Vierastyövoima
Vierastyövoima tarkoittaa väliaikaista työvoimaa, joka on tullut ulkomailta. Vierastyövoimaa ovat mm. kausityöläiset, ulkomailla käyvät asiantuntijat ja muut tilapäiset työntekijät.
Suomessa yleisintä vierastyövoimaa ovat kesällä ja syksyllä työskentelevät marjojen ja sienien poimijat, sekä rakennusalan työläiset. Rikkaat öljymaat käyttävät vierastyövoimaa rakennus- ja palveluammateissa.
Ihmiset lähtevät työskentelemään vierastyövoimana, koska ulkomailla tarjottu palkka on parempaa kuin kotimaassa. Palkka on monesti kuitenkin pienempi kuin kohdemaan kansalaisilla. Monesti he lähettävät saadun palkan kotimaahan perheelle. Tämä auttaa perheiden tilannetta, mutta ei auta köyhän maan vaurastumiseen tai kehitykseen. Joissakin tilanteissa työläiset jäävät kohdemaahan asumaan.[1]
Vierastyövoiman käyttöä on kritisoitu, koska ajatellaan, että se vie työpaikkoja maan omilta kansalaisilta ja maahan tulleilta maahanmuuttajilta.[2][3]
Vierastyövoiman ajatellaan kuitenkin olevan pääasiassa hyvä asia Suomessa, koska väestö vanhenee ja nuorempaa työvoimaa on hyvin vaikea löytää. Tällä tavalla työvoimaa voidaan lisätä ja erilaista työvoimaa on myös helpompi järjestää.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nina Brander, Sina Hiekka, Arttu Paarlahti, Christina Ruth, Olli Ruth: Manner GE3 Yhteinen maailma, s. 44. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2017.
- ↑ Pekka Helminen: Vierastyövoima verottaa työpaikkoja maahanmuuttajilta 17.10.2008.
- ↑ Seppo Mölsä: Halpa vierastyövoima syrjäyttää kotimaista Ruotsissa ja Englannissa 14.1.2015.
- ↑ Risto Pennanen: Vierastyövoima pelastaa työpaikkoja 28.5.2008.