomainen tyyli jäi unholaan. Tyyli oli kuitenkin säilynyt siirtolaisten ja romanien keskuudessa samantyyppisenä, ja siirtolaiset veivät sen mennessään Ruotsiin. Siellä se taito siirtyi vanhemmilta lapsille, samoin romanikulttuurissa. Romanit eivät myöskään menneet tanssikouluihin, vaan oppivat katsomalla ja vanhemmilta ja toisiltaan.

Juhani Tahvanaisen oivallus ja wanha tango -nimen syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahvanaisen opettaessa tangon askeleita ruotsinsuomalaisille 2000-luvun alussa, joukossa oli joitakin vanhempia tanssinharrastajia, joilla oli hyvin omintakeinen tanssityyli. Tämän tyylin Tahvanainen muisti itsekin nähneensä vanhempiensa tanssimana 1950-luvulla ja alkoi selvittää sitä tarkemmin haastattelemalla vanhoja tanssinharrastajia ja vanhempiaan sekä selaamalla vanhoja suomalaisia elokuvia. Tätä kautta löytyi tämä alkuperäinen Suomessa tanssittu tangotyyli, jolle Tahvanainen antoi nimen wanha tango, ja samalla hän myös määritteli sen tanssitavan ja tyylin, askeleet ja kuviot tanssiin ja alkoi opettaa sitä omilla kursseillaan. Tahvanainen myös rekisteröi tämän tanssityylin omaksi tuotemerkikseen.

Vähitellen tietoisuus tanssista lisääntyi, ja Tahvanainen alkoi järjestää myös ohjaajakoulutusta tanssiin, koska sitä ei kukaan osannut opettaa. Nykyisin tanssi tunnetaan koko maassa, sitä opettavat koulutetut opettajatn ja ohjaajat tanssikouluissa ja -seuroissa Tahvanaisen oppien mukaan myös Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Kanarian saarilla. Tätä tanssin määrittelyä tietyllä tyylillä tanssittavaksi ei ollut aikaisemmin tehty.

Tätä kautta löytyi myös ensimmäinen suomalainen tangosävellys, Emil Kaupin sävellys "Salainen perintömääräys", joka oli omistettu nuottikirjoituksen mukaan ensimmäiselle suomalaiselle tangonopettajalle Hilma Liimanille. Tanssinohjaaja Pekka Palmio löysi teoksen nuotit Suomen Elokuva-arkistosta ja lähetti ne Juhani Tahvanaiselle. Erkki Friman tekin nuoteista uuden sovituksen, ja sanat nuotteihin teki Juhani Tahvanainen sata vuotta säveltämisen jälkeen. Levy" Suomalainen tango 100-vuotta" julkaistiin tangon Suomeen tulemisen satavuotispäivänä 2. marraskuuta2013 Helsingin Kulttuuritalon gaalaillassa Dallape-orkesterin säestämänä ja tangokuningas Saska Helmikallion laulamana.

Wanhan Tangon SM-kilpailut ja Maailmantango[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahvanainen esitti vuonna 2010 tamperelaiselle tanssiseura Hurmiolle ajatuksen wanhan tangon SM-kilpailuista. Ajatus eteni nopeasti, ja wanha tango otettiin mukaan Tampereella vuosittain järjestettävään Maailmantango-festivaaliin. Tapahtuman yhteydessä alettiin järjestää wanhan tangon kursseja ja SM-kilpailuja. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta, ja yhä enemmän kilpailijoita ilmoittautuu mukaan.

Wanha Tango on saanut myös oman logonsa ja verkkosivustonsa, jossa kerrotaan tangon tulosta Suomeen, erilaisista tapahtumista, kursseista sekä lajin tanssitekniikka, askeleet ja kuviot, ja lisäksi wanhaa tangoa opettavat ohjaajat ja opettajat.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]