Ero sivun ”Sileä lihaskudos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ArthurBot (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
__NOTOC__
__NOTOC__
'''Sileä lihaskudos''' muodostaa ruumiin painosta vain noin 3 %. Sileällä lihaskudoksella on suuri merkitys [[Sisäelimet|sisäelinten]] toiminnalle. Sileää lihaskudosta on onttojen putkimaisten ja pussimaisten elinten ympärillä, kuten verisuonet, hengitystiet, ruoansulatuskanava, virtsatiet ja sukuelimet. Ihon pienet karvankohottajalihakset muodostuvat sileästä lihaskudoksesta. Myös silmissä on sileää lihaskudosta. Sydämen ympärillä sileän lihaskudoksen sijasta on poikkijuovaista [[sydänlihas]]kudosta. Sileän lihaskudoksen toiminta on tahdostariippumaton.
'''Sileä lihaskudos''' ({{k-la|textus muscularis non striatus}}) muodostaa ruumiin painosta vain noin kolme prosenttia. Sileällä lihaskudoksella on suuri merkitys [[Sisäelimet|sisäelinten]] toiminnalle. Sileää lihaskudosta on onttojen putkimaisten ja pussimaisten elinten kuten [[verisuoni|verisuonten]], [[hengitystiet|hengitysteiden]], [[ruoansulatuskanava]]n, [[virtsatiet|virtsateiden]] ja [[sukuelin]]ten ympärillä. Ihon pienet karvankohottajalihakset muodostuvat sileästä lihaskudoksesta. Myös [[silmä|silmissä]] on sileää lihaskudosta. Sydämen ympärillä sileän lihaskudoksen sijasta on poikkijuovaista [[sydänlihas]]kudosta. Sileän lihaskudoksen toiminta on tahdosta riippumaton.


==Sileän lihaskudoksen rakenne==
==Sileän lihaskudoksen rakenne==
Verrattuna monitumaisiin jättiläismäisiin [[Poikkijuovainen lihaskudos|poikkijuovaisiin lihassoluihin]], sileät lihassolut muistuttavat paljon enemmän muiden kudosten soluja sekä kooltaan että rakenteeltaan. Sileä lihaskudos koostuu tavallisesti sukkulamaisista 0,02-0,5 mm pitkistä ja 3-10 µm:n paksuista poikkijuovattomista soluista, joissa on yksi [[tuma]] keskellä solua. Sileät lihassolut ovat uusiutumiskykyisiä. Sileissäkin lihassoluissa on aktiinia ja myosiinia, mutta ne eivät ole järjestyneet filamenteiksi ja sarkomeereiksi. Epäsäännöllisen järjestyksen ansiosta sileä lihas pystyy supistumaan tehokkaasti laajalla pituusalueella. Se on tärkeää, koska monien onttojen elinten tilavuus vaihtelee erittäin paljon. Niiden on supistuttava, vaikka ne olisivat äärimmilleen venyneitäkin. Kun sileä lihaskudos supistaa onttoa sisäelintä, voi sisäelimen paine palauttaa sileän lihaksen takaisin alkuperäiseen pituuteensa supistuksen jälkeen.
Verrattuna monitumaisiin jättiläismäisiin [[Poikkijuovainen lihaskudos|poikkijuovaisiin lihassoluihin]], sileät lihassolut muistuttavat paljon enemmän muiden kudosten soluja sekä kooltaan että rakenteeltaan. Sileä lihaskudos koostuu tavallisesti sukkulamaisista 0,02–0,5 mm pitkistä ja 3–10 µm:n paksuista poikkijuovattomista soluista, joissa on yksi [[tuma]] keskellä solua. Sileät lihassolut ovat uusiutumiskykyisiä. Sileissäkin lihassoluissa on aktiinia ja myosiinia, mutta ne eivät ole järjestyneet filamenteiksi ja sarkomeereiksi. Epäsäännöllisen järjestyksen ansiosta sileä lihas pystyy supistumaan tehokkaasti laajalla pituusalueella. Se on tärkeää, koska monien onttojen elinten tilavuus vaihtelee erittäin paljon. Niiden on supistuttava, vaikka ne olisivat äärimmilleen venyneitäkin. Kun sileä lihaskudos supistaa onttoa sisäelintä, voi sisäelimen paine palauttaa sileän lihaksen takaisin alkuperäiseen pituuteensa supistuksen jälkeen.


==Sileän lihaskudoksen toiminta==
==Sileän lihaskudoksen toiminta==
Sileät lihassolut supistuvat, kuten poikkijuovaisetkin lihassolut aktiinin ja myosiinin liukuessa toistensa lomaan. Sileän lihaskudoksen toiminta ei ole tahdonalaista vaan tahdostariippumatonta [[autonominen hermosto|autonomisen hermoston]] säätelemää. Välittäjäaineina toimivat ainakin [[asetyylikoliini]] ja [[noradrenaliini]]. Suurin osa sileistä lihaksista supistuu spontaanisti myös ilman hermoimpulssia esimerkiksi suolen seinämän lihassyyt. Myös hormoneilla on vaikutusta sileän lihaksen ärsytyskynnykseen ja supistumiseen. Sileän lihaksen supistus alkaa ja päättyy paljon hitaammin kuin poikkijuovaisen. Yksittäinen lihasnykäys saattaa kestää useita satoja millisekunteja. Sileät lihakset ovat väsymättömiä ja ne toimivat koko ajan vaihtelevalla teholla.
Sileät lihassolut, kuten poikkijuovaisetkin, supistuvat [[aktiini]]- ja [[myosiini]]säikeiden liukuessa toistensa lomaan. Sileän lihaskudoksen toiminta ei ole tahdonalaista vaan tahdosta riippumatonta [[autonominen hermosto|autonomisen hermoston]] säätelemää. Välittäjäaineina toimivat ainakin [[asetyylikoliini]] ja [[noradrenaliini]]. Suurin osa sileistä lihaksista supistuu spontaanisti myös ilman hermoimpulssia (esimerkiksi suolen seinämän lihassyyt). Myös [[hormoni|hormoneilla]] on vaikutusta sileän lihaksen ärsytyskynnykseen ja supistumiseen. Sileän lihaksen supistus alkaa ja päättyy paljon hitaammin kuin poikkijuovaisen. Yksittäinen lihasnykäys saattaa kestää useita satoja millisekunteja. Sileät lihakset ovat väsymättömiä ja ne toimivat koko ajan vaihtelevalla teholla.


==Sileiden lihasten tehtäviä==
==Sileiden lihasten tehtäviä==
Sileät lihakset muun muassa kuljettavat ravintoaineita ruoansulatuskanavassa, tyhjentävät virtsarakon, säätelevät verisuonten läpimittaa, silmän mustuaisen muotoa ja katseen kohdistusta, osallistuvat keuhkojen ilmavirtaukseen ja kohottavat ihokarvoja.
Sileät lihakset muun muassa kuljettavat ravintoaineita ruoansulatuskanavassa, tyhjentävät virtsarakon, osallistuvat keuhkojen ilmavirtaukseen, kohottavat ihokarvoja ja säätelevät verisuonten läpimittaa, silmän mustuaisen muotoa sekä katseen kohdistusta.


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Lihaskudokset]]
*[[Lihaskudokset]]
*[[Luurankolihas]]
*[[Poikkijuovainen lihas]]
*[[Sydänlihas]]
*[[Sydänlihas]]



Versio 16. maaliskuuta 2009 kello 18.56

Sileä lihaskudos (lat. textus muscularis non striatus) muodostaa ruumiin painosta vain noin kolme prosenttia. Sileällä lihaskudoksella on suuri merkitys sisäelinten toiminnalle. Sileää lihaskudosta on onttojen putkimaisten ja pussimaisten elinten kuten verisuonten, hengitysteiden, ruoansulatuskanavan, virtsateiden ja sukuelinten ympärillä. Ihon pienet karvankohottajalihakset muodostuvat sileästä lihaskudoksesta. Myös silmissä on sileää lihaskudosta. Sydämen ympärillä sileän lihaskudoksen sijasta on poikkijuovaista sydänlihaskudosta. Sileän lihaskudoksen toiminta on tahdosta riippumaton.

Sileän lihaskudoksen rakenne

Verrattuna monitumaisiin jättiläismäisiin poikkijuovaisiin lihassoluihin, sileät lihassolut muistuttavat paljon enemmän muiden kudosten soluja sekä kooltaan että rakenteeltaan. Sileä lihaskudos koostuu tavallisesti sukkulamaisista 0,02–0,5 mm pitkistä ja 3–10 µm:n paksuista poikkijuovattomista soluista, joissa on yksi tuma keskellä solua. Sileät lihassolut ovat uusiutumiskykyisiä. Sileissäkin lihassoluissa on aktiinia ja myosiinia, mutta ne eivät ole järjestyneet filamenteiksi ja sarkomeereiksi. Epäsäännöllisen järjestyksen ansiosta sileä lihas pystyy supistumaan tehokkaasti laajalla pituusalueella. Se on tärkeää, koska monien onttojen elinten tilavuus vaihtelee erittäin paljon. Niiden on supistuttava, vaikka ne olisivat äärimmilleen venyneitäkin. Kun sileä lihaskudos supistaa onttoa sisäelintä, voi sisäelimen paine palauttaa sileän lihaksen takaisin alkuperäiseen pituuteensa supistuksen jälkeen.

Sileän lihaskudoksen toiminta

Sileät lihassolut, kuten poikkijuovaisetkin, supistuvat aktiini- ja myosiinisäikeiden liukuessa toistensa lomaan. Sileän lihaskudoksen toiminta ei ole tahdonalaista vaan tahdosta riippumatonta autonomisen hermoston säätelemää. Välittäjäaineina toimivat ainakin asetyylikoliini ja noradrenaliini. Suurin osa sileistä lihaksista supistuu spontaanisti myös ilman hermoimpulssia (esimerkiksi suolen seinämän lihassyyt). Myös hormoneilla on vaikutusta sileän lihaksen ärsytyskynnykseen ja supistumiseen. Sileän lihaksen supistus alkaa ja päättyy paljon hitaammin kuin poikkijuovaisen. Yksittäinen lihasnykäys saattaa kestää useita satoja millisekunteja. Sileät lihakset ovat väsymättömiä ja ne toimivat koko ajan vaihtelevalla teholla.

Sileiden lihasten tehtäviä

Sileät lihakset muun muassa kuljettavat ravintoaineita ruoansulatuskanavassa, tyhjentävät virtsarakon, osallistuvat keuhkojen ilmavirtaukseen, kohottavat ihokarvoja ja säätelevät verisuonten läpimittaa, silmän mustuaisen muotoa sekä katseen kohdistusta.

Katso myös

Lähteet

  • Haug E, Sand O ja Sjaastad Ø V: Ihmisen Fysiologia, 1.-2. painos, 6. luku Luusto ja lihakset. WSOY Porvoo, 1992. ISBN 951-0-19882-X.
  • Nienstedt W, Hänninen O, Arstila A ja Björkqvist S: Ihmisen fysiologia ja anatomia, 10. painos, 3. luku Kudokset. WSOY Porvoo, 1995. ISBN 951-0-16801-7.