Välineellinen ehdollistuminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Välineellinen ehdollistuminen on B. F. Skinnerin eläinkokeiden pohjalta muodostama malli ehdollistumisesta.

Välineellisessä ehdollistumisessa opitaan erehdyksen ja oikein tekemisen avulla. Siinä käytetään vahvistajaa, joka on usein palkinto, mutta voi olla myös negatiivinen vahvistaja tai rangaistus. Vahvistajan avulla saadaan ihminen tai eläin tekemään tai olemaan tekemättä jokin asia. On tärkeää, että palkinto tai rangaistus seuraa välittömästi sitä toimintaa, jota vahvistetaan, jotta eläin pystyy ymmärtämään niiden yhteyden. Esimerkkinä voi olla lapsi, joka ei osaa käyttäytyä. Kun hän käyttäytyy oikein, hänet palkitaan makeisilla. Tätä kutsutaan positiiviseksi vahvistamiseksi. Positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen on todettu tehokkaammaksi oppimiskeinoksi kuin rankaiseminen. On myös tärkeää, että vahvistaja on oikeanlainen. Nälkäiselle ruoka on hyvä vahvistaja, mutta kylläiselle se on huono, ja voi estää välineellisen ehdollistumisen toteutumisen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.