Turvakalvo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turvakalvo on ikkunan lasiin asennettava suojakalvo, joka tekee tavallisesta lasista huomattavasti kestävämmän ja elastisemman. Turvakalvo estää lasin hajoamisen vaarallisiksi irrallisiksi ja lentäviksi kappaleiksi, jos lasiin kohdistuu voimakas isku tai paine. Lasi menee säröille, mutta se pysyy kiinni raameissaan.

Läpinäkyvä turvakalvo antaa ihmisille ja omaisuudelle lisää suojaa vahinkojen, ilkivallan ja murtojen varalta. Turvakalvo estää tai ainakin vaikeuttaa murtautumista ikkunan kautta, vaikka sen kestävyys ei olekaan tehdasvalmisteisen, luodinkestävän panssarilasin tasoa. Maailmalla turvakalvojen käyttöön motivoivat myös maanjäristykset, hirmumyrskyt ja pommi-iskut.

Turvakalvoja asennetaan tyypillisesti esimerkiksi liikkeiden ja myymälöiden näyteikkunoihin, toimistojen ja julkisten tilojen ikkunoihin, museoihin, sairaaloihin kouluihin ja päiväkoteihin. Ikkunoiden lisäksi turvakalvoilla suojataan myös muita lasisia tai lasitettuja pintoja, joissa on onnettomuusriski tai sirpalevaara, esimerkiksi lasisia ovia ja liukuovia sekä lasiseiniä. Kalvoja asennetaan myös autoihin ja muihin ajoneuvoihin.

Turvakalvojen ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityyppiset turvakalvot jaotellaan usein niiden ominaisuuksien pohjalta sirpalekalvoihin ja murtosuojakalvoihin. Finanssialan Keskusliitto määrittelee ja listaa turvakalvotuotteet, jotka täyttävät murtosuojeluvaatimukset standardin SFS-EN 356 mukaisen testauksen ja sertifioinnin perusteella.[1]

Turvakalvo valmistetaan yleensä polyesteristä. Kalvot voivat olla kirkkaita tai sävytettyjä. Niiden paksuus vaihtelee noin 0,1 millimetristä aina 0,42 millimetriin asti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana Euroopassa ikkunoihin kiinnitettiin muoveja ja teippejä, jotka suojasivat lentävien lasinsirpaleiden vaaroilta pommituksissa.[2] Myöhemmin turvakalvot alkoivat hyödyntää samaa turvallisuusominaisuutta.

Varsinaisten turvakalvojen katsotaan syntyneen Englannissa 1970-luvun alussa. Tuolloin terroristien pommitukset olivat yleisiä Iso-Britaniassa ja muuallakin Euroopassa. Brittihallinto halusi kehittää turvakalvoja, jotta kansalaisia voisi suojata räjähdyksissä lentäviltä lasinsirpaleilta. Yhdysvalloissa terrorismia ei tuolloin juuri esiintynyt, mikä hillitsi kiinnostusta turvakalvoille aina 1980-luvun lopulle asti. Turvakalvojen suosio alkoi kasvaa, kun ne nähtiin rikollisuuden ja vahinkojen lisäksi hyvänä ratkaisuna muun muassa hirmumyrskyjen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn. Viime vuosikymmeninä turvakalvot ovat levinneet yleiseen käyttöön ympäri maailmaa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rakenteellisen murtosuojauksen tuotteet Finanssialan keskusliitto. Viitattu 17.1.2015.
  2. World War 2: Wartime homes BBC. Viitattu 17.1.2015.
  3. Safety/Security Window Film International Window Film Association. Viitattu 17.1.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]