Tunnustukseton hauta-alue
Tunnustukseton hautausmaa on Suomessa yleensä Vapaa-ajattelijain tai evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien ylläpitämä hautausmaa, joka on tarkoitettu uskonnollisesti neutraaliksi vaihtoehdoksi niitä varten, jotka eivät uskonnollisista tai katsomuksellisista syistä halua tulla haudatuksi evankelis-luterilaiselle hautausmaalle.
Tunnustuksettomalle hautausmaalle ei hautausmaan ylläpitäjä sijoita kristillisiä eikä muita uskonnollisia tai aatteellisia tunnuskuvia, mutta hautamuistomerkeissä voidaan käyttää kunkin vainajan oman uskonnon mukaisia tunnuskuvia. Hautaustoimitus järjestetään vainajan katsomuksen ja toivomusten mukaan, kunhan ruumista ja tuhkaa käsitellään arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Tunnustukseton hauta-alue voi olla kokonaan erillinen hautausmaa tai muusta hautausmaasta aidalla, istutuksilla tai muulla vastaavalla selvästi erottuvalla tavalla erotettu osa.[1]
Tunnustuksettomalle hautausmaalle hautaaminen edellyttää aina nimenomaista pyyntöä. Myös vainaja, joka ei kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon, haudataan tunnustukselliselle evankelis-luterilaiselle hautausmaalle, jollei hautasijaa nimenomaisesti pyydetä tunnustuksettomalta alueelta. Myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulunut vainaja voidaan pyynnöstä haudata tunnustuksettomalle alueelle.[1]
Haudan osoittaminen tunnustuksettomalta hauta-alueelta on hautausmaan ylläpitäjänä toimivan seurakunnan tai seurakuntayhtymän lakisääteinen julkinen velvoite. Seurakunta tai seurakuntayhtymä toimii ainoastaan alueen teknisenä ylläpitäjänä. Jokaisella seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä ei tarvitse olla tunnustuksetonta hauta-aluetta, vaan nämä voivat järjestää tunnustuksettoman alueen yhteistyössä. Osoitettava hautasija ei kuitenkaan saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan alueesta.[1] Seurakunnilla on ollut velvoite osoittaa hautasija tunnustuksettomalta hautausmaalta 1.1.2007 lähtien.[2]
Näin ollen hautausmaan ylläpitäjää velvoittavat tässä tehtävässä perustuslaissa säädetyt yksilön oikeudet sekä hallinnon yleiset oikeusturvaperiaatteet. Täyttäessään velvoitetta tarjota hautasija tunnustuksettomalta hauta-alueelta hautausmaan ylläpitäjän on otettava huomioon esimerkiksi perustuslain 6 §:ssä säädetty yhdenvertaisuusperiaate. Tunnukseton hauta-alue on järjestettävä siten, että sinne haudatut tulevat kohdelluiksi yhdenvertaisesti seurakunnan muulle hautausmaalle haudattujen kanssa.[1]
Tunnustuksettomien hauta-alueiden perustaminen tarkoitus on ollut parantaa uskonnonvapauden käytännön toteutumisedellytyksiä.[3] Aikaisemmin, vuoteen 1869 saakka, tunnustuksettomaan eli "siunaamattomaan" maahan hautaaminen oli rangaistus, "häpeällinen hautaus", joka koitui itsemurhaajien, teloitettujen ja erityisen paheellista elämää viettäneiden osaksi.[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hallituksen esitys Eduskunnalle hautaustoimilaiksi HE 204/2002, Yksityiskohtaiset perustelut, 1. luku 5 §
- ↑ Hautaustoimilaki 6.6.2003/457 28 § 1 ja 3. mom.
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle hautaustoimilaiksi HE 204/2002, Yleisperustelut 4.4
- ↑ Pentikäinen, J. (2003) Kuoleman ja ruumiin käsittämisestä eri uskonnoissa. Duodecim, 119(13):1281-91. Viitattu 17.11.20008
- ↑ Kilpinen, P. (1996) Väärin kuoltu. Yliopisto 14/1996. Viitattu 17.11.2008