Ero sivun ”Valuuttajärjestelmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Valuuttajärjestelmä säätelee valtioiden rahan eli valuutan keskinäistä vaihdettavuutta ja vaihtosuhdetta. |
Valuuttajärjestelmä säätelee valtioiden rahan eli valuutan keskinäistä vaihdettavuutta ja vaihtosuhdetta. |
||
| Rivi 9: | Rivi 8: | ||
Useimmat länsimaiset valuutat ovat keskenään vapaasti vaihdettavissa. Monissa maissa on kuitenkin valuutta, joka on vain rajoitetusti vaihdettavissa ulkomaisen valuutan kanssa tai ei lainkaan vaihdettavissa. Suunnitelmatalousvaltioissa voi lisäksi olla kaksi valuuttaa, joista toinen, valtion sisäistä tarvetta varten luotu valuutta, ei yleensä ole vapaasti vaihdettavissa. |
Useimmat länsimaiset valuutat ovat keskenään vapaasti vaihdettavissa. Monissa maissa on kuitenkin valuutta, joka on vain rajoitetusti vaihdettavissa ulkomaisen valuutan kanssa tai ei lainkaan vaihdettavissa. Suunnitelmatalousvaltioissa voi lisäksi olla kaksi valuuttaa, joista toinen, valtion sisäistä tarvetta varten luotu valuutta, ei yleensä ole vapaasti vaihdettavissa. |
||
[[Luokka:Raha]] |
|||
Versio 3. maaliskuuta 2006 kello 20.48
Valuuttajärjestelmä säätelee valtioiden rahan eli valuutan keskinäistä vaihdettavuutta ja vaihtosuhdetta.
Historiallisesti rahan ja siten myös rahan ulkoisen arvon määräsi metalli, johon se oli lyöty. Perinteisessä hopea- tai kultarahassa arvo oli rahassa itsessään. Sen jälkeen raha saattoi olla sidottu jalometallin arvoon, jolloin puhuttiin kulta- tai hopeakannasta. Jalometallikannoista jouduttiin luopumaan useissa maissa ensin I maailmansodan aikana ja myöhemmin 1930-luvun suuren laman aikana.
Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Bretton Woods -järjestelmä. Joka perustui dollarin kultakantaan. Järjestelmään kuului lisäksi Kansainvälisen valuuttarahaston perustaminen.
Nykyisin useimpien maiden valuutan arvo on joko sidottu johonkin toiseen (suureen ja vakaaseen) valuuttaan tai valuuttakoriin, tai valuutan arvo on vapaasti muuttuva eli kelluva.
Useimmat länsimaiset valuutat ovat keskenään vapaasti vaihdettavissa. Monissa maissa on kuitenkin valuutta, joka on vain rajoitetusti vaihdettavissa ulkomaisen valuutan kanssa tai ei lainkaan vaihdettavissa. Suunnitelmatalousvaltioissa voi lisäksi olla kaksi valuuttaa, joista toinen, valtion sisäistä tarvetta varten luotu valuutta, ei yleensä ole vapaasti vaihdettavissa.