Ero sivun ”Höyryturbiini” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Fix |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Höyry voidaan tuottaa joko [[aurinkoenergia]]n keinoin, polttamalla [[höyrykattila]]ssa polttoainetta, kuten fossiilisia polttoaineita, biomassaa tai kaupunkijätettä tai [[ydinreaktori]]lla. Tulistettu höyry johdetaan ensin turbiinin korkeapaineosaan, jossa se luovuttaa enimmän osan entalpiastaan. Se kulkee edelleen laajentuen keskipainesiivistöön ja matalapainesiivistöön. Parhaimpien turbiinien terminen hyötysuhde on jopa 63%. Lauhdetta voidaan edelleen käyttää lämmitykseen. Näin päästään jopa liki 90% kokonaishyötysuhteeseen. |
Höyry voidaan tuottaa joko [[aurinkoenergia]]n keinoin, polttamalla [[höyrykattila]]ssa polttoainetta, kuten fossiilisia polttoaineita, biomassaa tai kaupunkijätettä tai [[ydinreaktori]]lla. Tulistettu höyry johdetaan ensin turbiinin korkeapaineosaan, jossa se luovuttaa enimmän osan entalpiastaan. Se kulkee edelleen laajentuen keskipainesiivistöön ja matalapainesiivistöön. Parhaimpien turbiinien terminen hyötysuhde on jopa 63%. Lauhdetta voidaan edelleen käyttää lämmitykseen. Näin päästään jopa liki 90% kokonaishyötysuhteeseen. |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
==Suomalaisia valmistajia== |
|||
*[http://www.savoniapower.com/ Savonia Power Oy:n kotisivut] |
|||
{{commons|Steam turbine|höyryturbiini}} |
{{commons|Steam turbine|höyryturbiini}} |
||
{{tynkä/Energiatekniikka}} |
{{tynkä/Energiatekniikka}} |
||
[[Luokka:Turbiinit]] |
[[Luokka:Turbiinit]] |
||
[[Luokka:Voimalaitos]] |
[[Luokka:Voimalaitos]] |
||
[[ar:توربين بخاري]] |
[[ar:توربين بخاري]] |
||
[[ca:Turbina de vapor]] |
[[ca:Turbina de vapor]] |
||
Versio 15. maaliskuuta 2009 kello 19.49
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Höyryturbiini on lämpövoimakone, jolla korkeapaineisen vesihöyryn lämpöenergiaa muunnetaan mekaaniseksi energiaksi, akselin pyörimisenergiaksi. Tätä energiaa muunnetaan akseliin yhdistetyllä generaattorilla sähköenergiaksi.
Höyryturbiini nykyaikaisessa muodossaan on irlantilaisen insinöörin Charles A. Parsonsin keksintö vuodelta 1884. Hän rakensi ensimmäisen höyryturbiinin, joka menestyi kaupallisesti ja se myös mullisti merisodankäynnin mahdollistaen entistä nopeampien ja suurempien sotalaivojen rakentamisen. Höyryturbiinissa höyrynpaine pakottaa turbiinin johdesiivin varustetut pyörät liikkeelle. Suuremman vaikutuspinta-alan vuoksi höyryturbiinin hyötysuhde voittaa mäntähöyrykoneen moninkertaisesti. Ensimmäisen voimalakäyttöön suunnitellun höyryturbiinin valmisti ruotsalainen Laval 1885.
Lähes kaikki yhä tänään käytössä oleva höyrykäyttöiset laivat toimivat turbiini- tai turbosähkökoneistolla. Suurimmat höyryalukset ovat USA:n laivaston ydinkäyttöiset lentotukialukset, joissa höyrykattilana toimii ydinreaktori.
Käyttö sähköntuotannossa
Maassa käytetystä sähköstä suurin osa tuotetaan höyryturbiineilla. Voimalaitoksissa höyryturbiinia käytetään pyörittämään generaattoria, joka synnyttää sähkovirran. Höyryturbiinit jaetaan turbiinista tulevan hörynpaineen perusteella lauhdeturbiineihin ja vastapaineturbiineihin. Höyryturbiinit voidaan jaotella myös höyryn syöttösuunnan suhteen aksiaaliturbiineihin ja radiaaliturbiineihin.
Höyry voidaan tuottaa joko aurinkoenergian keinoin, polttamalla höyrykattilassa polttoainetta, kuten fossiilisia polttoaineita, biomassaa tai kaupunkijätettä tai ydinreaktorilla. Tulistettu höyry johdetaan ensin turbiinin korkeapaineosaan, jossa se luovuttaa enimmän osan entalpiastaan. Se kulkee edelleen laajentuen keskipainesiivistöön ja matalapainesiivistöön. Parhaimpien turbiinien terminen hyötysuhde on jopa 63%. Lauhdetta voidaan edelleen käyttää lämmitykseen. Näin päästään jopa liki 90% kokonaishyötysuhteeseen.
