Valomonistinputki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valomonistinputki on erittäin herkkä valonilmaisin. Valomonistinputkessa tuikeaineessa syntyvät fotonit ohjataan heijastavien pintojen avulla valomonistinputken fotokatodille, johon tuikeaine on kytketty optisesti. Valomonistinputken valoherkkä fotokatodi emittoi elektroneja, kun valo osuu siihen. Tämän jälkeen elektronit kiihdytetään sarjalla elektrodeja (dynodit), joita voi olla 10–14 kappaletta. Elektronin osuessa dynodiin emittoituu siitä useita uusia elektroneja, joten määrä moninkertaistuu jokaisella dynodilla. Katodin ja anodin välillä on 1 000–2 000 voltin jännite ja katodilta dynodisarjan kautta anodille kulkeutuvien elektronien määrä lisääntyy noin miljoonakertaiseksi.