Ero sivun ”Kylänoikeus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Pikalisätty luokka Oikeushistoria (HotCat-työkalulla) |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
[[Luokka:Oikeushistoria]] |
|||
Versio 5. syyskuuta 2010 kello 18.50
Kylänoikeuden muodostivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kylissä oltermanni ja lautamiehet. Vuoden 1742 kyläjärjestysohjeessa kyläkokouksen ja kylänoikeuden välinen suhde jäi jonkin verran epäselväksi, mutta eteläpohjalaisissa kyläasetuksissa kylänoikeus esitetään omana instituutiona, samalla kun kylänoikeuden oikeudellinen luonne täsmentyy. Etelä-Pohjanmaan reuna-alueilla ja osaksi Keski-Pohjanmaalla kylänoikeuksien toiminta oli vajavaista.
Kylänoikeus valvoi kyläjasetusten sekä tehtyjen päätösten ja sopimusten noudattamista. Kylänoikeudella oli oikeus sakottaa laiminlyönneistä ja kyläasetusten rikkomisista. Lisäksi kylänoikeus ratkoi kyläjärjestys lakikirjanaan kyläläisten välisiä riita-asioita. Kyläasetuksissa korostettiin kylänoikeuden jäsenten arvovaltaa. Kylänoikeuden päätöksistä sai edelleen valittaa kihlakunnanoikeuteen.
Käytännössä kylänoikeus (byaråd) eli oltermanninoikeus (åldermansrätt) toimi Pohjanmaalla jo 1750-luvulla, joten kyläjärjestyksiin kylänoikeuden oikeudellinen luonne tuli myöhäsyntyisesti. Kylänoikeus teki päätöksensä joko kyläkokouksessa tai itsenäisesti esimerkiksi erilaisten tarkastusten yhteydessä. Sakottamisen sijasta voitiin pyrkiä sovitteluratkaisuihin tai asettaa uhkasakkoja. Kylänoikeuden oli esitettävä vuosittain tilit kyläkokoukselle, joka ne hyväksyi. [1]
Lähteet
- ↑ Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Jyväskylä 1982, s. 121–122, 178–182.