Ero sivun ”Keuhkorakkula” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ar:سنخ رئوي |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Keuhkorakkulan halkaisija on noin 0,1 mm ja seinämän paksuus 0,2 µm. Keuhkorakkulan sisäpintaa peittää levyepiteeli, joka koostuu alveolaarisoluista eli pneumosyyteistä. Tyypin I pneumosyytit, joita on epiteelistä noin 95 prosenttia, muodostavat keuhkorakkulan seinämän rakenteen. Tyypin II pneumosyyttien tehtävänä on erittää [[surfaktantti]]a. Keuhkorakkulan seinämässä on tiheä hiussuoniverkko, jonka avulla happi siirtyy sisäänhengitetystä ilmasta veren [[punasolu]]jen [[hemoglobiini]]in. |
Keuhkorakkulan halkaisija on noin 0,1 mm ja seinämän paksuus 0,2 µm. Keuhkorakkulan sisäpintaa peittää levyepiteeli, joka koostuu alveolaarisoluista eli pneumosyyteistä. Tyypin I pneumosyytit, joita on epiteelistä noin 95 prosenttia, muodostavat keuhkorakkulan seinämän rakenteen. Tyypin II pneumosyyttien tehtävänä on erittää [[surfaktantti]]a. Keuhkorakkulan seinämässä on tiheä hiussuoniverkko, jonka avulla happi siirtyy sisäänhengitetystä ilmasta veren [[punasolu]]jen [[hemoglobiini]]in. |
||
Keuhkorakkuloita on ihmisellä yhteensä noin 300 miljoonasta 500 miljoonaan. |
Keuhkorakkuloita on ihmisellä yhteensä noin 300 miljoonasta 500 miljoonaan. |
||
Tupakointi muokkaa keuhkorakkulaa siten, että se pyöristyy. Tällöin sen pinta-ala pienenee ja hapenottokyky heikkenee.<ref name="BI4"> |
|||
{{BI4|181}}</ref> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 15. maaliskuuta 2009 kello 23.13
Keuhkorakkulat eli alveolit ovat keuhkojen pienten ilmateiden päissä sijaitsevia säkkimäisiä anatomisia yksikköjä, joissa elimistön kaasujenvaihto tapahtuu.
Keuhkorakkulan halkaisija on noin 0,1 mm ja seinämän paksuus 0,2 µm. Keuhkorakkulan sisäpintaa peittää levyepiteeli, joka koostuu alveolaarisoluista eli pneumosyyteistä. Tyypin I pneumosyytit, joita on epiteelistä noin 95 prosenttia, muodostavat keuhkorakkulan seinämän rakenteen. Tyypin II pneumosyyttien tehtävänä on erittää surfaktanttia. Keuhkorakkulan seinämässä on tiheä hiussuoniverkko, jonka avulla happi siirtyy sisäänhengitetystä ilmasta veren punasolujen hemoglobiiniin.
Keuhkorakkuloita on ihmisellä yhteensä noin 300 miljoonasta 500 miljoonaan.
Tupakointi muokkaa keuhkorakkulaa siten, että se pyöristyy. Tällöin sen pinta-ala pienenee ja hapenottokyky heikkenee.[1]
Lähteet
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 181. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.