Comiskey Park
| Comiskey Park | |
|---|---|
 |
|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti | 324 West 35th St., Chicago, Illinois 60616 |
| Koordinaatit | |
| Avattu | 1. heinäkuuta 1910 |
| Suljettu | 30. syyskuuta 1990 |
| Purettu | 1991 |
| Omistaja | Chicago White Sox |
| Kenttä | nurmi |
| Kustannukset | 750 000 dollaria |
| Arkkitehti | Zachary Taylor Davis, Osborn Engineering |
| Aiemmat nimet | White Sox Park (1910-1912, 1962-1975) |
| Käyttäjät | |
|
Chicago White Sox (MLB) (1910-1990) |
|
| Katsojakapasiteetti | |
|
28 800 (1910) |
|
 |
|
Comiskey Park oli stadion Chicagossa, Yhdysvalloissa. Baseballseura Chicago White Sox pelasi sillä kotiottelunsa vuosina 1910–1990. Charles Comiskey rakennutti stadionin Zachary Taylor Davis suunnitelmien pohjalta, ja sillä pelattiin yhteensä yli 6 000 MLB-ottelua ja neljä World Seriesiä. Stadionilla käytiin myös nyrkkeilykamppailua, ja siellä on kahdesti käyty ammattilaisnyrkkeilyn maailmanmestaruusottelu.
Comiskey Parkille rakennettiin korvaaja sen eteläpuolelle, ja se avattiin vuonna 1991. Uusi Comiskey Park nimettiin vuonna 2003 U.S. Cellular Fieldiksi. Alkuperäistä Comiskey Parkia kutsutaankin joskus Vanhaksi Comiskey Parkiksi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chicago White Soxin omistaja Charles Comiskey halusi rakennettuu vanhanaikaiseksi muodostuneen South Side Parkin tilalle uuden betonista ja teräksestä rakennetun stadionin. Perustukset laskettiin 10. helmikuuta 1910. Stadionin ensimmäisessä pelissä, 1. heinäkuuta, White Sox hävisi St. Louis Brownsille.[1] Stadionin oli suunnitellut arkkitehti Zachary Taylor Davis apunaan Comiskey ja syöttäjä Ed Walsh.[2]
Stadion tunnettiin alkujaan nimellä White Sox Park, mutta se nimettiin pian White Soxin omistajan mukaan Comiskey Parkiksi. Alkujaan kotipesää ympäröi kaksikerroksinen pääkatsomo, joka jatkui yksikerroksisenä kumpaakin sivulinjaa pitkin. Takakentällä oli kaksi yksikerroksista puista avokatsomoa, ja niiden välissä oli tulostaulu.[1] Rakennuksen julkisivu oli punaista tiiltä. Vuonna 1926 Comiskey Parkille tehtiin miljoonan dollarin remontti, jonka ansiosta kentän yleisökapasiteetti kasvoi 32 000:sta 52 000:een.[3] Remontissa puiset avokatsomot korvattiin kaksikerroksilla betoniteräsrakennelmilla ja sivulinjaa reunustaneet katsomot korotettiin kaksikerroksisiksi. Tulostaulu siirrettiin takakentältä uuden avokatsomon paikalta ja sekä vasemmalle että oikealle seunustalle tuli uusi tulostaulu.[1]
Vuonna 1947 stadionille tehtiin pieniä muutoksia ja takakentän keskikatsomo poistettiin, minkä seurauksena sinne ei mahtunut enää kuin 44 492 katsojaa. Bill Veeck osti White Soxin vuonna 1959. Veeck maalautti Comiskey Parkin julkisivun valkoiseksi ja asennutti sinne ensimmäisen elektronisen tulostaulun. Vuonna 1960 stadionille tuli "räjähtävä tulostaulu", josta tuli ilotulituksia ja erilaisia ääniä. Vuonna 1961 stadion myytiin Allynin perheelle, joka palautti sen alkuperäisen nimen. Kulujen pienentämiseksi sisäkentälle asennettiin tekonurmi vuonna 1969. Veeck osti White Soxin uudelleen 1976 ja poisti välittömästi kentän tekonurmen ja nimesi sen jälleen Comiskey Parkiksi.[3]
White Sox alkoi tutkia 1980-luvulla mahdollisuutta rakentaa uusi stadion. Comiskey Parkin kunnostus hylättiin liian kalliina. Joukkue uhkasi lähteä Chicagosta, jos uutta paikkaa stadionille ei löytyisi. Kaupunki päättikin lopulta, että joukkueelle rakennettaisiin uusi stadion.[3] Vanhan Comiskey Parkin viimeinen ottelu pelattiin 30. syyskuuta 1990, ja White Sox voitti siinä Seattle Marinersin. Uusi Comiskey Park avattiin 18. huhtikuuta 1991.[2] Useat järjestöt yrittivät pelastaa vanhan stadionin, mutta se purettiin kokonaan vuonna 1991 ja sen paikalla tuli parkkialue.[3]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baseball[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Comiskey Parkin 80 käyttövuoden aikana sillä kävi seuraamassa baseballotteluita 72 801 381 maksanutta katsojaa.[1] Kentällä pelattiin neljä kertaa MLB-sarjan loppuottelusarjaa, World Seriesia. White Sox pelasi stadionilla kolme World Seriesia, 1917, 1919 ja 1959. Ainoan mestaruutensa joukkue voitti 1917, kun se voitti ratkaiseen ottelun vieraskentällä. White Soxin paikallisvastustaja Chicago Cubs pelasi myös World Seriesin Comiskey Parkilla. Cubs piti omaa stadioniaan Weeghman Parkia liian pienenä World Seriesille.[4]
MLB:n ensimmäinen tähdistöottelu pelattiin vuonna 1933 Comiskey Parkilla. Tähdistöottelu pelattiin lopulta kolmesti stadionilla, sillä se isännöi tapahtumaa myös vuosina 1950 ja 1983. Yhteensä Comiskey Parkilla pelattiin yli 6 000 MLB-ottelua.[4]
Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monia ammattilaisnyrkkeilykamppailuja käytiin 1920–1960-luvuilla stadioneilla, sillä niihin mahtui huomattavasti enemmän yleisöä kuin sisähalleihin. Comiskey Parkillakin käytiin merkittäviä nyrkkeilyotteluita. Vuonna 1937 käydyssä kamppailussa Joe Louis valtasi maailmanmestaruuden James J. Braddockilta. Vuonna 1962 Sonny Liston voitti lyhyessä kamppailussa maailmanmestaruuden Floyd Pattersonilta.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Comiskey Park Ballparks. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
- ↑ a b U.S. Cellular Field History Chicago White Sox. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d Comiskey Park Ballspark of Baseball. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Fletcher, David J.: "Never on a Friday" The Baseball Palace of the World Turns 100 Years Old... Chicago Baseball Museum. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Vass, George: Baseball's In-House Fights. Baseball Digest, 9/2007, 66. vsk, s. 28. Evanston, Illinois: Lakeside Publishing Company. ISSN 0005-609X. Google-kirjat. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Comiskey Park Wikimedia Commonsissa
