Käyttäjän Merikanto tallennukset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä toimintosivu näyttää kaikki tallennetut tiedostot.
| Päiväys | Nimi | Pienoiskuva | Koko | Kuvaus |
|---|---|---|---|---|
| 29. huhtikuuta 2007 kello 14.50 | Paasarja.PNG (tiedosto) |  |
10 KiB | Pääsarjan tähdet ulottuvat kuumista, kirkkaista sinisistä kylmiin, himmeisin punaisiin kääpiöihin. Siniset pääsarjan tähdet ovat massiivisempia ja suurempia sekä lyhytikäisempiä kuin pitkäikäiset, pienet punaiset kääpiöt. Aurinko on melk |
| 10. kesäkuuta 2006 kello 16.59 | Okkluusio kaavio.gif (tiedosto) |  |
25 KiB | Säätiede/Okkluusiorintama: A: Lämmin okkluusio, B kylmä okkluusio, ylhäällä ilmamasakaavio poikkileikkauksena, alhaalla rintamakaavio. L: Lämmin ilma, K kylmä ilma, EK: erittäin kylmä ilma. |
| 17. helmikuuta 2006 kello 23.56 | 425px-Vuodenajat.jpg (tiedosto) |  |
18 KiB | Tammikuussa pohjoisnapa '''P''' osoittaa poispäin auringosta ja pohjoinen pallonpuolisko saa enemmän auringon lämmittävää säteilyä, koska siellä Aurinko saa enemmän säteilyä. Aivan pohjoisnavalla P vallitsee vuorokauden ympäri kylmä, pimeä |
| 11. helmikuuta 2006 kello 22.28 | Heinrichin tapahtuma.GIF (tiedosto) |  |
9 KiB | Heinrichin tapahtumassa lämpötila (A) laskee nopeasti, koska jäiden sulamisvedet (C) pysäyttävät termohaliinikierron. Etelämantereen lämpötilaveihtelut ovat osittain päinvastaisia kuin Grönlannin lämpötilavaihtelut (A). Puhutaan Antarktiksen- |
| 11. helmikuuta 2006 kello 02.22 | Bondin kierto.GIF (tiedosto) |  |
6 KiB | Jääkaudella tapahtui lämpötilan muutoksia jään sulamisvesien ja romahtaneiden jäätiköiden vaikuttaessa merivirtoihin. Heinrichin tapahtuma (H) oli jäätikön romahdus, jossa vapautui jäävuoria. kahden Heinrichin tapahtuman väliä sanotaan Bon |
| 26. joulukuuta 2005 kello 23.21 | Kuuma kohta kaavio 1.gif (tiedosto) |  |
15 KiB | Kuuman kohdan kaavio. Astenosfääristä (keltainen) tunkautuu magmaa maan mereisen kuoren läpi. Koska magma on hitaasti jähmettyvää, se juoksee kauas ja syntyy kilpitulivuori. Musta on mereinen kuori, vaaleanvihreä litosfäärin alaosa. |
| 9. marraskuuta 2005 kello 23.06 | Spectra 1.png (tiedosto) |  |
139 KiB | Kiinteä kappale säteilee jatkuvan spektrin (1), hehkuva kaasu kirkkaita eli emissioviivoja (2) ja kiinteäestä kappaleesta hehkuvan kaasun läpi tuleva valo on jatkuva spektri, jonka päällä on tummia viivoja. |
| 27. lokakuuta 2005 kello 23.22 | Puolikontakti kt1.gif (tiedosto) |  |
21 KiB | Puolikontaktikaksoistähden yksinkertaistettu kaavio. Suurempi tähti täyttääpisaramaisen Rochen pinnan. |
| 27. lokakuuta 2005 kello 23.07 | Kontakti kt1.gif (tiedosto) |  |
3 KiB | Kosketuskaksoistähden kaavio. Kosketuskaksoistähdessä eli kontaktikaksoistähdessä molemmat tähdet täyttävät Rochen silmukan joka on tähtien painovoimaraja, jonka ulkopuoleta kaasua karkaa pois. Kuvan muokkasi merikanto: pohjana Visual Basicilla |
| 27. lokakuuta 2005 kello 22.37 | Rochen silmu 2.gif (tiedosto) |  |
6 KiB | Rochen silmukaksi kutsuttu saman painovoiman silmukka kahden kappaleen, esim tähden ympärillä. Rochen silmukkaa sanotaan myös ekvipotentiaalipinnaksi (yhtä suuren (painovoima)kentän pinnaksi). |
| 20. lokakuuta 2005 kello 23.30 | Novamainen 2.GIF (tiedosto) |  |
6 KiB | Nova tai kääpiönova koostuu normaalista tähdestä A ja valkeasta kääpiöstä B. A:sta virtaa kaasua massavirran mv kautta b:n ympärillä olevaan kaasukiekkoon eli keertymäkiekkoon kuuman pisteen hs kautta. Kaasua putoaa kiekosta valkean kääpiön |
| 20. lokakuuta 2005 kello 22.27 | Algol type 2.GIF (tiedosto) |  |
3 KiB | Algol-tyypin pimennysmuuttujan karkea valokäyrä, pääminimi ja sivuminimi |
