Ero sivun ”Frost/Nixon” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jepse (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: hu:Frost/Nixon
Rivi 60: Rivi 60:
[[it:Frost/Nixon - Il duello]]
[[it:Frost/Nixon - Il duello]]
[[la:Frost/Nixon]]
[[la:Frost/Nixon]]
[[hu:Frost/Nixon]]
[[nl:Frost/Nixon]]
[[nl:Frost/Nixon]]
[[ja:フロスト×ニクソン]]
[[ja:フロスト×ニクソン]]

Versio 2. syyskuuta 2010 kello 14.56

Frost/Nixon
Ohjaaja Ron Howard
Käsikirjoittaja Christopher McQuarrie
Nathan Alexander
Tuottaja Ron Howard
Brian Grazer
Tim Bevan
Eric Fellner
Säveltäjä Hans Zimmer
Kuvaaja Salvadore Totino
Leikkaaja Daniel P. Hanley
Mike Hill
Pääosat Frank Langella
Michael Sheen
Sam Rockwell
Kevin Bacon
Matthew Macfadyen
Oliver Platt
Rebecca Hall
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Universal Pictures
Levittäjä UIP-Dunafilm
Netflix
Ensi-ilta 23. tammikuuta 2009
Kesto 124 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti $ 25 000 000
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Frost/Nixon on Ron Howardin ohjaama yhdysvaltalainen tosipohjainen poliittinen draamaelokuva tv-väittelystä entisen presidentti Nixonin ja televisiopersoona David Frostin välillä vuonna 1977. Käsikirjoittaja Peter Morgan siirsi teoksessa valkokankaalle aiemmin teatterilavalla sekä Lontoossa että New Yorkissa nähdyn näytelmätekstinsä.

Frostin ja Nixonin haastattelun huipennukseksi jälkimmäinen tunnusti yllättäen syyllistyneensä väärinkäytöksiin ja pettäneensä amerikkalaisten luottamuksen. Itse haastatteluja enemmän elokuva kuitenkin keskittyy kulissientakaiseen peliin. Frost asetti haastattelujen vuoksi vaakalaudalle maineensa ja omaisuutensa, kun taas Nixon näki televisiotapauksessa tilaisuuden puhdistaa maineensa, kenties jopa palata politiikkaan.[1]

Juoni

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvassa lähinnä keskusteluohjelmien isäntänä tunnettu David Frost saa idean pyytää haastattelua Yhdysvaltain entiseltä presidentiltä Richard Nixonilta, joka kolme vuotta aiemmin on joutunut jättämään skandaalinkäryisesti tehtävänsä Watergate-kohun vuoksi.

Nixonin avustajat saavat päämiehensä vakuuttumaan siitä, että viihteellisen journalistin maineessa oleva Frost ei pystyisi tarjoamaan poliittiselle kehäketulle kunnon vastusta. Ensimmäiset sovituista neljästä haastattelurupeamasta menevätkin kokeneen poliitikon pillin mukaan. Ennen viimeistä, juuri Watergatea, käsittelevää haastattelusessiota Frost kuitenkin tekee avustajansa kanssa "kotiläksynsä" kunnolla ja löytää heikon kohdan Nixonin puolustuksesta. Entisen presidentin kasvot ja kehonkieli kertovat kameroille hänen syyllisyydestään selvemmin kuin konsanaan lausutut sanat.

Nixon-nauhoituksista tulee maailmanlaajuinen menestys, ja Frostin jo laskusuhdanteeseen uhkaavasti kääntynyt ura nousee uudelleen ja hänestä tulee yksi englanninkielisen mediamaailman ikonisista hahmoista.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet

  1. Poussu, Tarmo: Presidentti murtuu. Ilta-Sanomat, 2009, nro 23.1., s. 28.