Lähdekoodi sivulle Uskontokritiikki

{{Uskontokritiikki}}
{{Uskonnottomuus}}
{{Ateismi}}
'''Uskontokritiikki''' tarkoittaa [[Uskonto|uskonnon]] arvostelemista erilaisilla perusteilla. Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan [[Antiikki|antiikista]] alkaen. Nykyaikaisen uskontokritiikin juuriin kuuluu erityisesti [[Valistus|valistuksen]] ajattelu.<ref name="Norman11–12">Norman 2004, s. 11–12.</ref>

== Historiaa ==

Erityisesti valistuksen [[ranska]]laisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli arvosteleva asenne uskontoa kohtaan. He asettivat perinnettä vastaan [[Järki|järjen]] ja [[Kokemus|kokemuksen]], hylkäsivät ajatuksen [[Yliluonnollinen|yliluonnollisesta]] ja siten uskonnollisen ja poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on [[Paul Thiry d’Holbach|paroni d’Holbachin]] (Paul Thiry d’Holbach) vuonna 1770 ilmestynyt ''[[Système de la Nature]]'' (’luonnon järjestelmä’). Holbach tarkasteli ihmistä osana [[luonto]]a. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että [[onnellisuus]] saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.<ref name="Norman11–12"/>

1800-luvulla [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] [[uskonnottomuus]] levisi yhteiskunnassa ja järjestäytyi. Uskonnottomien yhdistykset kutsuivat itseään [[Vapaa-ajattelu|vapaa-ajattelijoiden]], [[Sekularismi|sekularistien]], [[Rationalismi|rationalistien]] tai [[Humanismi|humanistien]] yhdistyksiksi. Vapaa-ajattelu tarkoittaa uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu kriittisesti [[kirkko]]on ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen [[Ajatuksenvapaus|uskonnon ja ateismin vapauteen]]<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kielitoimiston sanakirja|vapaa-ajattelu}}</ref>. Vapaa-ajattelulla tarkoitetaan usein samaa kuin [[ateismi]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja"/><ref name="Otavan"/>

Vapaa-ajattelijaliike järjestäytyi 1800-luvun loppupuolella Britanniassa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Saksa]]ssa, [[Ranska]]ssa ja muualla Länsi-Euroopassa.<ref name="Mustakallio"/> [[Vapaa-ajattelijain maailmanliitto]], alkuaan Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto perustettiin vuonna 1880.<ref name="Nurmi210"/><ref name="Otavan"/> Kansainvälisten kongressien julkilausumien mukaan vapaa-ajattelijat pyrkivät [[Totuus|totuuteen]] [[Tiede|tieteen]], [[Hyvä|hyvyyteen]] [[Etiikka|etiikan]], [[Kauneus|kauneuteen]] [[Taide|taiteen]] ja [[Oikeudenmukaisuus|oikeudenmukaisuuteen]] yhteiskunnallisen uudistustyön avulla.<ref name="Otavan"/> Liikkeen suuri hetki oli [[kirkon ja valtion ero Ranskassa]] 1905.<ref name="Mustakallio"/>

Uskonnon [[Uskonnoton etiikka|moraaliseksi]] vaihtoehdoksi esitetään usein [[sekulaari humanismi]].<ref name="Saari"/> [[Humanistinen internationaali|Kansainvälisen humanistiliiton]] määritelmän mukaan ”humanismi on [[Demokratia|kansanvaltainen]] [[Etiikka|eettinen]] [[Elämänkatsomus|elämänkäsitys]], joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään [[yhteiskunta]]an inhimillisten ja muiden luonnollisten [[arvo]]jen sekä inhimillisten kykyjen kuten [[Järki|järjen]] ja vapaan [[Tutkimus|tutkimuksen]] avulla. Se ei ole [[Teismi|jumalauskoinen]], eikä se hyväksy [[Yliluonnollinen|yliluonnollista]] [[todellisuus]]käsitystä.”<ref name="humanism"/>

Suomessa [[Naturalismi (ontologia)|naturalistinen]] [[Evoluutio|kehitysoppi]] innoitti 1880-luvulta alkaen muun muassa filosofi ja sosiologi [[Edvard Westermarck]]ia.<ref name="niiniluoto127"/><ref name="Salmela"/> [[Työväenliike]] omaksui Suomessa [[Marxilainen uskontokritiikki|marxilaisen uskontokritiikin]] ohjelman haasteena luterilaiselle [[Valtionuskonto|valtionkirkolle]]. Vaatimus [[Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa|valtion ja kirkon erottamisesta]] ei kuitenkaan toteutunut.<ref name="niiniluoto127"/><ref>Pikkusaari 1998.</ref> Vapaa-ajattelun ja uskontokritiikin ohjelmaa on Suomessa toteuttanut [[Vapaa-ajattelijain liitto]].<ref>Niiniluoto 2003.</ref>

[[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Evan]] vuoden 2022 arvo- ja asennetutkimuksessa kolme neljästä suomalaisesta katsoi, että jokaisella tulee olla oikeus arvostella uskontoja. Vain 12 prosenttia ei olisi sallinut uskontojen arvostelua.<ref name="eva identiteetti"/>

== Tiedollinen uskontokritiikki ==

{{Katso myös|[[Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki]]|[[Tieteen ja uskonnon välinen suhde]]}}

[[Kuva:EarthOverAfrica.jpg|pienois|pysty|Antiikin roomalainen runoilija [[Lucretius]] esitti teoksessaan ''[[Maailmankaikkeudesta (Lucretius)|Maailmankaikkeudesta]]'' muun muassa, että kaikki todellisuudessa koostuu pienistä äärettömyydessä liikkuvista [[Atomismi|atomeista]], sen sijaan että olisi jumalien luomaa.]]

=== Luonnontiede ja uskontokritiikki ===

[[Tiede|Tieteellistä]] [[maailmankuva]]a pidetään usein uskonnollisen ajattelun vastakohtana.<ref name="Puolimatka"/> Monet ateistit ovat sitä mieltä, että nykyaikainen [[luonnontiede]] ei jätä tilaa uskonnoille, paitsi ”historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeänä [[Eskapismi|todellisuuspaon]] muotona”.<ref name="Putnam"/> [[Uusi aika|Uudella ajalla]] [[Luonnontiede|luonnontieteellinen]] [[tieto]] on kasvanut suuresti, millä on ollut syvällinen vaikutus uskontoon.<ref>Hick 1992, s. 49.</ref> Luonnontieteellisen tiedon kanssa ristiriidassa olevat, [[havainto]]jen ja [[Koe|kokeiden]] sijasta [[Raamattu|Raamatun]] arvovaltaan perustuvat väitteet on hylätty toinen toisensa jälkeen. Tällainen on esimerkiksi [[kristinusko]]n Raamatun kolmikerroksinen käsitys [[Maailmankaikkeus|kaikkeudesta]], jossa [[Taivas (uskonto)|jumalan asuinpaikka]] sijaitsee pilvien yläpuolella, [[helvetti]] maan pinnan alla ja jossa [[Aurinkokeskinen maailmankuva|aurinko kiertää maata]]. Myöskään käsitystä, että kaikkeus [[Raamatun luomiskertomus|luotiin]] 6000 vuotta sitten ja [[ihminen]] ja muut [[eläin]]lajit syntyivät samanaikaisesti nykyisen muotoisina, ei enää pidetä yleisesti hyväksyttävänä. Monet kristillisen kirkon edustajat ovat näissä tapauksissa ensin asettuneet vastustamaan sellaisia luonnontieteen väitteitä, jotka ovat olleet ristiriidassa totunnaisten uskonnollisten käsitystensä kanssa.<ref>Hick 1992, s. 47–50.</ref> Uskonto on saatettu nähdä häviävänä käsityksenä, joka joutuu perääntymään väitteissään ja säilyy yhteiskunnassa jäänteenä aikaisemmilta ajoilta, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa. [[Ihmisen evoluutio|Ihmisen kehitys]] on jäljitetty muuhun [[Eläimet|eläinkuntaan]], [[Elämän alkuperä|elämän synty]] on liitetty [[Kemiallinen reaktio|kemiallisiin reaktioihin]], ja [[Avaruus|avaruuden]] tutkiminen on tuonut esille mahdollisuuden, että toisista maailmoista löytyy [[Maan ulkopuolinen elämä|kehittyneitä elämänmuotoja]]. Luonnontieteen on katsottu tukeneen käsitystä kaikkeuden ja luonnon järjestyksen itseriittoisuudesta.<ref>Hick 1992, s. 50–52.</ref> [[Victor J. Stenger|Victor Stengerin]] mukaan nykyinen luonnontiede pystyy osoittamaan, että [[Jumalan olemassaolo|Jumalaa]] ei ole olemassa.<ref>Stenger 2007.</ref>

[[Daniel Dennett]]in ja [[Richard Dawkins]]in mukaan uskonnon puolustajat pyrkivät usein väistämään uskonnon tiedollisen arvostelun esittämällä uskonnon kyseenalaistamisen loukkauksena. Heidän mukaansa taktiikassa hyödynnetään ihmisten yleistä halua olla loukkaamatta.<ref>Dennett 2007, s. 349.</ref> Tällä tavoin tieteen kanssa ristiriidassa olevaa uskoa suojeltaisiin järkiperäiseltä perustelulta ja arvostelulta.<ref>Dawkins 2007, s. 41.</ref> Dawkinsin mukaan uskonto ja tiede ovat kilpailijoita, jotka esittävät yhteensovittamattomia väitteitä todellisuudesta.<ref name="Swindal"/><ref name="Dawkins1998"/>

[[Fundamentalismi|Fundamentalistit]] ajattelevat, että luonnontieteellinen näyttö voi tukea uskonnollisia käsityksiä. [[Kreationismi|Luomisoppi]] eli kreationismi, jonka mukaan Raamatun kertomus kaikkeuden luomisesta ja elämän syntymisestä on tosi ja että siksi evoluutioteoria on epätosi, on esimerkki fundamentalismista. Tieteen piirissä katsotaan yleisesti luomisopin ja niin sanotun [[Älykäs suunnittelu|älykkään suunnittelun]] kannattajien epäonnistuneen pyrkimyksessään esittää käsityksilleen tieteellisiä perusteluja.<ref>Pihlström 2001.<!-- sivunumero puuttuu --></ref> Filosofi [[Sami Pihlström]]in arvion mukaan yritykset tehdä jumalauskosta luonnontieteellisesti hyväksyttävä [[Teoria|selitysjärjestelmä]] ovat erittäin epäuskottavia. Pihlströmin mielestä on vaikea nähdä, kuinka mikään näistä kristillisistä koulukunnista voitaisiin ottaa vakavasti nykyaikana. Hänen mielestään mitä ilmeisimmin kaikkeuden olemassaoloa tai mitään todellisuudessa tapahtuvaa ei voida [[Selittäminen|selittää]] (”missään edes etäisesti tieteellistä selittämisen käsitettä muistuttavassa mielessä”) viittaamalla jumalalliseen luomistekoon.<ref>Pihlström 2001.<!-- sivunumero puuttuu --></ref> 

[[Ihmiskeskeisyys|Ihmiskeskeisen ajattelun]] arvostelijoiden mielestä useissa uskonnoissa ihmisen merkitystä maailmankaikkeuden osana liioitellaan tai ihminen käsitetään suorastaan kaikkeuden keskukseksi tai tavoitteeksi.<ref name="fil_ant"/><ref name="posthumanismi"/> Koska [[materialismi]] eli aineellinen todellisuuskäsitys kieltää henkiset olennot ja voimat, se yhdistetään usein uskonnottomuuteen.<ref name="Stack"/><ref name="Hartik2001"/> Esimerkiksi tähtitieteilijä [[Viktor Ambarzumjan]] arvosteli [[alkuräjähdysteoria]]n uskonnollisia tulkintoja. Ambarzumjanin mukaan voidaan kuvitella, että [[aine]] voi muodostaa äärettömän määrän erilaisia, sisäkkäisiä järjestelmiä, joista ihminen on toistaiseksi havainnut [[kvarkki]]en ja havaitun avaruuden väliset järjestelmät. Ambarzumjan edusti ajattelua, jonka mukaan kaikkeus voi olla ääretön ja ikuinen.<ref name="Ambarzumjan"/>

=== Tieteellinen ajattelu ja uskontokritiikki ===

{{Katso myös|[[Ateismi]]}}

Esimerkiksi [[Jumalan olemassaolo|jumalatodistusten]] arvostelulla on pyritty osoittamaan, että jumalan olemassaololle ei ole perusteita.<ref>Esimerkiksi Baggini 2005.</ref> Uskontoja arvostelevat kysyvät, miksi jumalan olemassaoloon pitäisi uskoa, kun jumalauskolle ei ole perusteita.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 110.</ref> Ateistit ajattelevat, että uskovien tulisi osoittaa, että jumala on olemassa. Jos tähän ei pystytä, ei ole järkevää uskoa jumalan olemassaoloon.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 105.</ref> Ateistien mukaan on järjetöntä vaatia, että olisi todistettava, että jumalaa ei ole olemassa. Jonkin todistaminen olemattomaksi ei ole mahdollista. Täten niillä, jotka väittävät jumalan olevan olemassa, on velvollisuus todistaa se, eli heillä on [[Todistuksen taakka|todistuksen taakka]].<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 111–112.</ref> Esimerkiksi [[William Kingdon Clifford]]in lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein.<ref>Saari 1993, s. 4.</ref><ref name="Clifford"/>

Filosofi [[Ilkka Niiniluoto|Ilkka Niiniluodon]] mukaan uskonnollinen käsitys todellisuudesta on epätieteellinen, jos se sisältää väitteitä, jotka ovat ristiriidassa tieteen tulosten kanssa. Uskonnollinen ja tieteellinen maailmankuva voivat tässä suhteessa joutua ristiriitaan keskenään. Niiniluodon mukaan tieteellinen ja uskonnollinen käsitys todellisuudesta eivät ole yhteensopivia tiedollisten käsitysten muodostamisen suhteen. Uskontojen auktoriteetteina pitämiin kirjoituksiin nojautuva käsitys todellisuutta koskevan tiedon hankkimisesta ja perustelemisesta on Niiniluodon mukaan välttämättä ristiriidassa tieteen menetelmän kanssa, joka hylkää uskonnolliset dogmit ja auktoriteetit tiedon lähteenä. Tieteellisen maailmankatsomuksen edustaja hyväksyy arvokäsityksen, jonka mukaan tieteen keskeinen arvopäämäärä on [[totuus]], ja [[Tietoteoria|tietoa koskevan käsityksen]], jossa hyväksytään vain tieteen kriittinen menetelmä todellisuutta koskevan tiedon muodostamisen välineeksi.<ref name="Niiniluoto_1984_88">Niiniluoto 1984, s. 88.</ref> <ref>Niiniluoto 2003, s. 128.</ref><ref>Pihlström 2001, s. 64.</ref><ref name="Tuomela">Aiheesta myös: Tuomela 1983.</ref> 

Niiniluodon mukaan käsitys todellisuudesta on uskonnollinen, jos siihen sisältyy väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin arvovaltoihin (esimerkiksi Raamatun kaltaisiin uskonnollisiin kirjoituksiin) tai henkilökohtaisiin [[Uskonnollinen kokemus|uskonnollisiin kokemuksiin]]. Käsitys todellisuudesta on epätieteellinen, jos se sisältää tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Vaikka tieteessä ei olekaan ehdottomia takeita totuudesta, tällaisessa ristiriitatilanteessa on Niiniluodon mukaan järkiperäisempää hyväksyä tieteen tulokset. Näin ei tule menetellä siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu kriittisen ja julkisesti valvottavissa olevan menetelmän avulla.<ref name="Niiniluoto 1984">Niiniluoto 1984, s. 80–81.</ref> 

Uskonnollisiin auktoriteetteihin tai elämyksiin vetoavia perusteluja ei voi Niiniluodon mukaan pitää tieteellisesti todistusvoimaisina, sillä ne rikkovat tieteen menetelmää koskevia kriittisyyden ja [[Objektiivisuus|puolueettomuuden]] vaatimuksia. Mikään tai kukaan arvovalta ei voi vaatia tieteessä itselleen ikuista asemaa. Vetoaminen uskonnollisiin auktoriteetteihin sisältää lisäksi [[kehäpäätelmä]]n. Yksityisten henkilöiden omat kokemukset ja elämykset eivät ole sisällöltään julkisesti koeteltavissa, joten ne eivät myöskään kelpaa tieteelliseksi todistusaineistoksi niiden kohteen olemassaolosta. Itse nämä elämykset voidaan kylläkin asettaa [[psykologia]]n tutkimuskohteeksi, ja niiden syntytavalle voidaan yrittää antaa tieteellinen selitys.<ref name="Niiniluoto 1984"/>

Ilkka Niiniluoto ja Sami Pihlström luonnehtivat tieteen tehtäväksi totuuden etsimisen: todellisuuden yhä syvemmän kuvaamisen ja selitysten muodostamisen ilmiöiden syistä. Tiede pyrkii kertomaan, millainen todellisuus on. [[Tieteellinen menetelmä]], jossa tietoa tavoitellaan avoimesti, arvostelevasti ja julkisesti koeteltavin havainnoin, on tieteellisen maailmankatsomuksen kannattajien mielestä tehokkain ja järkiperäisin käsitysten muodostamisen menetelmä. Esimerkiksi [[Charles S. Peirce]] korosti itseään korjaavan tieteellisen menetelmän ylivertaisuutta ”itsepäisyyden”, ”[[Auktoriteettiin vetoaminen|arvovallan]]” ja ”[[A priori ja a posteriori|apriorisen]]” eli kokemuksesta riippumattoman käsitysten muodostamisen menetelmään nähden.<ref>Pihlström 2001,<!-- sivunumero puuttuu --> Niiniluoto 1984, s. 88.</ref> Pihlströmin mukaan uskonnollisen maailmankatsomuksen perustava ongelmallisuus suhteessa tieteeseen näyttää olevan seurausta siitä, etteivät todellisuuden kuvaileminen ja selittäminen, jotka ovat tieteen keskeisiä tehtäviä, edellytä uskonnollisia oletuksia. Tiede voi hänen mielestään periaatteessa vastata kaikkiin kysymyksiin olettamatta mitään ”henkistä” tai ”jumalallista” ainesta selitystensä taakse.<ref>Pihlström 2001, s. 68-69.</ref> 

=== Tieteenharjoittajat ja uskonto ===

Muun muassa kanadalainen filosofi [[Kai Nielsen]] toivoi älymystön edustajilta suurempaa toimeliaisuutta uskonnosta ja ateismista käydyssä keskustelussa. Nielsenin mukaan on suorastaan uskomatonta, että oppineet ajattelijat saattavat nykyaikana kannattaa jumalauskoisia näkemyksiä, joissa kaikkeuden on luonut ikuinen, aineeton, kaikkitietävä ja kaikkihyvä olento, [[Jumala]]. Nielsenin mielestä luonnolliseen, naturalistiseen maailmankäsitykseen liittyvä ateismi on nykyajan [[Järki|järkevän]] ihmisen valinta. Ihmisten tulisi kohdata [[Kuolema|kuolevaisuutensa]] osana [[Sivistys|yleissivistystään]]. Jumalan ja kuolemattoman [[sielu]]n kaltaiset [[Henkiolento|henkiolennot]] ovat Nielsenin mukaan hyvin ongelmallisia oletuksia.<ref name="Nielsen"/> Nielsen sanoi, että ateismia ei pitäisi omaksua pelkkänä itsestäänselvyytenä, vaan sen puolesta tulisi käydä kamppailuun älyllisesti vahingollisia uskonnollisia harhoja vastaan.<ref name="Pihlström/17">Pihlström 2001, s. 17.</ref> 

Nielsen totesi, että vaikka monet amerikkalaiset filosofit ja muut älymystön edustajat ovat uskonnottomia, he eivät vaivaudu todistelemaan jumalauskon torjumiseksi ja suuntaavat huomionsa muualle. Filosofi [[Sami Pihlström]]in tulkinnan mukaan Nielsen on ollut tässä arviossaan pitkälti oikeassa. Monet filosofit ovat näyttäneet ajattelevan, että uskonnot ovat niin ilmeisellä tavalla väärässä, ettei niitä kannata lainkaan tarkastella. Vakavan tieteellisen ajattelun harjoittajalle ateismin puolustaminen olisi silkkaa ajanhukkaa, sillä ateismilla ei ole järkeviä kilpailijoita. Kukaan järkevä ihminen ei yksinkertaisesti voi enää suhtautua jumalauskoon tosissaan, eivätkä jumalaan uskovat ole vakavasti otettavia kiistakumppaneita.<ref name="Pihlström/17"/>

Pihlströmin mukaan uskonto on inhimillisen elämän ongelmallinen osa, jonka hyväksyttävyyden arvioinnista jokaisen on otettava omassa elämässään sekä älyllinen että moraalinen vastuu. Kaiken uskontojen arvostelun lähtökohtana on omakohtainen älyllinen vastuu, jatkuva valmius itsensä arvosteluun, sekä yksilön että yhteisön tasolla.<ref name="Nimetön-rGH1-1">Pihlström 2001, s. 28.</ref> Pihlströmin mukaan se käytännöllinen jumalausko, joka on hänen mielestään periaatteessa (ongelmallisesti) oikeutettavissa, ei nojaudu mihinkään tiedolliseen arvovaltaan. Se nousee hänen mukaansa ihmisen aidoista uskonnollisista kokemuksista. Pihlström toteaa, että jos joku kykenee omasta elämästään kumpuavilla kysymyksillä rakentamaan uskontonsa, jumalansa, hänellä on siihen oikeus. Mutta jos hän tukeutuu pelkästään järjestäytyneiden uskontojen arvovaltaisina pitämien kirjoitusten välityksellä itsensä ilmaisevaan jumaluuteen, hän Pihlströmin mukaan ”epäinhimillistää uskonnon”, koska kaikki uskonnot ovat ihmisen luomuksia.<ref>Pihlström 2001 <!-- sivunumero puuttuu --></ref>

Uskontoa koskevat käsitykset kytkeytyvät Pihlströmin mukaan usein yleisempiin ajattelutaipumuksiin, jotka voivat muuttua vain vähitellen, jatkuvan keskustelun ja kyseenalaistamisen myötä. Uskontoja arvostelevan älymystön edustajan on Pihlströmin mukaan turha kuvitella, että uskova henkilö olisi kovinkaan kiinnostunut hänen todisteluistaan. Pihlströmin mielestä hänen olisi siltikin jatkettava keskustelua siitä, kuinka todellisuus tulisi mahdollisimman vastuullisesti hahmottaa. Samalla uskonnon arvostelusta välittämistä voidaan Pihlströmin mielestä pitää elämänsä ja toimintansa perustasta kiinnostuneen uskovan ihmisen keskeisenä älyllisenä velvollisuutena. Uskova ei saisi sulkea silmiään ja jättää ateistisia vastaväitteitä sikseen. Keskustelusta kieltäytymistä seuraa hänen mielestään helposti uppoaminen [[relativismi]]in eli näkemykseen, jonka mukaan kaikki käsitykset ovat yhtä oikeutettuja.<ref name="Nimetön-rGH1-1"/> Ilkka Niiniluoto taas pitää vaatimusta liian suurena: uskovat eivät ole välttämättä tästä asiasta kiinnostuneita.<ref name="niiniluoto127">Niiniluoto 2003, s. 127.</ref>

=== Vertauskuvallisen uskonnontulkinnan arvostelu ===

Uskontotieteilijä [[Ilkka Pyysiäinen]] on huomauttanut, että erityisesti kristilliset [[Teologia|teologit]] välttävät rehellistä keskustelua uskontojen totuusväitteistä. Teologit torjuvat usein uskontokritiikin väittämällä, että kristinuskoon ei kuulu tieteen kanssa ristiriidassa olevia todellisuutta koskevia käsityksiä. Pyysiäisen mielestä ateistinen uskontokritiikki nostaa kuitenkin esiin vakavia ongelmia.<ref name="Pyysiäinen 2007"/>

Joidenkin teologien mukaan uskonnot eivät väitä mitään todellisuudesta. Pyysiäinen huomauttaa, että mikäli tämä pitäisi paikkansa, ei evoluutioteorian ja luomisuskon välillä olisi ristiriitaa. Pyysiäisen mukaan uskovaisten enemmistö on aina ajatellut, että heidän uskonnolliset käsitteensä ja käsityksensä viittaavat todellisuuteen, vastaavat todellisuutta ja ovat tosia. Ateisteille nämä uskontojen väitteet ovat erehdyksiä, virheellisiä käsityksiä tai valheita. Teologien väitteet uskonnollisten oppien vertauskuvallisuudesta ovat Pyysiäisen mukaan seurausta tieteen edistymisestä, yritys pelastaa uskonto tieteen edessä. Tieteen edistyessä uskontoa muutetaan, koska on pakko. Pyysiäisen mielestä uskonnollisiin käsityksiin sisältyy selvästi todellisuutta koskevia käsityksiä, jotka ovat ristiriidassa tieteen kanssa. Uskonto on vanhempi kuin tiede ja tiede on edistynyt juuri korjaamalla aiempia kansanomaisia käsityksiä. Uskonto on osa arkiajattelua, joka on ristiriidassa tieteen kanssa. On eri asia, että jotkut teologit yrittävät rakentaa uskontoa, joka ei olisi ristiriidassa tieteen kanssa.<ref name="Pyysiäinen 2007"/>
 
Pyysiäisen mukaan ainoa älyllisesti kestävä vaihtoehto on hyväksyä luonnontieteen käsitys kaikkeudesta ja sen kehityksestä. Kun kaikkeuden rakenteelle on tieteellinen selitys, siihen ei mahdu luojaa. Monet teologit ja [[Uskonnonfilosofia|uskonnolliset ajattelijat]] sanovat tällöin, että ”kaiken takana” on ”salattu” jumala. Tällöin on kuitenkin mahdotonta sanoa, mikä tällainen jumala on. Jos uskon kohteena on historiassa toimivan jumalan sijasta jonkinlainen periaate tai vertauskuva, siitä on vaikea tehdä mitään johtopäätöksiä eikä ole tiedossa, mistä edes puhutaan.<ref name="Sarlin"/>

Pyysiäisen mukaan ihmislaji on kehittynyt ympäristössä, joka ei ole suosinut tieteellisen ajattelun kehitystä. Monien ihmisten on edelleen helpompi uskoa esimerkiksi [[ihme]]isiin kuin suhtautua kriittisesti omiin käsityksiinsä. Siksi ateistien sanoma on puhutellut pitkään vain vähemmistöä. Nykyisin ihmisen ympäristö on kuitenkin erilainen. Kun tieteellinen tieto leviää hyvin laajalle ihmisten keskuuteen, siitä tulee sääntö: tietämättömien alkaa olla vaikeaa saada muiden luottamusta ja menestyä yhteisössä.<ref name="Pyysiäinen 2007"/>

== Moraalinen uskontokritiikki ==

{{Katso myös|[[Islamin kritiikki]]|[[Kristinuskon kritiikki]]}}

=== Arvostelun pääpiirteet ===

[[Tiedosto:Nahla Mahmoud Secular Conference 2015.png|pienois|Nahla Mahmoud puhumassa islamista luopuneiden asemasta ja islamilaisen vihapuheen noususta Britanniassa. Secular Conference 2015.]]
Uskontoa vastaan on esitetty arvostelua myös moraalisin perustein: arvostelijoiden mielestä uskonnot saavat aikaan sotia, tappamista ja kärsimystä. Uskonnottomat moraalifilosofit ovat esittäneet, että monet uskonnolliset näkemykset uskonnon oppien mukaan elämisen palkitsemisesta ikuisessa elämässä edustavat [[Egoismi|itsekästä]] [[Hedonismi|nautinnontavoittelua]]. Väitteen mukaan ruumiillisen kärsimyksen tuottaminen tai edes tappaminen eivät ole ikuiseen, ei-ruumiilliseen elämään uskovalle moraalisesti kauhistuttavimpia asioita.<ref name="Bunge"/> Sokea usko on arvostelijoiden mukaan johtanut liian usein siihen, että ihmiset ovat tuhonneet ja tappaneet. Historiallisista esimerkeistä tunnetuimpia ovat [[ristiretket]], [[Uskonnollinen sota|uskonnolliset sodat]], [[inkvisitio]] ja [[noitavainot]].<ref name="Räikkä12"/>

Nykyisissäkin yhteiskunnissa on arvostelijoiden mukaan uskonnollisen perinteen kielteisiä seurauksia. Uskonnot [[Indoktrinaatio|aivopesevät]] ihmisiä, riistävät heidän itsemääräämisoikeutensa, käyttävät heitä taloudellisesti hyväkseen, [[Syrjintä|syrjivät]] toisuskoisia ja [[Ateistien syrjintä|ateisteja]], tukahduttavat [[Sananvapaus|ilmaisunvapautta]] ja tuhoavat [[Alkuperäiskansa|alkuperäiskansojen]] elämäntapaa. Esimerkkejä ovat myös kirkoissa tapahtuva [[Seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset katolisessa kirkossa|lasten seksuaalinen hyväksikäyttö]], avioliittojen rikkoutuminen uskonnollisen heräämisen vuoksi, kirkkojen harjoittama sodanlietsonta ja [[Juutalaisuus|juutalaisten]] osuus [[Arabien–Israelin konflikti|Lähi-idän selkkauksissa]]. Usein sanotaan, että kristinusko on vaikuttanut muun luonnon ja toisten eläinten alistamiseen sekä oppiin [[mies]]ten ylempiarvoisuudesta [[Nainen|naisiin]] nähden. Sanotaan myös, että uskonnollisella perinteellä voi olla kielteinen vaikutus ihmisten mieliin. Arvostelijoiden mukaan uskovainen voi kärsiä jatkuvista turhista [[Syyllisyys|syyllisyydentunteista]], hän voi olla [[Fatalismi|kohtalouskoinen]] ja nöyryys-käsitteen korostamisen vuoksi menettää vaikuttimensa toimia itsenäisesti, hän vaipua [[Tekopyhyys|teeskentelyyn]] tai [[pelko]]tiloihin. Uskonto on puuttunut myös politiikkaan ja tukenut vallankäyttöä: uskovat ovat usein vastustaneet yhteiskunnallisia uudistuksia.<ref name="Räikkä12"/>

=== Naisten asema ja ihmisen seksuaalisuus ===

Erityisesti suuria [[Monoteismi|yksijumalaisia]] uskontoja, juutalaisuutta, [[kristinusko]]a ja [[islam]]ia, on syytetty naisten asettamisesta toisen luokan kansalaisiksi. Uskontojen on katsottu muun muassa osallistuneen naisten koulutuksen estämiseen ja heidän sulkemiseensa päätöksenteon ulkopuolelle, naisten hyväksikäytön, riiston ja heihin kohdistuvan väkivallan suvaitsemiseen, [[Raiskaus|raiskausten]], [[insesti]]n ja [[Naisten sukuelinten silpominen|naisten sukuelinten silpomisen]] hyväksymiseen, sekä naisten mielipiteiden jättämiseen huomiotta erityisesti heidän [[Seksuaalisuus|seksuaalisuuteensa]] ja [[Raskaus|lisääntymiseen]] liittyvissä kysymyksissä.<ref name="awid"/>

Monille uskonnoille on ominaista kielteinen suhtautuminen [[Ihmisen seksuaalisuus|seksuaalisuuteen]] ja erityisesti [[Homoseksuaalisuus ja uskonnot|homoseksuaalisuuteen]].<ref name="Lehto"/> Kristinuskossa homoseksuaalisuuden harjoittamista on perinteisesti pidetty [[synti]]nä eli pahana tekona.<ref name="Nissinen"/> Raamatussa [[Jumala (kristinusko)|Jumala]] antaa määräyksen, jonka mukaan homoseksuaalisuutta harjoittavat ihmiset on tapettava.<ref>{{Raamatunpaikka|3. Moos 20:13}}</ref> Islamilaisissa maissa homoseksuaalisuudesta on määrätty [[Kuolemanrangaistus|kuolemantuomioita]].<ref name="Robinson"/>

=== Uskonto ja väkivalta ===

Yhdysvaltalainen [[Sam Harris (kirjailija)|Sam Harris]] pohtii kirjassaan ''[[Uskon loppu|Uskon loppu. Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus]]'' (2004) uskonnollisen fundamentalismin ja sen [[Suvaitsevaisuus|suvaitsemisen]] ongelmia. Kirja on kirjoitettu [[Syyskuun 11. päivän iskut|syyskuun 11. päivän iskujen]] jälkeen.<ref name="Alenius"/> Harrisin mukaan jumalaan uskomiseen perustuvissa uskonnoissa ei ole mitään hyvää. Uskonnot, jotka saavat ihmiset ajamaan matkustajakoneita päin pilvenpiirtäjiä, ovat yhtä vaarallisia kuin tappavat [[Virus|virukset]], ja niitä vastaan on taisteltava. Harrisin mukaan on etsittävä keino uskonnonlevittäjien pysäyttämiseksi, jotta ihmiset pystyisivät kasvamaan jumalauskosta riippumattomiksi, henkisesti täysikasvuisiksi olennoiksi.<ref name="Alenius"/> Myös Richard Dawkinsin mielestä tulee sanoa ääneen, että uskonto on hengenvaarallista. Hän esittää esimerkkejä [[Uskonnollinen väkivalta|uskonnollisesta väkivallasta]]. Dawkinsin mukaan vähemmän vaaralliset, suvaitsevaiset uskovaiset ovat osasyyllisiä fundamentalistisen uskonnon haittoihin, koska he toimivat eräänlaisena fundamentalismin suojakilpenä ja kieltäytyvät usein arvostelemasta fundamentalismia riittävästi, koska pelkäävät arvostelun osuvan myös omaan uskonnollisuuteensa.<ref name="Sarlin"/>

Dawkins on sanonut, että lapsi ei synny ”kristityksi” eikä ”hinduksi” vaan hänet indoktrinoidaan uskontoon.<ref>Dawkins 2007, s. 15, 23.</ref><ref name="Kamppinen"/> Vapaa-ajattelijoiden ja muiden kirkon ja valtion eron kannattajien mielestä [[Uskonnon opetus|uskonnonopetus]] on poistettava julkisista kouluista. Jokainen lapsi on syntyjään ateisti, koska tältä puuttuu jumalausko. Vasta kasvatus tekee hänestä mahdollisesti uskovaisen. Tämän vuoksi monet uskonnot ovat pyrkineet varmistamaan asemansa pakkokeinoin.<ref name="Niemelä 2009"/>

Dawkins kertoo kirjassaan ''[[Jumalharha]]'' tutkimuksesta, jossa [[israel]]ilaiset lapset lukivat, kuinka Raamatun kertomuksessa israelilaiset [[Joosua]]n johdolla hyökkäsivät [[Jeriko]]on ja tappoivat kaikki kaupungin asukkaat. Yli 65 prosenttia hyväksyi [[kansanmurha]]n ja perusteli sitä uskonnollisilla syillä (Jumala käski tehdä niin, uhrit elivät juutalaisille [[Luvattu maa|luvatulla maalla]] ja niin edelleen). 26 prosenttia ei hyväksynyt murhaamista ja perusteli tätä muilla syillä: esimerkiksi eläimet, jotka tapettiin kaikkien ihmisten mukana, olisi pitänyt jättää sotasaaliiksi. Toinen oppilas totesi samaa omaisuudesta. Kolmas totesi että [[arabit]] ovat epäpuhtaita, joten epäpuhtaalle maalle meneminen tekee epäpuhtaaksi ja langettaa saman [[Kirous|kirouksen]] israelilaisten päälle. Sama teksti esitettiin uudelleen, mutta nimet muutettiin [[kiina]]laisiksi ja 3000 vuotta vanhaksi tapahtumaksi. Tällöin vain seitsemän prosenttia hyväksyi kansanmurhan, mutta jopa 75 ei hyväksynyt sitä.<ref name="Tamarin"/>

=== Vastauksia arvosteluun ===

Filosofi [[Juha Räikkä|Juha Räikän]] mukaan uskonnon seurausten ja käytäntöjen arviointi ja uskonnollisen oppijärjestelmän moraalinen arviointi ovat kaksi eri asiaa. Uskonnon kannattaja voi toimia moraalittomasti, mutta uskonnollinen oppi ei välttämättä kehota toimimaan moraalittomasti. Toiseksi Räikkä huomauttaa, että vaikka esimerkiksi kristinuskoa ei olisi ollut, ihmiset olisivat harjoittaneet julmuuksia jonkin toisen uskonnon piirissä tai uskonnoista riippumatta.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 13.</ref>

Uskontokriitikot ovat usein nostaneet esille [[Adolf Hitler]]in ja [[Natsismi|natsit]], jotka esiintyivät kristittyinä. Uskontokriitikot ovat esittäneet esimerkiksi seuraavia seikkoja. Hitler esitti teoksessaan ''[[Taisteluni]]'' useaan otteeseen tukensa kristinuskolle ja [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsipuolue]] ilmaisi ohjelmassaan edustavansa kristinuskoa. Vuoden 1933 [[konkordaatti]] katolisen kirkon kanssa tuki uskonnonopetusta kouluissa. Hitler oli katolisen kirkon jäsen, eikä häntä koskaan suljettu pois katolisen kirkon piiristä. Juutalaisten joukkotuho eli [[holokausti]] oli jatkumoa vuosisatoja kestäneestä kristillisestä [[Antisemitismi|juutalaisvihasta]]. Hitler ilmoitti taistelevansa ateistiliikettä vastaan ja voittaneensa sen.<ref name="Sinnott-Armstrong">Sinnott-Armstrong 2009, s. 26–27.</ref> Uskontokriitikot ovat myös saattaneet todeta, että sillä mitä yksittäiset esimerkit kannattavat, ei ole suurta merkitystä. Useat ateisteja vastustavat kristityt ovat esittäneet esimerkkeinä [[Josif Stalin]]in ja [[Mao Zedong]]in. Ateistikirjoittajien mukaan taas Stalin ja Mao eivät tehneet tekojaan siksi että he olivat ateisteja. Heidän mukaansa sellainen väite olisi [[post hoc ergo propter hoc|päättelyvirhe]]. Esimerkiksi [[Walter Sinnott-Armstrong]]in sanojen mukaan Stalin ja Mao eivät olleet tyypillisiä ateisteja, vaan [[Fanaattisuus|fanaatikkoja]], [[Ideologia|ideologeja]], [[Nationalismi|nationalisteja]] ja [[Kommunismi|kommunisteja]]. Esimerkiksi ristiretkien tai inkivisition aikaan verrattuna he pääsivät murhaamaan suurempaa väestöä kehittyneemmällä tekniikalla. Vastaavasti pelkkä nykyaikaisen tekniikan käyttö ei tee ihmisestä murhaajaa. Uskovaisista ja uskonnottomista ihmisistä osa on hyviä ja osa pahoja. Yksittäistapauksia ei voi yleistää, Sinnot-Armstrong sanoo.<ref name="Sinnott-Armstrong"/>

[[Bradfordin yliopisto]]n rauhantutkimuslaitoksen tutkijat selvittivät vuonna 2004 [[BBC]]:n toimeksiannosta sotien ja uskontojen välistä suhdetta ja tulivat tulokseen, että vaikka aseellisissa selkkauksissa on usein uskonnollisia vivahteita, niiden syyt ovat järjestelmällisesti muissa tekijöissä, kuten [[Etnisyys|kansallisuudessa]], [[valta]]taistelussa, kiistoissa [[Luonnonvarat|luonnonvaroista]], epätasa-arvossa tai sorrossa. Tutkijoiden mukaan vallanpitäjät käyttävät usein uskonnollisia eroja välineenä vihan lietsonnassa ja tuen hakemiseen poliittisissa riidoissa.<ref name="Wooldridge"/>

Vaikka joidenkin uskonnollisten liikkeiden piirissä on esiintynyt [[Rasismi|rasistisia]] näkemyksiä, ovat järjestäytyneet uskonnot myös usein toimineet syrjinnän ja rasismin vastaisessa toiminnassa.<ref name="Wooldridge"/> [[Apartheid|Rotuerottelua]] harjoittaneessa [[Etelä-Afrikan tasavalta|Etelä-Afrikan tasavallassa]] maan [[Afrikaanerit|afrikaanerien]] pääuskonnon [[Etelä-Afrikan reformoidut kirkot|reformoidun kirkon]] piirissä kehitettiin 1900-luvun aikana rasistisia näkemyksiä, jotka myötävaikuttivat maan apartheid-järjestelmän syntymiseen.<ref name="sahistory"/> Apartheidin vastaisen taistelun eturintamassa toimi [[Etelä-Afrikan kirkkojen neuvosto]], jonka pääsihteeri, arkkipiispa [[Desmond Tutu]] palkittiin työstään [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnolla]]. 1980-luvun alkupuolella [[Maailman reformoitujen kirkkojen liitto]] erotti Etelä-Afrikan reformoidut kirkot. [[Kirkkojen maailmanneuvosto]] on tuominnut rasismin ja sillä on ollut erityinen rasismin vastainen ohjelma vuodesta 1968 asti.<ref name="wcc"/>

== Sosiologinen ja antropologinen uskontokritiikki ==

[[Émile Durkheim]] ja muut [[Sosiologia|yhteiskuntatutkijat]] kehittivät 1900-luvun alkupuolella uskonnon selitysmallin [[Yhteiskunta|yhteiskunnallisena]] ilmiönä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Durkheim, Émile | Nimeke=Uskontoelämän alkeismuodot. Australialainen toteemijärjestelmä | Selite=(Les formes élémentaires de la vie religieuse, 1912.) Suomentanut Seppo Randell | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1980 | Isbn=951-30-5061-0}}</ref> Durkheimin mukaan ihmisten palvomat jumalat ovat kuviteltuja olentoja, jotka yhteiskunta on tiedostamattomasti luonut välineiksi, joilla valvotaan yksilön ajattelua ja toimintaa.<ref>Hick 1992, s. 43, luku Epäuskon perusteet, Sosiologinen uskonnon teoria.</ref>

Monilla ihmisillä on uskonnollinen tunne, jonka mukaan he ovat alaisina yliluonnollisille olennoille, jotka antavat heidän toiminnalleen käskyjä. Durkheimilaisen käsityksen mukaan he tuntevat tällöin yliluonnollisen mahdin sijaan heitä voimakkaamman luonnollisen yhteiskunnan voiman. Yksilön sisäänsä sulkeva yhteiskunta synnyttää jäsentensä mieliin ajatuksen jumalasta, joka on tosiasiassa heijastus yhteiskunnasta. Yhteiskunta kohdistaa Durkheimin mukaan jäseniinsä ehdottoman tottelevaisuuden vaatimuksen, ja tämä heijastuu ihmisten käsityksenä [[Pyhä|pyhistä]] asioista sekä jumalasta, joka koetaan pyhäksi asettamisen vaatimuksen lähteeksi. Alkukantaisissa yhteiskunnissa tämä tunne yhteisön vaatimuksesta ehdottomaan kuuliaisuuteen on Durkheimin mukaan hyvin voimakas. Myös kehittyneissä yhteiskunnissa tämä alkukantainen ykseyden tuntu palaa osittain henkiin esimerkiksi [[Sota|sodan]] aikana, jolloin tunne kansallisesta yhteenkuuluvuudesta saa yksilöihin lähes rajattoman vaikutusvallan.<ref>Hick 1992, s. 43–44.</ref>

Ihminen on Durkheimin käsityksen mukaan olemukseltaan yhteisöllinen, riippuvainen laumastaan ja onneton joutuessaan siitä eroon. Durkheimin mukaan yksilö vahvistuu suorittaessaan ryhmän toisten jäsenten kanssa samaa ryhmää yhdistävän uskonnon [[palvonta]]menoja. Esimerkiksi [[latina]]n sanan ''religio'' kantana on ''ligare'', joka tarkoittaa sitomista tai yhteen liittämistä. Jumala on siis Durkheimin mielestä vertauskuva yhteiskunnalliselle todellisuudelle, tekijälle joka on ollut olemassa kauan ennen yksilöä ja joka säilyy kauan hänen jälkeensä. Yhteiskunnan luonnollinen paine muuttuu käsitykseksi jumalan yliluonnollisesta läsnäolosta, koska ihmisen [[Tietoisuus|mielellä]] on yleinen taipumus luoda mielteitä ja [[Symboli|vertauskuvia]]. Jumala on tämän käsityksen mukaan ''homo sapiens'' -eläimen luomus, jonka tarkoituksena on säilyttää tämän olennon yhteiskunnallinen olemassaolo.<ref>Hick 1992, s. 44.</ref>

Biologi ja tietokirjailija [[Richard Dawkins]] on pohtinut syitä siihen suunnattomaan voimavarojen tuhlaukseen, jota ihmisen uskonnot evoluution näkökulmasta näyttävät hänen mukaansa edustavan. Dawkins esittää seuraavan käsityksensä eräänä mahdollisena oletuksena. Eläimiin on [[Luonnonvalinta|luonnonvalinnan]] seurauksena jäänyt pääasiassa niitä ominaisuuksia, joista niille on hyötyä olemassaolon taistelussa selviämisessä. Toisin kuin melkein kaikki muut eläimet, ihmiset välittävät kasaantuvaa kokemustietoa sukupolvelta toiselle. On ainakin [[lapsi]]lle eduksi, jos he tottelevat suuremmin kyselemättä kieltoa uida vedessä, jossa on [[Krokotiili|krokotiileja]]. Luonnonvalinnan tuloksena ihmislapsen [[Ihmisaivot|aivot]] ovat kehittyneet sellaisiksi, että ne oppivat [[Kieli|kielen]], ja ihmislapset luottavat aikuisten antamaan [[informaatio]]on. Eri alueilla eri ihmiset siirtävät jälkeläisilleen erilaisia kieliä ja erilaisia uskontoja. Dawkinsin mielestä uskonnot ovat sivuvaikutuksia käyttäytymispiirteestä, joka on toisissa evoluution olosuhteissa ollut järkevää. Uudessa tilanteessa uskonto on haitallinen sivuvaikutus, joilla ei ole evoluution näkökulmasta mitään merkitystä.<ref name="Dawkins_2004"/>

[[Anthony C. Lunn]] ei ole Dawkinsin kanssa täysin samaa mieltä siitä, minkä ilmiön sivuvaikutuksia uskonnot ovat. Hän esittää, että ihmisellä on luonnonvalinnan ansiosta kehittynyt kyky etsiä ilmiöiden syitä ja uskontojen näennäisselitykset ovat tämän ominaisuuden sivuvaikutuksia.<ref name="Dawkins_2004"/>

== Psykologinen uskontokritiikki ==

[[Sigmund Freud]] piti uskonnollisia käsityksiä ”toivekuvitelmina, ihmiskunnan vanhimpien, vahvimpien, pakottavimpien toiveiden toteumia”.<ref name="Freud"/> Uskonto on Freudin mukaan ihmismielen puolustuskeino pelottavia luonnonilmiöitä ja kuolemaa vastaan.<ref>''Erään toivekuvitelman tulevaisuus'', luku 30.</ref> Ihmisen mielikuvitus muuntaa luonnonvoimat henkilöllisiksi, yliluonnollisiksi valloiksi.<ref>Hick 1992, s. 46.</ref> Juutalais-kristillisessä uskonnossa ihmiset heijastavat kaikkeuteen muiston isästä suurena suojelevana voimana. Lapsuudesta tutut kasvot ovat suurentuneet taivaassa äärettömiksi. Vastaavasti pahat ja kiusalliset henkiolennot – kuten [[Saatana|paholainen]] – edustavat tukahdutettujen ja torjuttujen viettiyllykkeiden johdannaisia.<ref name="Freud_2014_51"/> Freudille uskonto on ”yleisinhimillinen [[Pakko-oireinen häiriö|pakkoneuroosi]]”,<ref>''Erään toivekuvitelman tulevaisuus'', s. 64.</ref> josta päästään eroon, kun ihmiset vihdoin luonnontieteellisen tiedon avulla oppivat hahmottamaan todellisuuden ilman harhaluuloja.<ref>Hick 1992, s. 47.</ref> 

Filosofi [[Bertrand Russell]] arvosteli uskon käsitettä. Russell kirjoitti sekä kristittyjen että kommunistien pitävän omaa uskoaan hyvänä. Hänen mukaansa usko on kuitenkin aina vahingollista, jos se on lujaa uskoa johonkin, josta ei ole todisteita. Russellin mukaan uskosta puhutaan silloin, kun todisteita ei ole. Tällöin todisteet korvataan hänen mukaansa tunteella.<ref name="Russell"/>

Nykyinen [[kognitiivinen uskontotiede]] tarkastelee uskontoa ihmisen [[Mieli|mielen]] toimintana.<ref name="Ketola"/> Uskontotieteilijä [[Pascal Boyer]]in mukaan ”Uskonto on kognitiivinen loinen, joka pesii aivoissa.”<ref name="yleteema"/> Boyerin mukaan uskonnolliset käsitteet voidaan yksinkertaistaen selittää siten, että niiden arkiajattelun vastaiset piirteet loukkaavat ihmismielen muodostamien todellisuuskäsityksen luokkien jäsenten ominaisuuksia. Arkiajattelua vastaamaton piirre voi olla esimerkiksi kuollut esi-isä, joka vaeltaa näkymättömänä ihmisten keskuudessa. Arkiajattelun vastaisuutta ei kuitenkaan saa olla liikaa, vaan juuri sopiva määrä, koska liian arkiajattelun vastaiset käsitykset ovat vaikeita käsitellä mielessä ja ne unohtuvat nopeasti. Sen sijaan sopivassa määrin arkiajattelun vastaiset käsitykset loisivat aivoissa myötäsyntyisten todellisuuden luokitusten loukkauksina.<ref>Boyer 2007.</ref><ref name="Niemelä 2008"/> Boyerin mukaan uskonnossa on jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta, jota on luonnehdittu [[meemi]]n eli mielen viruksen käsitteen avulla.<ref name="Tammisalo"/><ref>Blackmore 2000.</ref>

Dosentti [[Marjaana Lindeman]]in johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” (2006) mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko [[taikausko]]ksi, [[paranormaali]]ksi, [[Yliluonnollinen|yliluonnolliseksi]] tai maagiseksi eli [[Taikuus (yliluonnollinen)|taikuudeksi]], ovat kaikki yksi ja sama asia. Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla. Voidaan puhua yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. Vaikka koulutustaso selkeästi vähentää yliluonnollisia uskomuksia, se ei kuitenkaan aina itsellään riitä kumoamaan voimakasta taikauskoista tunneperäistä vakaumusta. Lindeman kysyy: ”Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä.”<ref name="Lindeman"/>

[[Kokeellinen psykologia|Kokeellisen psykologian]] professorin [[Bruce Hood]]in mukaan taipumus taikauskoisuuteen on pinttynyt syvälle ihmisten aivoihin. Jopa kaikkein järkevimmät ihmiset saattavat joskus käyttäytyä vähemmän järkevällä tavalla. Hän havaitsi suorittamissaan kokeissa aikuisen ihmisen aivojen [[Näkökeskus|näkökeskuksen]] lisäävän [[havainto]]ihin yksityiskohtia, joita koehenkilöille näytetyissä kuvissa ei ole. Samoin toimivat pienten lasten aivot. Hoodin mukaan jo lapsissa havaittu vaistonvarainen informaation järjestäminen selittää myös sen, miten aikuiset ovat taikauskoisia. Hänen mukaansa taikausko selittyy sillä, että ihmisaivot ovat evoluution saatossa ohjelmoituneet niin, että [[Satunnaisuus|sattumat]] saavat suuren merkityksen.<ref name="Henderson"/>

== Yhteiskunnallinen uskontokritiikki ==

[[Kirkon ja valtion ero]]n kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Vapaa-ajattelijain liiton mukaan kaksi valtiokirkkoa, [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko]], tulee muuttaa tavallisiksi [[Yhdistys (Suomi)|yhdistyksiksi]], jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä [[Kirkollisvero|kirkollisveron]] kautta. Kirkoilla ei tule olla [[Julkisyhteisö|julkisoikeudellista]] asemaa eikä mitään [[Erioikeus|erioikeuksia]]. Liitto vaatii lainsäädännössä myös [[Uskonrauhan rikkominen|uskonrauha]]- ja [[Jumalanpilkka|jumalanpilkkalakien]] kumoamista ja yleisen [[Hautaus|hautaustoimen]] siirtämistä valtiolle ja kunnille.<ref name="säännöt"/>

== Uskontokritiikki kaunokirjallisuudessa ==

Uskontokritiikkiä löytyy myös [[Kaunokirjallisuus|kaunokirjallisuudesta]]. [[Satiiri]]n asein uskonnon arvosteluun ovat osallistuneet esimerkiksi kirjailijat [[Ambrose Bierce]] ja [[Mark Twain]]. Biercen ''[[Saatanan sanakirja]]''<ref name="Bierce"/> ilmestyi 1911, mutta Twainin ''[[Matkakirjeitä Maasta]]''<ref name="Twain"/> vasta 1962.<ref>Niiniluoto 2003, s. 126.</ref> [[Philip Pullman]]in nuortenkirjatrilogia ''[[Universumien tomu]]'' käsittelee uskonnollisesta vallasta vapautumista.<ref name="Meacham"/><ref name="Pullman"/>

== Katso myös ==

{{Div col|3}}
* [[Ajatuksenvapaus]]
* [[Apologetiikka]]
* [[Ateismin kritiikki]]
* [[Elämänkatsomustieto]]
* [[Kriittinen ajattelu]]
* [[Kognitiivinen dissonanssi]]
* [[Näennäistiede]]
* [[Sekularismi]]
* [[Tieteellinen skeptismi]]
* [[Uskontoparodia]]

Henkilöitä:
* [[Ayaan Hirsi Ali]]
* [[Demokritos]]
* [[Ludwig Feuerbach]]
* [[David Hume]]
* [[Robert G. Ingersoll]]
* [[Taslima Nasrin]]
* [[Thomas Paine]]
* [[Salman Rushdie]]
* [[Voltaire]]
* [[Ibn Warraq]]
{{Div col end}}

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Baggini, Julian | Nimeke=[[Ateismi: Lyhyt johdanto|Ateismi. Lyhyt johdanto]] | Selite=(Atheism. A Very Short Introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Isbn=951-98702-1-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Blackmore, Susan | Nimeke=[[Meemit – kulttuurigeenit]] | Selite=(The Meme Machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Isbn=951-884-284-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=[[Ja ihminen loi jumalat|Ja ihminen loi jumalat. Kuinka uskonto selitetään]] | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Isbn=978-951-0-31815-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=[[Jumalharha]] | Selite=(The God Delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Isbn=978-952-5697-00-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=[[Lumous murtuu|Lumous murtuu. Uskonto luonnonilmiönä]] | Selite=(Breaking the spell. Religion as a Natural Phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Isbn=978-952-5202-96-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=[[Erään toivekuvitelman tulevaisuus]] | Selite=(Die Zukunft einer Illusion, 1927.) Suomentanut Markus Lång | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2012 | Isbn=978-952-93-1214-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Sam | Nimike=[[Uskon loppu|Uskon loppu. Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus]] | Selite=(The End of Faith: Religion, Terror, and the Future of Reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Isbn=978-952-5202-99-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hick, John | Nimeke=[[Uskonnonfilosofia (Hick)|Uskonnonfilosofia]] | Selite=(Philosophy of Religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1992 | Isbn=951-625-167-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hitchens, Christopher | Nimeke=[[Jumala ei ole suuri|Jumala ei ole suuri. Kuinka uskonto myrkyttää kaiken]] | Selite=(God is Not Great. How Religion Poisons Everything, 2007). Suomentanut Matti Kinnunen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Isbn=978-951-0-34140-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=[[Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan|Taivaassa ja maan päällä. Johdatus uskonnonfilosofiaan]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Isbn=951-37-2034-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=[[Tiede, filosofia ja maailmankatsomus|Tiede, filosofia ja maailmankatsomus. Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Isbn=951-1-08016-4}}
* Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo, Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=[[Uskonnonfilosofia (vuoden 2003 kirja)|Uskonnonfilosofia]] | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Isbn=951-0-27403-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Norman, Richard | Nimeke=[[On Humanism]] | Julkaisupaikka=London: New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2004 | Isbn=0-415-30523-3 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=[[Usko, järki ja ihminen|Usko, järki ja ihminen. Uskonnonfilosofisia esseitä]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Isbn=952-9791-41-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus. Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja: Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Isbn=951-710-085-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa ajattelija | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sinnott-Armstrong, Walter | Nimeke=[[Morality Without God?]] | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2009 | Isbn=0195337638 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Stenger, Victor J. | Nimeke=[[God: The Failed Hypothesis|God: The Failed Hypothesis. How Science Shows That God Does Not Exist]] | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2007 | Isbn=978-1-59102-481-1 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=[[Tiede, toiminta ja todellisuus|Tiede, toiminta ja todellisuus. Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Isbn=951-662-334-4}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="Alenius">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004493477.html | Tekijä=Alenius, Jyrki | Nimeke=Filosofi suomii jumaluskontoja | Selite=tilaajille | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=29.6.2007 | Viitattu=20.11.2022}}</ref>
<ref name="Ambarzumjan">{{Kirjaviite | Tekijä=Ambarzumjan, V. A. (toim.) | Nimeke=Struktur und Formen der Materie. Dialektischer Materialismus und moderne Naturwissenschaft | Julkaisupaikka=Berlin | Julkaisija=VEB Deutscher Verlag der Wissenschaften | Vuosi=1969 | Kieli={{de}} }}</ref>
<ref name="awid">{{Verkkoviite | Nimeke=Religion and Women: An Agenda for Change | Ajankohta=29.2.–3.3.2004 | Osoite=http://www.awid.org/frontlines/religion_march2004.doc | Selite=Internet Archive | Julkaisija=The Association for Women’s Rights in Development (AWID) | Viitattu=25.6.2007 | Tiedostomuoto=MS Doc | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20040608231556/http://www.awid.org/frontlines/religion_march2004.doc | arkistoitu=8.6.2004 }}</ref>
<ref name="Bierce">{{Kirjaviite | Tekijä=Bierce, Ambrose | Nimeke=Laajennettu saatanan sanakirja | Selite=(Enlarged Devil’s Dictionary, 1911, 1967.) Suomentanut Asmo Koste | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nastamuumio | Vuosi=2007 | Isbn=978-952-5083-22-4}}</ref>
<ref name="Bunge">{{Kirjaviite | Tekijä=Bunge, Mario | Nimeke=Ethics. The Good and the Right | Sivu=199–201 | Julkaisupaikka=Dordrecht | Julkaisija=D. Reidel | Vuosi=1989 | Isbn=0-7923-0551-5 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Clifford">{{Verkkoviite | Osoite=http://ajburger.homestead.com/ethics.html | Tekijä=Clifford, William Kingdon | Nimeke=The Ethics of Belief | Ajankohta=Alkuteos 1877 | Viitattu=17.6.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Dawkins1998">{{Lehtiviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Otsikko=When Religion Steps on Science’s Turf | Julkaisu=Free Inquiry | Vuosi=1998 | Numero=2 | Vuosikerta=18 | Sivut=18–19 | www=https://web.archive.org/web/20040216193752/http://www.secularhumanism.org/library/fi/dawkins_18_2.html |www-teksti=Artikkelin verkkoversio (Internet Archive) | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Dawkins_2004">{{Lehtiviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Otsikko=What Use Is Religion? | Julkaisu=Free Inquiry | Vuosi=2004 | Numero=5 | Vuosikerta=24 | www=https://web.archive.org/web/20040906235305/http://www.secularhumanism.org/library/fi/dawkins_24_5.htm | www-teksti=Artikkelin verkkoversio (Internet Archive) | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="eva identiteetti">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2022/10/eva-analyysi-no-113.pdf | Tekijä=Metelinen, Sami | Nimeke=Olen suomalainen | Selite=s. 13 | Ajankohta=12.10.2022 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Elinkeinoelämän valtuuskunta | Viitattu=4.11.2022 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
<ref name="fil_ant">Hakusana filosofinen antropologia teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 3, Eng–Hiu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Isbn=951-0-07242-7}}</ref>
<ref name="Freud">{{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Erään toivekuvitelman tulevaisuus | Sivu=43 | Selite=(Die Zukunft einer Illusion, 1927.) Suomentanut Markus Lång | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2012 | Isbn=978-952-93-1214-6}}<br>Hick 1992, s. 46, luku ”Epäuskon perusteet”, Freudilainen uskonnon teoria.<br>{{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Toteemi ja tabu. Eräitä yhtäläisyyksiä villien ja neuroottisten sielunelämässä | Selite=(Totem und Tabu, 1913.) Suomentanut Mirja Rutanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love kirjat | Vuosi=1989 | Isbn=951-8978-00-X}}<br>{{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Ahdistava kulttuurimme | Selite=(Das Unbehagen in der Kultur, 1930.) Suomentanut Erkki Puranen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1982 | Isbn=951-35-0855-2}}<br>{{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Mooses, telepatia ja paholainen. Soveltavaa psykoanalyysia 1899–1939 | Luku=Mies nimeltä Mooses ja yksijumalinen uskonto | Sivu=85–206 | Selite=(Der Mann Moses und die monotheistische Religion, 1939.) Suomentanut Markus Lång | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2014 | Isbn=978-952-286-990-6}}<br>{{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Johdatus narsismiin ja muita esseitä | Luku=Minä ja ’se’ | Sivu=121–168 | Selite=(Das Ich und das Es, 1923.) Suomentanut Mirja Rutanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love Kirjat | Vuosi=1993 | Isbn=951-8978-24-7}}</ref>
<ref name="Freud_2014_51">{{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Mooses, telepatia ja paholainen. Soveltavaa psykoanalyysia 1899–1939 | Luku=Paholaisneuroosi 1600-luvulta | Sivu=51 | Selite=(Eine Teufelsneurose im siebzehnten Jahrhundert, 1923.) Suomentanut Markus Lång | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2014 | Isbn=978-952-286-990-6}}</ref>
<ref name="Hartik2001">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_01/ateismijausko.html | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Ateismi ja usko | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=6/2001 | Viitattu=19.9.2010}}</ref>
<ref name="Henderson">Henderson, Mark: Human brain naturally inclined towards the supernatural. ''The Times'' 4.9.2006. {{en}}</ref>
<ref name="humanism">”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.” IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/posthumanismi.html | Viitattu=3.7.2008}}</ref>
<ref name="Kamppinen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004642507.html | Tekijä=Kamppinen, Matti | Nimeke=”Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa” | Selite=tilaajille | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=29.3.2009 | Viitattu=20.11.2022}}</ref>
<ref name="Ketola">{{Verkkoviite | Osoite=https://journal.fi/tt/article/view/2369 | Tekijä=Ketola, Kimmo | Nimeke=Uskonto, kulttuuri ja ihmisluonto: katsaus evolutiiviseen uskonnontutkimukseen | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=4–5/2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tieteellisten seurain valtuuskunta | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=20.11.2022}}</ref>
<ref name="Lehto">{{Kirjaviite | Tekijä=Lehto, Juhani E. & Kovero, Camilla | Nimeke=Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana | Sivu=273, 277 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lilith | Vuosi=2010 | Isbn=978-951-98810-4-1}}</ref>
<ref name="Lindeman">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737 | Nimeke=Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta | Selite=Internet Archive | Ajankohta=29.11.2006 | Julkaisija=Suomen Akatemian viestintä | Viitattu=19.6.2011 | arkisto=https://web.archive.org/web/20070929165540/http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737 | arkistoitu=29.9.2007 }}</ref>
<ref name="Meacham">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.smh.com.au/entertainment/books/the-shed-where-god-died-20031213-gdhz09.html | Tekijä=Meacham, Steve | Nimeke=The shed where God died | Julkaisu=Sydney Morning Herald Online | Ajankohta=13.12.2003 | Viitattu=13.12.2003 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Mustakallio">{{Lehtiviite | Tekijä=Mustakallio, Hannu | Otsikko=Kansainvälisen vapaa-ajattelijaliikkeen alkuvaiheet | Julkaisu=Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja | Ajankohta=1999 | Numero=87–88 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Tunniste=ISSN 0356-0767}}</ref>
<ref name="Nielsen">{{Kirjaviite | Tekijä=Nielsen, Kai | Nimeke=Naturalism Without Foundations | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1996 | Isbn=1-57392-076-2 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Niemelä 2008">{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=26}}</ref>
<ref name="Niemelä 2009">{{Verkkoviite | Osoite=https://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/?p=992 | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Nimeke=Jokainen lapsi on syntyjään ateisti | Ajankohta=10.9.2009 | Julkaisija=Helsingin vapaa-ajattelijat ry | Viitattu=20.11.2022}}</ref>
<ref name="Nissinen">{{Kirjaviite | Tekijä=Nissinen, Martti | Nimeke=Homoerotiikka Raamatun maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1994 | Isbn=951-570-194-5}}</ref>
<ref name="Nurmi210">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Suvielise | Nimeke=Katsomukset kohtaavat | Sivu=210 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1994 | Isbn=951-26-3896-7}}</ref>
<ref name="Otavan">Hakusana vapaa-ajattelu teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Otavan suuri ensyklopedia 19, Turgenev – veriryhmät | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Isbn=951-1-05082-6}}</ref>
<ref name="posthumanismi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/posthumanismi.html | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | Viitattu=10.9.2007}}</ref>
<ref name="Puolimatka">{{Kirjaviite | Tekijä=Puolimatka, Tapio | Nimeke=Usko, tieto ja myytit | Sivu=48 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Isbn=951-26-5347-8}}</ref>
<ref name="Pullman">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.thetimes.co.uk/article/my-golden-compass-sets-a-true-course-dn90x83g6qt | Tekijä=Pullman, Philip | Nimeke=My Golden Compass sets a true course | Julkaisu=The Sunday Times | Ajankohta=2.12.2007 | Viitattu=20.11.2022 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Putnam">Putnam, Hilary: God and the Philosophers. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=French, Peter A. & Uehling, Theodore E. & Wettstein, Howard K. (toim.) | Nimeke=Philosophy of Religion | Sivu=175–187 | Julkaisupaikka=Minnesota | Julkaisija=University of Minnesota Press | Vuosi=1997 | Isbn=978-0-268-01429-2 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Pyysiäinen 2007">{{Lehtiviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Otsikko=Uskonto, totuus ja kulttuuri | Julkaisu=Vartija | Numero=5–6 | Vuosi=2007 | Sivut=187–191}}</ref>
<ref name="Robinson">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.religioustolerance.org/hom_isla1.htm | Tekijä=Robinson, B. A. | Nimeke=Qur'an & Hadith and homosexuality. Comparing the Qur'an and Bible | Ajankohta=23.1.2011 | Julkaisija=Ontario Consultants on Religious Tolerance | Viitattu=20.11.2022 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20170317055607/http://www.religioustolerance.org/hom_isla1.htm | arkistoitu=17.3.2017 }}</ref>
<ref name="Russell">”Christians hold that their faith does good, but other faiths do harm. At any rate, they hold this about the Communist faith. What I wish to maintain is that all faiths do harm. We may define ’faith’ as a firm belief in something for which there is no evidence. When there is evidence, no one speaks of ’faith.’ We do not speak of faith that two and two are four or that the earth is round. We only speak of faith when we wish to substitute emotion for evidence.” Suomeksi teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Etiikka ja politiikka | Selite=(Human Society in Ethics and Politics, 1954.) Suomentanut Kai Kaila | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1955}}</ref>
<ref name="Räikkä12">Koistinen & Räikkä 1997, s. 12. Artikkeli on julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä=Räikkä, Juha | Nimeke=Moraalin kanssa. Esseitä hyvästä yhteiskunnasta | Sivu=45–73 | Selite=2. painos (1. painos 1998) | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2004 | Isbn=951-579-222-3}}</ref>
<ref name="Saari">”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.” Saari, Kari: ”Sekulaarihumanismin maailmankuva”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Isbn=951-37-1741-0}}</ref>
<ref name="Salmela">{{Kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Isbn=951-1-15356-0}}</ref>
<ref name="Sarlin">Sarlin, Tommi: Jos usko onkin vain humpuukia. ''Kirkko ja kaupunki'' 20.8.2007.</ref>
<ref name="sahistory">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.sahistory.org.za/article/dutch-reformed-church-drc | Nimeke=Dutch Reformed Church (DRC) | Julkaisu=South African History Online | Viitattu=20.11.2022 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Stack">Stack, George J.: Materialism. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Craig, Edward (toim.) | Nimeke=The Shorter Routledge Encyclopedia of Philosophy | Julkaisupaikka=London, New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2005 | Isbn=0-415-32495-5}}</ref>
<ref name="Swindal">{{Verkkoviite | Tekijä=Swindal, James | Nimeke=Faith and Reason | Osoite=http://www.iep.utm.edu/f/faith-re.htm | Julkaisu=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=23.8.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="säännöt">{{Verkkoviite | Osoite=https://vapaa-ajattelijat.fi/tavoitteet/ | Nimeke=Tavoitteet | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=20.11.2022}}</ref>
<ref name="Tamarin">{{Lehtiviite | Tekijä=Tamarin, G. R. | Otsikko=The Influence of Ethnic and Religious Prejudice on Moral Judgment | Julkaisu=New Outlook | Vuosi=1966 | Numero=9:1 | Sivut=49–58 | Kieli={{en}} }}<br>{{Kirjaviite | Tekijä=Tamarin, G. R. | Nimeke=The Israeli Dilemma. Essays on a Warfare State | Julkaisupaikka=Rotterdam | Julkaisija=Rotterdam University Press | Vuosi=1973 | Isbn=951-662-334-4 | Kieli={{en}} }}<br>Selostusta tutkimuksesta on artikkelissa {{Lehtiviite | Tekijä=Hartung, John | Otsikko=Love Thy Neighbor: The Evolution of In-Group Morality | Julkaisu=Skeptic | Vuosi=1995 | Numero=Vol. 3, No. 4, 1995 | www=https://www.researchgate.net/publication/216842386_Love_Thy_Neighbor_The_Evolution_of_In-Group_Morality | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Tammisalo">{{Lehtiviite | Tekijä=Tammisalo, Osmo | Otsikko=Mielen virukset | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=4/1999 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_04/mielenvir.html}}</ref>
<ref name="Twain">{{Kirjaviite | Tekijä=Twain, Mark | Nimeke=Matkakirjeitä maasta | Selite=(Letters from the Earth, 1962.) 4. [i.e. 5.] painos (1. painos 1963). Valikoima Bernard DeVoton toimittamasta kokoelmasta. Suomentanut Kristiina Kivivuori | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2005 | Isbn=951-20-7005-7}}</ref>
<ref name="wcc">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.oikoumene.org/resources/documents/being-church-and-overcoming-racism-its-time-for-transformative-justice | Nimeke=Being church and overcoming racism: It’s time for transformative justice | Ajankohta=27.6.2002 | Julkaisija=World Council of Churches | Viitattu=20.11.2022 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Wooldridge">{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/wtwtgod/3513709.stm | Tekijä=Wooldridge, Mike | Nimeke=Can religion be blamed for war? | Ajankohta=24.2.2004 | Julkaisija=BBC News | Viitattu=25.6.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="yleteema">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/teema/tiede/arkitiede/id16442.html | Nimeke=Ihmisen luonto – tieteellinen haaste | Selite=Internet Archive | Julkaisija=Yle Teema | Viitattu=1.2.2009 | arkisto=https://web.archive.org/web/20080922170025/http://yle.fi/teema/tiede/arkitiede/id16442.html | arkistoitu=22.9.2008 }}</ref>
}}

== Kirjallisuutta ==

=== Suomeksi ===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Nimike=[[Neurofilosofia (kirja)|Neurofilosofia]] | Selite=(Brain-Wise. Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Isbn=952-5202-81-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=[[Kosmoksen hahmo]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Isbn=951-0-27916-1}} 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=[[Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Isbn=978-951-0-35443-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoffer, Eric | Nimeke=[[Tosiuskovainen|Tosiuskovainen. Ajatuksia joukkoliikkeiden luonteesta]] | Selite=(The True Believer, 1951.) Suomentanut Auli Tarkka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1968}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kamppinen, Matti | Nimeke=[[Systeemiajattelu, rationaalisuus ja uskonto|Systeemiajattelu, rationaalisuus ja uskonto. Kriittisen uskontotieteen näkökulmia]] | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=2009 | Isbn=978-951-29-3994-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Michael (toim.) | Nimeke=[[Ateismi (kirja)|Ateismi]] | Selite=(The Cambridge Companion to Atheism, 2007.) Suomentaneet Tapani Hietaniemi, Jussi K. Niemelä, Tiina Raevaara | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2010 | Isbn=978-951-768-311-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=[[Järki, arvot ja välineet|Järki, arvot ja välineet. Kulttuurifilosofisia esseitä]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Isbn=951-1-13060-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=[[Jumalaa ei ole]] | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2010 | Isbn=978-951-768-324-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Westermarck, Edvard | Nimeke=[[Kristinusko ja moraali]] | Selite=(Christianity and Morals, 1939.) Englannin kielestä suomentanut Väinö Meltti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Isbn=951-1-07752-X}}

=== Englanniksi ===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Edis, Taner | Nimeke=[[Ghost in the Universe|Ghost in the Universe. God in Light of Modern Science]] | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2006 | Isbn=1-57392-977-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Edis, Taner | Nimeke=[[Science and Nonbelief]] | Julkaisupaikka=Greenwood, Connecticut: London | Julkaisija=Greenwood Press | Vuosi=2006 | Isbn=0-31333078-6 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ellens, J. Harold | Nimeke=[[The Destructive Power of Religion|The Destructive Power of Religion. Violence in Judaism, Christianity and Islam]] | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Praeger | Vuosi=2002 | Isbn=978-0-275-99708-3 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Flynn, Tom (toim.) | Nimeke=[[The New Encyclopedia of Unbelief]] | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2007 | Isbn=1-59102-391-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Harbour, Daniel | Nimeke=[[An Intelligent Person’s Guide to Atheism]] | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Duckworth | Vuosi=2001 | Isbn=0-7156-2915-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Joshi, S. T. (toim.) | Nimeke=[[Atheism: A Reader]] | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2000 | Isbn=1-57392-855-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mills, D. | Nimike=[[Atheist Universe|Atheist Universe. The Thinking Person’s Answer to Christian Fundamentalism]] | Julkaisupaikka=Berkeley, California | Julkaisija=Ulysses Press | Vuosi=2006 | Isbn=1-4134-3481-9}} 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Onfray, Michel | Nimeke=[[Traité d’athéologie|Atheist Manifesto. The Case Against Christianity, Judaism and Islam]] | Selite=(Traité d’athéologie. Physique de la métaphysique, 2005.) Kääntänyt Jeremy Leggatt | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Arcade Publishing | Vuosi=2007 | Isbn=978-1-55970-820-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Römer, Thomas | Nimike=[[The Invention of God]] | Julkaisupaikka=Cambridge, Massachusetts | Julkaisija=Harvard University Press | Vuosi=2015 | Isbn=978-0-674-50497-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sagan, Carl | Nimeke=[[The Demon-Haunted World|The Demon-Haunted World. Science as a Candle in the Dark]] | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Random House | Vuosi=1995 | Isbn=0-394-53512-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Smith, George H. | Nimeke=[[Atheism: The Case Against God]] | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1979 | Isbn=0-87975-124-X}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
{{Wikisitaatit}} 
* [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto].
* [https://infidels.org/ The Secular Web]. {{en}}
* [https://richarddawkins.net/ The Richard Dawkins Foundation for Reason and Science]. {{en}}
* Dawkins, Richard: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/ohjukset.html Väärin ammutut ohjukset]. ''Vapaa ajattelija'' 4/2000.
* Hartikainen, Erkki & Vainio, Janne: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/kannattaako_jumalaan_uskoa.html Kannattaako Jumalaan uskoa?] ''Vapaa ajattelija'' 2–3/2003.
* Kurtz, Paul: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2006_04/miksi_olen_skeptikko_uskonnollisten_vaittamien_suhteen.html Miksi olen ”skeptikko uskonnollisten väittämien suhteen”?] ''Vapaa ajattelija'' 4/2006.
* Tuomela, Raimo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/kuoleman.html Tieteellinen maailmankäsitys ja kuoleman ongelma].

[[Luokka:Uskontokritiikki|*]]