Lähdekoodi sivulle Toinen Englannin–Hollannin sota

{{Taistelu
| nimi           = Toinen Englannin–Hollannin sota
| osa_sotaa      = [[Englannin–Hollannin sodat|Englannin–Hollannin sotia]]
| kuva           = Dutch Attack on the Medway, June 1667 van Soest RMG BHC0295.jpg
| kuvateksti     = Hollantilaisten ja englantilaisten välinen taistelu.
| päivämäärä     = 4. maaliskuuta 1665 – 31. heinäkuuta 1667
| paikka         = [[Pohjanmeri]], [[Englannin kanaali]], [[Pohjois-Amerikka]], [[Länsi-Afrikka]], [[Itä-Intia]], [[Guayana]] ja [[Karibia]]
| casus          = 
| aluemuutokset  = Hollannin tasavalta luovuttaa [[Uusi Amsterdam|Uuden Amsterdam]]in Englannille, Englanti luovuttaa Englannin Guayanan, [[Kultarannikko (alue)|Kultarannik]]olla sijaitsevan Fort Cormantinin ja [[Run (saari)|Runin saaren]] Hollannin tasavallalle
| vaikutukset    = Bredan rauha
| lopputulos     = Hollannin voitto
| taistelija1    = {{Yhdistyneet provinssit}}<br>{{Tanska-Norja}}<br>{{Ranskan kuningaskunta}}
| taistelija2    ={{Englannin kuningaskunta}}<BR>{{Skotlannin kuningaskunta}}
| komentaja1     = [[Kuva:Prinsenvlag.svg|20px|border]] [[Michiel de Ruyter]]<br>[[Kuva:Prinsenvlag.svg|20px|border]] [[Jacob van Wassenaer Obdam]]<br>[[Kuva:Prinsenvlag.svg|20px|border]] [[Pieter de Bitter]]<br>[[Kuva:Prinsenvlag.svg|20px|border]] [[Cornelis de Witt]]<br>[[Kuva:Prinsenvlag.svg|20px|border]] [[Willem Joseph van Ghent]]<br>{{Tanskan lippu}} [[Claus von Ahlefeldt]]<br>[[Kuva:Royal_Standard_of_the_King_of_France.svg|20px|border]] [[Antoine Lefébvre]]
| komentaja2     = {{Englannin lippu}}[[Jaakko II (Englanti)|Yorkin herttua]]<br>{{Englannin lippu}}[[Sir Thomas Teddiman]]<br>{{Englannin lippu}}Albemarlen herttua [[George Monck]]<br>{{Englannin lippu}}[[Ruprecht (Pfalzin prinssi)|Reinin pfalzkreivi Rupert]]
| vahvuus1       = Hollanti: 131 laivaa<br>Tanska-Norja: 250 miestä
| vahvuus2       = 139 laivaa, 21&nbsp;000 miestä, 4&nbsp;200 tykkiä
| tappiot1       = Hollanti:<br>5&nbsp;150 kaatunutta<br>3&nbsp;000 loukkaantunutta<br>2&nbsp;500 jäi vangiksi<br>23 laivaa<br>Tanska-Norja:<br>18 kaatunutta
| tappiot2       = 7&nbsp;210 kaatunutta<br>7&nbsp;000 loukkaantunutta<br>2&nbsp;000 jäi vangiksi<br>31 laivaa
| huomautus      = 
| muut_taistelut = Toisen Englannin-Hollannin sodan taistelut
}}
'''Toinen Englannin–Hollannin sota''' ({{k-en|Second Anglo-Dutch war}}, {{k-nl|Tweede Engelse oorlog}}) käytiin vuosina [[1665]]–[[1667]] [[Englanti|Englannin kuningaskunnan]] ja [[Yhdistyneet provinssit|Alankomaiden tasavallan]], kahden maailman suurimman merivallan välillä. Englannin tarkoituksena oli lyödä Alankomaiden ylivoima merellä. Aluksi Englanti näytti voittavan sodan valtaamalla Alankomaiden siirtokunnat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]], mutta hollantilaisen amiraalin [[Michiel de Ruyter]]in johtama hyökkäys [[Thames]]-joelle sai englantilaiset allekirjoittamaan sodan lopettaneen [[Bredan rauha (1667)|Bredan sopimuksen]] 31. heinäkuuta 1667. Englanti ei onnistunut lyömään hollantilaista merimahtia ennen [[Englannin–Hollannin sodat#Neljäs sota 1780–1784|neljättä Englannin–Hollannin sotaa]], joka käytiin vuosina 1781–1784.

== Taustaa ==
[[Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota|Ensimmäisen Englannin–Hollannin sodan]] (1652–1654) häviöstä huolimatta Alankomaiden tasavalta oli maailman mahtavin merivalta. Sillä oli [[Alankomaiden siirtomaat|siirtomaita]] Itä-Intian saaristossa (nyk. [[Indonesia]]), Afrikassa, Länsi-Intian saaristossa, sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Neljäsosa maailman aluksista purjehti Alankomaiden lipun alla eli noin 16&nbsp;000 alusta. Pääkaupunki [[Amsterdam]] oli yksi Euroopan rikkaimmista kaupungeista ja sen satamassa kävi runsaasti kauppalaivoja, jotka toivat mausteita ja muita tuotteita kaikkialta maailmasta.

Myös Englanti oli 1600-luvulla suuri merimahti. Sen [[Royal Navy|sotalaivasto]] oli maailman voimakkain ja silläkin oli laajat siirtomaat Pohjois-Amerikassa. Englanti kadehti Alankomaiden vaurautta, ja siksi se julisti sodan Alankomaille vuonna 1652. Voitostaan huolimatta Englanti ei onnistunut lyömään Alankomaita. Toisena ongelmana oli se, että Englannin kuningas [[Kaarle II (Englanti)|Kaarle II]] halusi vaalia hyviä suhteita Alankomaihin, sillä hän kannatti Alankomaiden kuningasmielisiä [[Orania-Nassau-suku|Orania-Nassau-suvun]] jäseniä.

Englannissa oli kuitenkin niitäkin, jotka halusivat sotaa kuten kuninkaan suosikki lordi Arlington. Arlington suostutteli kuninkaan veljen Yorkin herttua Jaakon hyökkäämään hollantilaisten siirtomaihin Länsi-Intiassa. Operaation rahoitti [[Haag]]issa oleva Englannin lähettiläs George Downing, joka vihasi Hollannin hallitusta ja ilmoitti Jaakolle Alankomaiden hallituksen jakautuneen kuningasmielisiin sotaa haluaviin Oranialaisiin. Arlington suunnitteli kaikkien tärkeiden hollantilaisten kauppakaupunkien valtaamista.

Englantilaiset valtasivat noin 200 hollantilaista Englannin kanaalissa matkannutta kauppa-alusta. Myöhemmin Jaakko lähetti Englannin ''Royal Africa Companyn'' palveluksessa olevan kapteeni Robert Holmesin valtaamaan hollantilaisten siirtomaita Länsi-Afrikassa. Samaan aikaan englantilaiset hyökkäsivät hollantilaisten Pohjois-Amerikan siirtomaahan, [[Uudet-Alankomaat|Uusiin-Alankomaihin]] ja valtasivat sen lokakuussa 1664. Hollantilaiset vastasivat samalla mitalla lähettämällä parhaan kapteeninsa [[Michiel De Ruyter]]in valtaamaan takaisin siirtomaita Länsi-Afrikassa ja sen kautta Pohjois-Amerikkaan. Joulukuussa 1664 heidän kimppuunsa hyökkäsi englantilainen laivasto. Vaikka englantilaisten hyökkäys epäonnistui, hollantilaiset antoivat luvan sota-aluksille tulittaa mitä tahansa englantilaista alusta, joka sattui tulemaan tielle. Kaarle II käytti tätä tekosyynä sotaan julistaessaan sodan Alankomaille 4. maaliskuuta 1665.

Pääsyy sodan alkuun oli kilpailu kaupankäynnistä merellä. Englantilaiset olivat kateellisia hollantilaisten vauraudelle ja päättivät lyödä hollantilaiset merentakaisessa kaupassa. Englantilaiset olivat keskittyneet sotalaivojen rakentamiseen, kun taas hollantilaiset kauppa-aluksiin eli flöitteihin (hollanniksi ''fluyt'', tarkoittaa huilua). Flöitteihin mahtui paljon enemmän tavaraa kuin esimerkiksi englantilaisten kauppa-aluksiin. Näin Alankomaista oli tullut maailman rikkain valtio. Vaikka Hollantilaiset uskoivat ''mare liberiumiin'', heillä oli oma monopoli Itä-Intiassa ja uhkasivat levitä englantilaisten [[Intia]]an vallattuaan portugalilaisten kauppa-asemat [[Kaakkois-Aasia]]ssa.

Ensimmäisen Englannin-Hollannin sodan jälkeen Alankomaat uudisti sotalaivastonsa. Laivoista tehtiin raskaammin aseistettuja sekä uusia kapteeneja palkattiin. Mutta kuitenkin sodan puhjettua 1665 Alankomaiden laivat olivat kevyemmin aseistautuneita kuin englantilaisten laivat. Ennen sotaa Alankomaat valmisti tai uudisti yli 20 laivaa, mutta talousvaikeuksien takia Englanti pystyi valmistamaan vain muutaman uuden laivan.

== Sota ==
[[Tiedosto:Anglo-Dutch-War-2english.png|500px|center|Sodan tapahtumat]]
=== 1665 ===
[[Kuva:Van Minderhout Battle of Lowestoft.jpg|thumb|Lowestoftin taistelussa 13. kesäkuuta 1665 hollantilaiset kärsivät suurimman tappionsa. Kuvassa vasemmalla englantilaisten lippulaiva ''HMS Royal Charles'' ja oikealla ''Eendracht''.]]
Sodan ensimmäiset taistelut käytiin merellä. Englantilaiset saavuttivat [[Lowestoft]]issa 13. kesäkuuta 1665 suuren voiton: se oli suurin tappio koko Alankomaiden historiassa. Englantilaiset eivät kuitenkaan onnistuneet käyttämään voittoa hyväkseen. Hollannin päämies [[Johan de Witt]], otti laivaston haltuunsa henkilökohtaisesti. De Witt erotti tehottomiksi katsotut kapteenit palveluksestaan ja korvasi heidät paremmilla. Samalla kehitettiin uusia sodankäynnin tapoja. Elokuussa 1665 De Ruyter palasi sankarina Amerikasta, jossa hän oli vallannut takaisin ne siirtomaat, jotka Englanti oli vallannut Alankomailta lokakuussa 1664. Hänelle annettiin koko Alankomaiden tasavallan laivaston ylipäällikkyys. [[Vågenin taistelu]]n jälkeen, jossa hollantilaiset vaurioittivat vakavasti Englannin laivastoa, hollantilaisten Maustelaivasto pystyi palaamaan turvallisesti Alankomaihin.

Kesällä 1665 Hollannin vanha vihollinen [[Münster]]in piispa [[Bernhard von Galen]] lupasi Englannille tukensa hyökäämällä Alankomaihin. Samaan aikaan Englanti neuvotteli yhteistyöstä myös [[Espanja]]n kanssa. Toisaalta [[Ranska]]n kuningas [[Ludvig XIV]] lupasi vuoden 1662 sopimuksen mukaan auttaa Hollantia lähettämällä sinne lisäjoukkoja. Ranskan diplomaatit lähetettiin Englantiin neuvottelemaan, uhkailemalla, että jos Englanti ei suostu ehtoihin, Ranska tulee mukaan sotaan Hollannin puolelle.

=== 1666 ===

[[Kuva:Storck, Four Days Battle.jpg|thumb|left|200px| [[Neljän päivän taistelu]] on yksi merisodankäynnin historian pisimpiä taisteluja. Taustalla englantilaisten laiva ''Swiftsure'' on uppoamassa ja De Ruyterin johtama alus ''Zeven Provinciën'' on hyväksymässä ''Prince Royalin'' antautumista.]]
Vuoden 1666 alussa Hollanti muodosti vahvan Englannin-vastaisen liiton. Tammikuussa Ludvig XIV julisti sodan Englannille. Samoin teki Tanskan kuningas [[Fredrik III (Tanska)|Fredrik III]] saatuaan suuren rahasumman hollantilaisilta. Tämän jälkeen [[Brandenburg]] uhkasi hyökätä Münsteriin idästä. Von Galen teki Brandenburgin uhan vuoksi rauhan Hollannin kanssa huhtikuussa [[Kleve]]ssä. [[Neljän päivän taistelu]]ssa 11.–14. kesäkuuta molemmat osapuolet saavuttivat voiton: Englanti sikäli, että Michiel De Ruyter pakeni taistelusta ensimmäisenä, mahdollisesti ruudin puutteesta johtuen, Hollanti taas sikäli, että se onnistui tuottamaan vastapuolelle enemmän vahinkoa. Englanti menetti kymmenen alusta ja Hollanti neljä.

Samana vuonna käytiin myös toinen taistelu. [[St. Jamesin päivän taistelu]] (4.–5. elokuuta) toi englantilaisille voiton, mutta he eivät taaskaan pystyneet lopettamaan sotaa voitollaan, sillä hollantilaiset ehtivät perääntymään hyvässä järjestyksessä. Englantilaisen vara-amiraalin Robert Holmesin hyökkäys [[Terschelling]]in saarelle (englanniksi "Holmes's Bonfire") aloitti hollantilaisten keskustelut Royal Navyn täydellisestä tuhoamisesta.

=== 1667: Medway ===
Vuonna 1667 Englannilla alkoi olla talousvaikeuksia. Se ei pystynyt varustamaan laivastoaan, vaan se sijoitti kaikki merikelpoiset laivansa [[Chatham]]iin, [[Thames]]joen suulle. Hankkiakseen varoja sodankäynnin jatkamiseksi Englanti teki liiton Ranskan kanssa. De Witt tiesi Kaarlen suunnitelmista siirtää laivasto Thamesille, jolloin hän päätti lopettaa sodan yhdellä iskulla. Hän alkoi suunnitella Royal Navyn tuhoamista ja merijalkaväen maihinnousua Chathamiin.

[[Tiedosto:MedwayRaidMap.png|thumb|300px|Kartta Medwayn tapahtumasta.]]
De Ruyterin johtamat hollantilaiset hyökkäsivät 9. kesäkuuta 1667 Thamesin suulle vallaten [[Sheerness]]in, josta he jatkoivat 13. kesäkuuta hyökkäystä Englannin laivaston kimppuun ({{k-en|The Raid on the Medway}}). Englantilaisten suurimmat alukset [[HMS Royal Oak (1664)|''HMS Royal Oak'']], ''[[HMS Loyal London]]'' ja [[HMS Royal James (1658)|''HMS Royal James'']] poltettiin ja lippulaiva [[HMS Royal Charles (1655)|''HMS Royal Charles'']] hinattiin voitonmerkkinä Hollantiin. Sen perän vaakuna on nykyisin esillä Amsterdamin [[Rijksmuseum]]issä.

Taistelu oli Englannin merisodankäynnin historian suurin katastrofi jättäen psykologisen vaikutuksen. Välttääkseen avoimen kapinan Kaarle aloitti heti rauhanneuvottelut Alankomaiden kanssa.

== Rauha ==
[[Tiedosto:Congress of Breda.jpg|thumb|left|200px|Bredan rauha solmittiin 31. heinäkuuta 1667.]]
Bredan rauha solmittiin 31. heinäkuuta 1667 ja se päätti sodan Englannin ja Hollannin välillä. Englantilaiset saivat pitää valtaamansa Uuden Amsterdamin, jonka he nimesivät uudelleen New Yorkiksi, mutta hollantilaiset saivat englantilaista arvokkaat sokeriplantaasit [[Suriname]]ssa Etelä-Amerikassa. Hollanti jatkoi merten hallitsemista vuoteen 1784, jolloin Alankomaat kärsi tappion [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isolle-Britannialle]].

{{Käännös|:en:Second Anglo-Dutch-War}}

[[Luokka:Toinen Englannin-Hollannin sota|*]]