Vehnäterrieri
| Vehnäterrieri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Irlanti |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 5 258[1] |
| Rodun syntyaika | n. 1800 |
| Alkuperäinen käyttö | yleiskoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja harrastuskoira |
| Elinikä | keskimäärin 12 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | Irish Soft-Coated Wheaten Terrier, brocaire buí, terrier irlandais à poil doux, Irischer Soft Coated Wheaten Terrier, iiri pehmekarvaline nisuterjer, vehnä, vehnis |
| FCI-luokitus | ryhmä 3 Terrierit alaryhmä 1 Isot ja keskikokoiset terrierit #40 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 16–19 kg |
| Säkäkorkeus | 45–50 cm |
| Väritys | vaaleasta vehnästä kullanpunaiseen |
Vehnäterrieri (iiriksi brocaire buí, engl. Irish Soft-Coated Wheaten Terrier) on irlantilainen, suurehko terrierirotu.[3] Luonteeltaan vehnäterrieri on tarmokas ja sosiaalinen. Vehnäterrieri sopii hyvin seura- tai harrastuskoiraksi. Alun perin vehnäterrieri toimi monipuolisena maatilojen työkoirana.
Rotu ei ihan yltänyt vuonna 2025 sadan suosituimman koirarodun joukkoon Suomessa. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi vajaa sata vehnäterrieriä.[4]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vehnäterrieri on voimakasrakenteinen, kestävä, vankka ja korkeajalkainen terrieri. Säkäkorkeus on 45–55 senttimetriä ja paino noin 14–20 kilogrammaa. Vehnäterrierejä on vaaleasta vehnänväristä aina kullanpunaiseen vivahteeseen. Aikuisessa koirassa ei saa olla mustaa rungossa, eikä se saa olla kokonaan valkoinen. Vehnäterrierit ovat syntyessään tummia, ja niillä on yleensä tumma tai musta naamio. Väri puhdistuu koiran kasvaessa aikuiseksi. Vehnäterrierin kirsu on musta. Vehnäterrierin turkki on silkkinen ja pehmeä: karva laskeutuu laineikkaasti koiran kylkiä ja jalkoja pitkin alas.[3]
Turkinhoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehnäterrierin turkki vaatii paljon hoitoa pysyäkseen kunnossa. Varsinkin nuoren vehnäterrierin turkkia on kammattava päivittäin, koska se menee hyvin helposti takkuun. Oikein hoidettuna vehnäterriereillä ei ole karvanlähtöä, mutta karvaa irtoaa kammatessa ja pesukertojen yhteydessä. Vehnäterrieri kuuluu trimmattaviin koirarotuihin ja trimmaus tehdään useamman kerran vuodessa.[5]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehnäterrierit ovat eloisia koiria, jotka kiintyvät omistajaansa tiiviisti. Vehnäterrieri on puolustushaluinen olematta hyökkäävä. Rotu sopeutuu erinomaisesti tämänpäivän elämään; se on leikkisä, mutta myös kärsivällinen ja rauhallinen. Oikeanlaisella ohjauksella vehnäterrieri on yhteistyöhaluinen, vaikka se onkin joskus terrierimäisen jääräpäinen.[5]
Hannes Lohen käyttäytymistutkimuksen alustavien tulosten mukaan 39 % suomalaisista vehnäterriereistä on ääniarkoja, 20 % alusta- ja paikka-arkoja, 13 % arkoja, 13 % eroahdistuneita, 12 % yliaktiivisia-impulsiivisia, 9 % pakko-oireisia ja 1 % aggressiivisia. Tutkimukseen osallistui 254 vehnäterrieriä ja vuonna 2015 julkaistut alustavat tulokset saattavat muuttua vastausmäärien kasvaessa.[6][7]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehnäterrieri on mahdollisesti vanhin neljästä irlantilaisesta terrieristä. Rotu on todennäköisesti sukua irlanninterrierille. Irlannin Kennelklubi hyväksyi venhäterrierin virallisesti vasta vuonna 1937.[3]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rodun keskimääräinen elinikä on noin 12 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä tapaturmat.[2] Vehnäterrierin tyypillisimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, synnynnäiset silmän kehityshäiriöt, atopia ja allergiat.
Noin 74 %:lla vehnäterriereistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy vain 6 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[8] Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy jopa 16 %:lla rodun edustajista.[9]
Vehnäterrieripentueissa ilmenee ajoittain synnynnäistä silmän kehityshäiriötä, jossa pentujen silmät ovat normaalia pienemmät (mikroftalmia) ja alikehittyneet, ja pennut ovat olleet sokeita. Osalla koirista on myös silmänpohjassa verkokalvolla halkioita (colomba) ja suonikalvon muutoksia (chroidean hypoplasia). Sairauteen on kehitetty geenitesti. Emän perimä määrää, sairastuuko pentu. Taudin voimakkuus puolestaan riippuu pennun perimästä.[10]
Rodulla esiintyy jonkun verran atopia ja ruoka-aineyliherkkyyttä.[10] Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.[11]
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Vehnäterrierit ovat keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Vehnäterrierin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut jopa 34 %.[12][13]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, luettu 27.8.2017)
- 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolleet 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- 1 2 3 Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 14.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- 1 2 Rodut Kerry- ja vehnäterrierikerho. Viitattu 14.3.2026.
- ↑ Käyttäytymisprofiileja roduille – alustavia tuloksia Koirangeenit.fi. 21.12.2015. Lohen tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto. Viitattu 8.1.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Alustavia tuloksia käyttäytymiskyselystä - Lohen tutkimusryhmä/Helsingin yliopisto www.koirangeenit.fi. Viitattu 8.1.2017.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- 1 2 Jalostuksen tavoiteohjelma 2022-2026 Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Viitattu 14.3.2026.
- ↑ Nina Mahlanen: Koiran atopia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 6.4.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]