Ero sivun ”Caton kirjeet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
D'ohBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: en:Cato's Letters
Groove (keskustelu | muokkaukset)
p l, ndash
Rivi 1: Rivi 1:
'''''Caton kirjeet''''' olivat brittiläisten [[John Trenchard|John Trenchard]]in ja [[Thomas Gordon|Thomas Gordon]]in vuosina 1720 - 1723 salanimellä Cato julkaisemia esseitä, jotka tekivät filosofi [[John Locke]]n [[klassinen liberalismi|liberaalia]] poliittista filosofiaa tunnetuksi.
'''''Caton kirjeet''''' olivat brittiläisten [[John Trenchard|John Trenchard]]in ja [[Thomas Gordon|Thomas Gordon]]in vuosina 1720–1723 salanimellä Cato julkaisemia esseitä, jotka tekivät filosofi [[John Locke]]n [[klassinen liberalismi|liberaalia]] poliittista filosofiaa tunnetuksi.


[[Cato nuorempi]] (95-46 eaa.) tunnettiin äärimmäisen lahjomattomana ja vaatimattoma [[stoalainen|stoalaisena]] valtiomiehenä, joka puolusti viimeiseen asti [[tasavaltalaisuus|tasavaltalaisuutta]] ja surmasi itsensä vallankaappaaja [[Julius Caesar]]in kukistettua tasavaltalaiset taistelussa.
[[Cato nuorempi]] (95–46 eaa.) tunnettiin äärimmäisen lahjomattomana ja vaatimattoma [[stoalainen|stoalaisena]] valtiomiehenä, joka puolusti viimeiseen asti [[tasavaltalaisuus|tasavaltalaisuutta]] ja surmasi itsensä vallankaappaaja [[Julius Caesar]]in kukistettua tasavaltalaiset taistelussa.


"Caton" 144 kirjettä, jotka julkaistiin ''[[London Journal]]''- ja ''[[British Journal]]''-lehdissä, on pidetty britannialaisen tasavaltalaisuusperinteen käynnistäjinä. Kirjeissä tuomittiin [[tyrannia]] ja vaadittiin [[mielipiteenvapaus|mielipiteenvapautta]] ja [[sananvapaus|sananvapautta]] Locken hengessä.
"Caton" 144 kirjettä, jotka julkaistiin ''[[London Journal]]''- ja ''[[British Journal]]''-lehdissä, on pidetty britannialaisen tasavaltalaisuusperinteen käynnistäjinä. Kirjeissä tuomittiin [[tyrannia]] ja vaadittiin [[mielipiteenvapaus|mielipiteenvapautta]] ja [[sananvapaus|sananvapautta]] Locken hengessä.


Kirjeiden ja perinteen vaikutus oli erittäin merkittävä [[Amerikan vallankumous|Amerikan vallankumoukselle]] (1775-1783), ja arviolta joka toisessa yksityisessä kirjastossa Englannin amerikkalaisissa siirtokunnissa oli sidottu laitos kirjeistä ("Essays on Liberty, Civil and Religious").
Kirjeiden ja perinteen vaikutus oli erittäin merkittävä [[Amerikan vallankumous|Amerikan vallankumoukselle]] (1775–1783), ja arviolta joka toisessa yksityisessä kirjastossa Englannin amerikkalaisissa siirtokunnissa oli sidottu laitos kirjeistä ("Essays on Liberty, Civil and Religious").


Vaikutusvaltainen [[markkinaliberaali]] ajatushautomo ''[[Cato-instituutti]]'' Washingtonissa on nimetty kirjeiden mukaan.
Vaikutusvaltainen [[markkinaliberaali]] ajatushautomo ''[[Cato-instituutti]]'' Washingtonissa on nimetty kirjeiden mukaan.

[[Luokka:Esseekokoelmat]]


[[et:Cato kirjad]]
[[et:Cato kirjad]]

Versio 2. heinäkuuta 2009 kello 22.07

Caton kirjeet olivat brittiläisten John Trenchardin ja Thomas Gordonin vuosina 1720–1723 salanimellä Cato julkaisemia esseitä, jotka tekivät filosofi John Locken liberaalia poliittista filosofiaa tunnetuksi.

Cato nuorempi (95–46 eaa.) tunnettiin äärimmäisen lahjomattomana ja vaatimattoma stoalaisena valtiomiehenä, joka puolusti viimeiseen asti tasavaltalaisuutta ja surmasi itsensä vallankaappaaja Julius Caesarin kukistettua tasavaltalaiset taistelussa.

"Caton" 144 kirjettä, jotka julkaistiin London Journal- ja British Journal-lehdissä, on pidetty britannialaisen tasavaltalaisuusperinteen käynnistäjinä. Kirjeissä tuomittiin tyrannia ja vaadittiin mielipiteenvapautta ja sananvapautta Locken hengessä.

Kirjeiden ja perinteen vaikutus oli erittäin merkittävä Amerikan vallankumoukselle (1775–1783), ja arviolta joka toisessa yksityisessä kirjastossa Englannin amerikkalaisissa siirtokunnissa oli sidottu laitos kirjeistä ("Essays on Liberty, Civil and Religious").

Vaikutusvaltainen markkinaliberaali ajatushautomo Cato-instituutti Washingtonissa on nimetty kirjeiden mukaan.