Virusperäinen verenvuotoseptikemia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
VHS-tautia sairastava kala.

Virusperäinen verenvuotoseptikemia eli VHS-tauti on kalatauti, jota aiheuttaa rhabdoviruksiin kuuluva VHS-virus. Se yhdistetään erityisesti kirjolohiin, mutta sitä esiintyy myös muilla kalalajeilla.[1]

Taudin kuolleisuus riippuu paljon tartunnan vakavuudesta. Osalla tartunnan saaneista yksilöistä ei ole minkäänlaisia oireita, ja osasta tulee hyperaktiivisia ja saattavat uidessaan vääntää vartaloaan epänormaalisti. Vakavissa tapauksissa kuolleisuus on käytännössä 100 prosenttia. Tällaiset kalat tunnistaa tummentuneesta ihosta ja mulkosilmäisyydestä. Niillä on myös epämuodostumia maksassa ja munuaisissa, ja ne vuotavat verta silmistä, ihosta, kiduksista, evien juuresta, lihaksista ja sisäelimistä.[2]

Tautia esiintyy erityisesti kylmissä 4–14-asteisissa vesissä.[1] Oireet häviävät, kun lämpötila lähestyy 15 astetta. Eniten sitä esiintyy keväisin alle 10 asteen lämpötiloissa. Virus tarttuu veden kautta tai kalojen kosketusten kautta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Virusperäinen verenvuotoseptikemia VHS 14.6.2017. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viitattu 7.8.2017.
  2. Illinois-Indiana Sea Grant: Viral Hemorrhagic Septicemia Virus (VHSV-IVb) Nonindigenous Aquatic Species Database. 24.4.2012. U.S. Geological Survey. Viitattu 7.8.2017. (englanniksi)
  3. VHS, Virusperäinen verenvuotoseptikemia Kalaterveyttä. Akvaattisen patobiologian laboratorio, Åbo Akademi. Viitattu 7.8.2017.