Viljo Kuukkanen
Viljo Johannes Kuukkanen (29. kesäkuuta 1917 – 16. kesäkuuta 2001) oli suomalainen ay-poliitikko. Hän toimi Metallityöväen liiton sihteerinä vuosina 1951–1955 ja toisena puheenjohtajana 1955–1961 sekä SAK:n toisena puheenjohtajana 1961–1966[1].
Nuorisotoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viljo Kuukkasen vanhemmat olivat Toivo J. Kuukkanen ja Klaara Siviä Kuukkanen (o.s. Marjonen). Isänsä jälkiä seuraten Viljo Kuukkanen oli nuoresta pitäen aktiivisesti mukana poliittisessa järjestötoiminnassa. Vallilan sosialidemokraattisissa nuorissa (1933–1953) hän solmi monia myöhempään poliittiseen uraan sekä myös yksityiselämän puolelle vaikuttaneita suhteita. Vuonna 1940 hän avioitui samaan nuoriso-osastoon kuuluneen Lahja Laakson kanssa. Heillä oli kolme lasta.
Kuukkanen nimitettiin Suomen sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton (STL) pohjoismaisen toiminnan puheenjohtajaksi vuonna 1949. Vuodesta 1951 alkaen Kuukkanen oli mukana Euroopan-neuvoston nuorisojaoston toiminnassa ja sen pohjoismaisessa sihteeristössä (1951–1956) ja edusti Suomen nuorisojärjestöjä muun muassa Euroopan nuorison kokouksessa Haagissa.
Nuorena urheilua harrastaneena järjestöaktiivina Viljo Kuukkanen osallistui myös TUL:n nuorisojaoston toimintaan, sekä TUL:n Sos.Dem. urheilujaoston toimintaan [2]
Puoluetoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuukkanen nimitettiin vuonna 1948 SDP:n puoluetoimikunnan varajäseneksi. Vuosina 1952–1955 hän toimi sen vakinaisena jäsenenä. Puolueensa jaostosihteerinä Kuukkanen toimi vuosina 1946–1947.
Kuukkanen oli SDP:n ja TPSL:n ehdokkaana useissa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa sekä presidentin valitsijamiesvaaleissa.
Ammattiyhdistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuukkanen liittyi Suomen Metallityöväen Liiton (SML) Helsingin Valajien ammattiosaston jäseneksi vuonna 1936. Jäsenyys perustui mahdollisesti hänen isänsä ammattiin sekä hänen omaan työpaikkaansa Rauta ja Metallivalimo Suomen apumiehenä ja keernan tekijänä. Kuukkanen työskenteli myös hioja- ja niklaajaoppilaana näihin samoihin aikoihin.
Vuonna 1960 hän liittyi Suomen Metallityöväen Liiton osasto 77:n jäseneksi ja sai vapaajäsenyyden vuodesta 1966 lähtien.
Suomen Metallityöväen liiton johtotehtäviin Kuukkanen siirtyi vuonna 1951. Hän toimi aluksi liiton sihteerinä. Tältä paikalta hänet nimitettiin vuonna 1955 järjestön toiseksi puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän jatkoi vuoteen 1961 asti.
SML:n aikaan ajoittui kaksi merkittävää työtaistelua: ensimmäinen yleislakko vuonna 1950 ja toinen, ”Kahdentoista markan kapinaksi”[3] ristitty suuri yleislakko vuonna 1956. Yleislakko koetteli paitsi vasemmistoyhteistyötä myös työväen liittojen yhteistyötä. Vuonna 1960 solmittiin metallin piirissä historiallinen kahden vuoden työehtosopimus, joka takasi työtekijöille määrätyt oikeudet talouden heilahteluista huolimatta[4].
Kuukkanen osallistui metallialan työehtosopimusneuvotteluihin puhemiehistön jäsenenä Metalliteollisuuden Työnantajaliiton, Metalliteollisuuden Harjoittajain Työnantajayhdistyksen, Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton, Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän, Sähkötyönantajain Liiton, Voimalaitosten Työnantajain Liiton sekä Posti- ja lennätinlaitoksen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Oli kuljettu erittäin pitkä ja raskas taival ennen kuin sopimusta päästiin allekirjoittamaan.
Kuukkanen edusti Suomen Metallityöväen Liittoa myös Pohjoismaiden Metallityöväen liittojen yhteistyötoimikunnassa sekä Kansainvälisen metallityöväen liiton edustajakokouksissa, sen eri jaostojen kokouksissa sekä kursseilla ja neuvottelupäivillä. Hän oli ollut jo nuorisoliittoaikoinaan pohjoismaisessa yhteistyössä mukana ja osasi tyydyttävästi ruotsia ja englantia. Myös saksaa hän oli opiskellut kouluaikoinaan mutta käytti sitä kuitenkin muita kieliä vaatimattomammalla taidolla. Kielitaitonsa ansiosta hän toimi SML:n edustajana maiden veljesjärjestöjen edustajakokouksissa, sekä opintomatkoilla lukuisiin maihin kuten Neuvostoliittoon ja Kiinaan, Islantiin ja lähes kaikkiin Euroopan maihin.
SAK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuukkasen aika SAK:n tehtävissä alkoi vuonna 1951, eli jo Metallityöväen Liiton aikoihin. Hän oli Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön työvaliokunnan varajäsenenä ja vakinaisena jäsenenä vuosina 1951–1969. SAK:n II puheenjohtajaksi hänet nimitettiin vuonna 1961, ja tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1966. Kuukkanen toimi myös Osuuskassa Yhteistuen johtokunnan varajäsenenä.
Kuukkanen osallistui SAK:n aikanaan myös kansainväliseen toimintaan. Hän osallistui muun muassa SAK:n ja Neuvostoliiton ammattijärjestöjen yhteistyötoimikunnan työhön, VAKL:n Euroopan-järjestön kokoukseen vuonna 1961, Kansainvälisen Työjärjestön kokoukseen Genevessä 1963 sekä pohjoismaiden ammattijärjestöjen työlainsäädäntöä tutkivien kokousten työskentelyyn 1959–1960. Puhujana hän toimi lukuisissa eri tilaisuuksissa, SAK:n ammatillisten paikallisjärjestöjen, ammattiosastojen ja -liittojen tilaisuuksissa sekä teki useita ulkomaanmatkoja, lukuisten Euroopan maiden lisäksi myös Yhdysvaltoihin.
Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viljo Kuukkanen toimi aktiivisesti mukana eri lautakunnissa, komiteoissa, johtokunnissa ja toimikunnissa. Hän oli muun muassa
- Helsingin kaupungin nuorisotyölautakunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1947–1956.
- Valtion nuorisotyölautakunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1947–1956.
- Valtion elokuvalautakunnan jäsen 1948–1966.
- Työtuomioistuimen jäsenenä 1962–1970.
- Asevelvollisuuslakikomitean jäsen 1954–1958
- Oppisopimuslakikomitean jäsen 1959–1960
- Työsopimuslakikomitean jäsen 1967–1969
- Eläketurvakeskuksen hallituksen varajäsen 1962–1969
- Yleisradion nuoriso-ohjelmatoimikunnan jäsen 1948–1955
- Ammattienedistämislaitoksen hallintoneuvoston jäsen 1957–1970
- Työväen Akatemian johtokunnan jäsen 1948–1955
- Väinö Voionmaa -säätiön johtokunnan jäsen 1950–1953
- Osuuskassa Yhteistuen johtokunnan varajäsen 1964–1969
Enso-Gutzeitin aika ja julkaisutoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SAK.sta Viljo Kuukkanen siirtyi Enso-Gutzeit Oy:n palvelukseen työsuojelutarkastajaksi vuosiksi 1970–1982. Tänä aikana hän julkaisi seuraavat kirjaset:
- Viljo Kuukkanen: Luvanvaraiset työt. Lait ja asetukset nro 7. Työterveyslaitos, 1978.
- Viljo Kuukkanen: Työsuojelulainsäädäntöluettelo. tarkastanut Kalevi Sadeluoto, 2. korjattu painos. Helsinki: Työsuojelu ry, 1972.
- Viljo Kuukkanen: Terveydelle vaarallisten aineiden kansainvälinen merkitsemisjärjestelmä voimaan Suomessa. Enso 48 (1): 34-35., 1978.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- SAK:n puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit (Arkistoitu – Internet Archive)
- Viljo Kuukkasen itse kirjoittama ansioluettelo. Lähde: perikunnan arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Turun Sanomat: ”Korskean pytingin kalliit lunnaat” 2.9.2007.
- ”Suomen Metallityöväen Liitto 1961–1983”, Eino Ketola, Otava 2007: s. 34, 36, 44–48, 50, 157
- ”1960 solmittiin metallin piirissä historiallinen, kahden vuoden työehtosopimus” Artikkeli Ahjo-lehti 1960, referaatti aiheesta Ahjo-lehti 25.11.1987
- ”Kuka kukin on”, Otava 1978
- ”Metalliliitto polttopisteessä vuoden 1956 yleislakossa” Arto Jokela, Ahjo 7 / 30.3.2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Työväenperinteen matrikkeliprojekti 1993–1997 -Pekka Kaarninen
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ SAK:n puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit 10.3.2006. SAK. Arkistoitu 17.12.2007. Viitattu 23.3.2008.
- ↑ ”Suomen työläisurheilun Historia II” s. 166–167, 376
- ↑ Kahdentoista markan kapina? Vuoden 1956 yleislakko Suomessa, Mertanen Tomi 2004
- ↑ Ahjo-lehti 1960, referaatti Ahjo-lehti 25.11.1987
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mertanen, Tomi: Kahdentoista markan kapina? Vuoden 1956 yleislakko Suomessa. Väitöskirja (Kuukkanen osallistui ko. lakkoon Metallin II. pj:na). Jyväskylän yliopisto, 2004. ISBN 951-39-1917-X. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 23.3.2008).
- Kuukkanen, Viljo: Viljo Kuukkasen ansioluettelo. Viljo Kuukkasen itse kirjoittama ansioluettelo, toimittanut. Hannu Kuukkanen, 1969. Teoksen verkkoversio (html) (viitattu 24.3.2008). (Arkistoitu – Internet Archive)
- Laaksovirta, Simo: KIRJATYÖ artikkeli "SAK:n historiaa työehtosopimuspoliittisella otteella". artikkeli, julkaisija. Viestintäalan ammattiliitto r.y. Teoksen verkkoversio (html) (viitattu 7.5.2009).
- "Suomen työläisurheilun Historia II" Seppo Hentilä, Arvi A. Karisto Oy:n kirjapaino 1984, isbn 951-23-2160-2
- Kuukkanen, Hannu: Vilkas muistikuvitus. muistelmateos, toimittanut. Hannu Kuukkanen, 2012. Teoksen verkkoversio (html) (viitattu 27.9.2012).
- Kuukkanen Hannu, Johan Koivisto: kirja "Isä, poika ja Metalliliitto" kirjapaino Opus Liberum ISBN 978-952-93-5409-5. muistelmateos, julkaisija. omakustanne, 2015.
| ||||||||||
