Ulrika Pasch

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ulrica Pasch, Omakuva, noin 1770.

Ulrika Fredrika Pasch (s. 10. heinäkuuta 1735 Tukholma – k. 2. huhtikuuta 1796) oli ruotsalainen taidemaalari, taiteilija Lorens Pasch vanhemman tytär, taiteilija Lorens Pasch nuoremman sisar ja taiteilija Johan Paschin veljentytär. Hänet valittiin ensimmäisenä naisena Kuninkaalliseen taideakatemiaan sen perustamisvuonna 1773.

Vaikka sanotaan Paschin olleen vaatimaton ihminen, joka ei koskaan tuonut esiin omaa työtä, hän on yksi harvoista ammattimaisista naistaiteilijoista Pohjoismaissa ennen 1800-lukua. Useista hakemuksista huolimatta Ruotsin valtiopäivät ei myöntänyt hänelle eläkettä.

Elämän vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulrika Pasch kuului suureen taitelijasukuun. Hänen isoisänsä, isänsä ja veljensä olivat myös taidemaalareita. Äiti, Anna Helena Beckman, oli porvari ja valtiopäivämies Olof Beckmanin tytär. Äidin suvussa oli myös taidekäsityöläisiä, kuten hopeaseppiä.[1]

Ulrika Paschin äidin kuoltua 1756 perheen lapset hajaantuivat useaksi vuodeksi. Veli Lorentz lähti ulkomaille kartuttamaan taideopintojaan. Ulrika Pasch muutti enonsa luo, johti enon taloutta ja maalasi. Tulot olivat perheelle tärkeitä, koska Pariisissa lanseerattu pastellimaalaus oli vähentänyt isän toimeksiantoja. Pach elätti isäänsä ja sisartaan kymmenen vuotta, kunnes hänen veljensä palasi Ruotsiin vuonna 1766. Sisarukset, mukaan lukien sisar Hedvig Lovisa, asuivat loppuelämänsä yhdessä. Hedvig Lovisa hoiti talouden, kun sisarukset työskentelivät taidemaalareina.[1]

Taiteellinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulrika Pasch aloitti maalaamisen 1756, mutta hän oli jo aiemmin saanut veljensä kanssa opetusta isältään. Hän sai varhain työtilauksia, ensin niin sanottuja hallitsijaluetteloja, myöhemmin muotokuvatilauksia.[1] Pasch alkoi työskennellä yhdessä veljensä Lorentzin kanssa, tämän palattua Ruotsiin vuonna 1766. Ulrikan ja Lorentzin yhteistyötä on kuvattu sopusointuiseksi ja molemmat valittiin Kuninkaalliseen taideakatemiaan 1773.

Ulrika Paschin ura oli menestyksekäs, ja hän maalasi kuningasperheen ja hovin muotokuvia. 1790-luvulla hänen tyylinsä alkoi kehittyä maalauksellisemmaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. a b c Ulrica Fredrica Pasch 1753-1796. Nuoren naisen muotokuva. Porträtt av en ung kvinna.. Ulkomaisen taiteen museo, Museet för utländskt konst, Sinebrychoff, 1992. ISBN 951-47-6454-4.