Työvalmentaja
Työvalmentaja on erityistyöllistämisen yksiköissä ja sosiaalisissa yrityksissä toimiva valmentaja, joka tukee asiakkaiden/valmentautujien työkykyä vastaten osaltaan yksikön tuotannollisesta toiminnasta. Kuntoutuksen terminologiassa ja palveluvalikoimassa on myös työhönvalmentaja ja työhönvalmennuksen käsite. Työhönvalmennus on jossain määrin etäämpänä tavoitteena olevasta työpaikasta ja työtehtävästä eikä työhönvalmentaja suoranaisesti vastaa työnantajalle tuotannollisen tuloksen saavuttamisesta. Teoreettisesti perusteltavissa oleva ero työvalmennuksen ja työhönvalmennuksen välillä ei usein kuitenkaan toteudu käytännössä.
Työhönvalmennus on kuulunut ammatillisen kuntoutuksen lakisääteisiin palveluihin 1960-luvun lopulta alkaen. Määrällisesti toiminta on jäänyt kuitenkin hyvin vähäiseksi, vaikka hyvin yleisesti ajatellaan, että työhön kuntoutuminen tapahtuu tehokkaimmin aidoissa työtehtävissä tarpeellisella valmennuksella ja tuella. Perinteisessä kuntoutusmallissa kuntoutustutkimus johtaa ensin työkokeiluun ja työkokeilu työhönvalmennukseen, josta sitten työllistytään avoimille työmarkkinoille. Työhön kuntoutumisen tultua yhä vaikeammaksi ja perinteisten kuntoutusmenetelmien menettäessä vaikuttavuuttaan, syntyi voimakas tarve kiinteyttää ammatillisen kuntoutuksen ja työelämän yhteyttä. Työvalmennus on selkeä esimerkki tästä pyrkimyksestä ja työvalmentaja on tavoitteen kannalta keskeinen asiantuntija ja tukihenkilö.
Työvalmentajapalvelun lainsäädännöllinen perusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuntoutuspalveluja säätelevän järjestelmän ymmärtämiseksi on hyvä pitää erossa toisistaan
- kuntoutuksena toteutettavat ja kustannettavat palvelut ja
- palvelun tuottajat
Kuntoutusjärjestelmät (työhallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, työeläkelaitokset, Vakuutuskuntoutus VKK) soveltavat toisistaan hieman poikkeavia periaatteita hankkimiensa palvelujen suhteen. Työvalmentajan tehtävien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että palvelut voidaan hankkia laitokselta tai yritykseltä, jolloin palveluja toteuttavien henkilöiden ammatillinen koulutus on ehkä vain erilaisten yleisten laatukriteerien mukaista; ostetaan työvalmennusta. Jos taas palvelut hankitaan yksityiseltä ammatinharjoittajalta tai tehtävään sopivaksi määritellyltä ammattihenkilöltä jostakin organisaatiosta, edellytyksenä voi olla, että tehtävän suorittaa nimenomaan työvalmentajakoulutuksen saanut henkilö; ostetaan työvalmentajan aikaa ja asiantuntemusta.
Mika Ala-Kauhaluoma on väitöskirjassaan Toimeenpanon ratkaisuja ja arvioinnin haasteita jakanut vajaakuntoisten työllistämisen viime vuosien palveluinnovaatiot kahteen tyyppiin:
- yhteisöinterventiot, joiden päämääränä on uusi yhteisöllinen toimintamalli ja
- yksilöinterventiot, joilla tarkoitetaan uutta asiakastyön toimintamallia
Kelan kuntoutuslain (566/2005) mukaan Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena muun muassa työklinikassa tai muussa vastaavassa laitoksessa taikka erityisistä syistä henkilökohtaisena palveluna annettavaa työhön valmennusta. Kohdassa viimeisenä mainittu mahdollisuus – ”henkilökohtaisena annettava työhön valmennus” – voisi tarkoittaa työvalmentajapalvelun käyttöä, mutta tämä lainkohta on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Kela siis käyttää lähinnä laitosten palveluja.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen palveluihin kuuluu ”työhönsijoituksen ja työssäpysymisen tukemiseksi työkunnon tutkimuksia, asiantuntijalausuntoja ja –konsultaatioita, työ- ja koulutuskokeiluja, tutustumiskäyntejä ammattioppilaitoksissa, työhön valmennusta ja työkokeiluja.” Tämän kohdan mukaista työhön valmennusta voidaan hankkia myös työvalmentajapalveluna. Työvoimatoimistot käyttävät yhä enemmän työvalmentajapalveluita.
Lain 8 luvun 1 §:n mukaan ”työvoimatoimisto voi osoittaa työttömän työnhakijan hänen suostumuksellaan työelämävalmennukseen työelämään paluun tukemiseksi sekä työhönsijoittumisen ja ammattitaidon edistämiseksi.” Työvalmentaja voi olla tällaisen ryhmämuotoisen työelämävalmennuksen toteuttaja.
Työvalmennuksen sisältö ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ala-Kauhaluoma kuvaa työvalmentajan tehtäväkenttää seuraavalla tavalla: ”Työvalmentajan tehtävät sijoittuvat osaksi uusiutuvaa ammatillisen kuntoutuksen kenttää. Sosiaalipoliittisesti tarkasteltuna työvalmentajan työ määrittyy sosiaalipalveluksi, joka auttaa ja tukee vajaakuntoista (työ)elämän käänteissä. Työvalmentajan tuki ja ohjaus toteutetaan projekteissa työllistyjän tilanteesta ja tuen tarpeesta riippuen joko aktiivisesti työpaikalla tai vaihtoehtoisesti työpaikan ja työajan ulkopuolella. ... Työvalmennuksen malleja hyödyntäneet käytännöt perustuvat henkilökohtaiseen tukeen sekä työntekijän ja työnantajan tarpeiden mukaan räätälöityihin palveluihin. Työllistymisen tukemiseen liitetään uudella tavalla yksilöllistä palveluohjausta, työpaikoilla tapahtuvaa ammatillista kielivalmennusta sekä työnantajalle ja työyhteisölle suunnattuja palveluita.
Työvalmennuksen sisällön valtakunnallisesta kehittämisestä ja ammatillisesta koulutuksesta on suurelta osin vastannut Kuntoutussäätiö[1] yhdessä eri yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten kanssa. Erikoistutkija Kristina Härkäpään johdolla kehitettiin vuosina 1995–97 Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Employment-Horizon –hankkeessa uusia työllistämisen toimintamalleja. Hankkeen yhteydessä laadittiin 18 opintoviikon työvalmentajakoulutus Helsingin, Joensuun, Lapin ja Oulun yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten kanssa. Opintoaineisto on julkaisu erityisenä TRADES-Diploma –oppimateriaalina. Ensimmäinen koulutus toteutettiin Seinäjoella Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ohjelmana. Opintojaksojen teemat olivat
- työkyky ja työllistyminen
- arvot ja asiakkuus
- työllistymisen ja työllistämisen suunnitteluprosessi
- työvalmennus ja opastaminen
- palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen
- markkinointi ja työnantajayhteydet
- jatkuva tuki
- muutos, laatu ja oman työn kehittäminen
Opintojen palautteen mukaan lisäksi tarvittiin tietoja seuraavilta aloilta:
- työlainsäädäntö, työllistymis- ja kuntoutuspalvelut
sosiaalisten taitojen oppiminen
- ratkaisukeskeinen ohjaus
- tuetun työllistymisen markkinointi
Uusin TRADES-koulutus (23 op) on suunniteltu toteutettavaksi Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä vuonna 2015 - 2016 Joensuussa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mika Ala-Kauhaluoma: Toimeenpanon ratkaisuja ja arvioinnin haasteita. Kuntoutussäätiö, 2007.
- Ammatillisen kehittymisen palvelut 2000-luvulla. Työministeriö, 2007.