Verkkonuorisotyö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Verkkonuorisotyö on tietokoneverkoissa toteutettavaa nuorisotyötä. Nuori on yhteydessä nuorisotyötä tekevään ammattilaiseen, vapaaehtoiseen aikuiseen tai toisiin nuoriin internetissä. Verkkonuorisotyössä työntekijä ja nuori eivät välttämättä kohtaa lainkaan reaalimaailmassa.[1]

Verkkonuorisotyön menetelmiä ovat esimerkiksi reaaliaikaiset ja viiveelliset verkkokeskustelut eli verkko-ohjaus, verkkopelitoiminta sekä verkkonuorisotalotoiminta. Sosiaalisen median yhteisöjä ja palveluja käytetään nuorisotyössä muun muassa tilana, välineenä ja alustana[2]. Verkkoa käytetään nuorisotyössä esimerkiksi nuorille suunnattuun viestintään, yhteydenpitoon ja keskusteluun nuorten kanssa, yhteiseen harrastamiseen kuten pelaamiseen, nuorten mielipiteiden ja ajatusten kuulemiseen ja keräämiseen.

Käytössä olevia osin samaa tarkoittavia käsitteitä ovat verkkoperustainen nuorisotyö, nettinuorisotyö, virtuaalinen nuorisotyö ja digitaalinen nuorisotyö. [1]

Verkkonuorisotyötä Suomessa tekevät kunnat, järjestöt ja seurakunnat. Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi (Nusuvefo) on toimijoiden löyhä yhteenliittymä, johon kuuluvat toimijat toteuttavat verkkonuorisotyötä monissa muodoissa.

Verkkonuorisotyön tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkonuorisotyön tavoitteet kiinnittyvät nuorisotyön yleisiin tavoitteisiin [3]. Tavoitteena ei ole, että verkkonuorisotyö korvaa kasvokkaisen tai perinteisen nuorisotyön, vaan täydentää ja tukee olemassa olevia nuorisotyön muotoja. Verkkonuorisotyön tavoitteena on:

  1. liittää nuoret osaksi yhteiskuntaa, kulttuuria ja erilaisia yhteisöjä esimerkiksi tarjoamalla verkkotiloja ja -ympäristöjä, joissa nuoren on mahdollista löytää ystäviä, uusia harrastuksia sekä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan,
  2. tukea nuoria kehittymään omaksi itsekseen ja omat tarpeensa tuntevaksi yksilöksi esimerkiksi tarjoamalla verkkoympäristöjä, joissa on läsnä turvallisia aikuisia ja jossa nuori voi toimia omaehtoisesti omien tavoitteiden saavuttamiseksi,
  3. auttaa heikommassa asemassa olevia nuoria, joilla on haasteita ja vaikeuksia esimerkiksi sosiaalisissa tai yhteiskunnallisissa tilanteissa esimerkiksi tarjoamalla keskustelutukea erilaisissa elämänhallintaongelmissa sekä kriisitilanteissa.

Verkkonuorisotyön historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmiksi verkkonuorisotyön toiminnoiksi voidaan laskea bulletin boardien eli purkkien käyttö nuorisotyössä. 80–90-lukujen taitteessa niitä käytettiin esimerkiksi Tampereen seurakunnassa, joka tarjosi nuorille tietotekniikan harrastajille sähköisiä palveluja Manse Heaven BBS -purkin välityksellä[4]

90-luvulla Internetin käyttö valtavirtaistui ja myös nuorisotyössä huomattiin sen mahdollisuudet. Aluksi nuorille suunnatut tietosivut olivat yksisuuntaista tiedotusta, mutta teknologian kehittyessä sivustoille lisättiin myös kysymys-vastauspalstoja ja muita vuorovaikutteisia elementtejä. Sosiaalinen media alkoi yleistyä nuorten käytössä 2000-luvun alussa. Elämä on parasta huumetta ry (nyk. Ehyt ry) oli ensimmäisiä toimijoita, jotka veivät nuorille suunnatun toimintansa sosiaaliseen mediaan. Nuoret jonottivat Hotelli Kultakalassa (nyk. Habbo) hubu-bussiin, jossa EOPH järjesti teemallisia ryhmäkeskusteluita. Pian myös muut nuorisoalan toimijat, etupäässä järjestöt, löysivät tiensä sosiaaliseen mediaan. 2000-luvun puolivälissä suomalaisnuoret viihtyivät pääasiassa IRC-Galleriassa ja Habbossa, joten myös nuorisotyöllinen toiminta keskittyi niihin. Sosiaalisessa mediassa tarjottiin pääasiassa tietoa ja keskustelutukea nuorille.[5]

Facebook yleistyi nuorten käytössä nopeasti vuosina 2008-2009. Nuorisoalan toimijoille Facebook oli helppo keino tavoittaa nuoria ja käydä heidän kanssaan kahdenkeskisiä keskusteluita. 2010-luvun alkupuolella yleistyneet älypuhelimet ja niiden sovellukset houkuttivat nuoria puoleensa. Nuorisotyö seurasi hitaasti perässä. Mobiililaitteet mahdollistivat digitaalisen teknologian käytön kasvokkaisissa tilanteissa, jolloin viimeistään poistui tarve erotella verkkonuorisotyötä muusta nuorisotyöstä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Huttunen, Tero: ”Mitä on verkkonuorisotyö?”, Verkko nuorisotyössä, Nuorisotyö verkossa, s. 15–19. Helsinki: Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus, 2014. ISBN 978-951-9245-18-8. Teoksen verkkoversio (PDF).
  2. Eeva Sinisalo-Juha & Päivi Timonen. 2010. Verkkoperustaisen nuorisotyön määrittelyä ja teoriaa. Saatavilla http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/sahkoailmassa.pdf
  3. Nieminen, Juha 2007: Vastavoiman hahmo – nuorisotyön yleiset tehtävät, oppimisympäristöt ja eetos. Teoksessa Hoikkala, Tommi & Sell, Anna (toim.): Nuorisotyötä on tehtävä. Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki, 21-43
  4. Kosonen, J. (2011). Poikaleiristä bittiyhteisöksi. In: Hintsala, M., E. Kähkönen and T. Pauha (Eds.), Verkkoa kokemassa: Hengellisyys ja vuorovaikutus verkkoyhteisöissä. p. 153-158, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki.
  5. a b Verke, 2016. Digitaalisen nuorisotyön historiaa. https://prezi.com/dnjrrwll9cvu/digitaalisen-nuorisotyon-historiaa/