Julkishallinto

Julkishallinto eli julkinen hallinto muodostaa osan ilmiökentästä, joka tunnetaan nimellä hallinto. Julkishallinto lukeutuu useiden tieteenalojen tutkimuskohteisiin kuten politiikan tutkimuksen, maamme kaikkiaan yhdeksän hallintotieteellisen oppiaineen kuten hallintotieteen, kansantaloustieteen sekä oikeustieteiden.

Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti valtion luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten yhteisöjen toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä kuntien harjoittamasta paikallisesta itsehallinnosta. Maamme aluehallinto on kuntayhtymähallintoa maakuntien liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa. Monissa maissa esiintyy ensinnäkin liittovaltioissa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita, joissa toimii maamme olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Maassamme tuollainen ratkaisu on voimassa erityisjärjestelyin vain autonomisessa Ahvenanmaan maakunnassa. Maailmassa on maita, joissa meidän oloistamme poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa tai sitä tuskin on.

Julkishallinnon hierarkia

Valtion hallinnon ylimmät elimet koostuvat ministeriöistä ja niiden alapuolella toimivista valtakunnallisista tai alueellista virastoista, joilla on myös paikallisia organisaatioitaan. Maassamme aluetasolla toimii niin valtion aluehallintoviranomaisia kuin välillistä kunnallista itsehallintoa kuntayhtyminen muodossa. Läänit on maastamme nyttemmin lakautettu aikaisempina valtion yleisinä alueellisina hallintoviranomaisina. Myös evankelisluterilaisten ja ortodoksiseurakuntien hallinto muistuttaa maassamme julkishallintoa. Sama koskee vuoden 2010 alusta itsenäisinä julkisoikeudellisina yhteisöinä toimivia yliopistoja, Suomen Pankkia, Kansaneläkelaitosta, Raha-automaattiyhdistystä ja lukuisia muita erityisiä yhteisöjä.

Julkishallinnon hierarkiaan on vaikeaa sijoittaa muun muassa valtion ja kuntien osakeyhtiömuodossa harjoittamaa toimintaa. Näin on asian laita etenkin, mikäli osayhtiön toiminta perustuu vain osakeyhtiölakiin eikä muita täydentäviä säännöksiä asiasta ole annettu.

Julkishallinnon tehtävistä

Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää julkista valtaa lainsäädännön rajoissa. Tosiasiallisesti maamme julkishallinto hankkii julkisyhteisöille ja monilla muille tahoille rahoitusta, rahoittaa lukuisia tahoja maamme kansantaloudessa, suunnittelee ja valmistelee kansan demokraattisesti valitsemien edustajien eli kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen päätöksiä, kilpailuttaa ja tilaa hyödykkeitä sekä viimeisenä mutta ei vähimmäisenä tuottaa itse palveluja ja edelleen valvoo, kontrolloi ja arvioi.

Katso myös

• Valtion ja kunnan tehtävät

Aiheesta muualla

• Suomi.fi: Julkishallinnon toiminta ja organisaatiot