Ero sivun ”Varhaistriaskausi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
:''Pääartikkeli: [[Indus-vaihe]]'' |
:''Pääartikkeli: [[Indus-vaihe]]'' |
||
[[Indus-vaihe]] 251 ± 0,4 - 249,7 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten aloitti varhaistriaskauden. |
[[Indus-vaihe]] 251 ± 0,4 - 249,7 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten aloitti varhaistriaskauden. Silloin maapallo oli kuuma, kuiva ja laajalti aavikoitunut. Silti oli jäätiköitäkin. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Ilmakehäsäs oli vain vähän happea, ehkä noin 12-16%. Merten happipitoisuus oli pieni. Tämä saattoi johtua runsaasta tulivuoritoiminnatsa ja sen seurannaisvaikutuksesta, kuten metaanin vapautumisesta merenpohjan klatraattimineraaleista. |
||
Kauden alussa esiintyi lyhyen aikaa bakteerimattoja stromatoliitteja, mikä viittaa niitä syöneiden selkära gattomien pieneliöiden harvinaisuuteen, mikä on ollut kambrikauden jällkeen harvinaista maapallon historiassa. Hyönteiset, kalat, sammankkoeläimet, ja matelijat olivat kaudella hyvin harvinaisia. |
|||
⚫ | |||
Matelijoista nelijalkaiset matalat [[lystrosaurus|Lystrosauridit]], ja liskomaiset [[proterosuchus|proterosuchidit]] hallitsivat elämää maalla. |
|||
Kaudelle tyypillisiä olivat |
|||
⚫ | |||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
Versio 19. helmikuuta 2009 kello 21.17
Varhaistriaskausi (Buntsandstein tai Scythian) 241,7 - 234,3 miljoonaa vuotta sitten aloitti mesotsooisen matelijoiden valtakauden. Juuri ennen tätä kautta oli sattunut suuri permikauden joukkotuho, joka oli pyyhkinyt eläimistöä runsaasti pois. Erityisesti tämä näkyi meren lajistojen vähälukuisuutena. Ilmekehässä oli vain hiukasti happea, alimmillaan vain 12%[1]. Toipuminen permin joukkotuhosta oli hidasta ja monet lajit pysyivät piilossa palatakseen takaisin keskitriaskaudella. Simpukat, kotilot, ammonoidit, merisiilit, ja nivelikkäät brakiopodit. Trilobiitit olivat tuhoutuneet. Maalla vallitsi kuivuus ja koppisiemeniset levisivät. Vain harva matelija selvisi hengissä permikauden joukkotuhosta.
Varhaistriaskauden eläimiä
Lystrosaurus oli keskikokoinen kasveja syävä diconydontti, nisäkkäiden kaukainen sukulainen. Proterosuchus muistutti panssaroimatonta krokotiilia. Kaikki maan eläimet olivat tämän kauden alussa korkeintaan keskikokoisia. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua ilmestyi suurempia eläimiä: Lystrosaurus vaihtui häränkokoiseen Kannemeyeriaan, ja suuret petoliskot kuten sudenkokoinen terapsidi Cynognathus ja suuret arkosaurit Garjainia sekä Erythrosuchus ilmaantuivat.
Terapsidit ja tekodontit, jotka kuuluivat arkosaureihin, kilpailivat keskenään.
Varhaistriaskauden alajako
Triaskauden jako | ||||
---|---|---|---|---|
kausi | epookki | vaihe | ikä (mvs) | |
Jura | varhais | Hettange | nuorempi | |
Trias | myöhäis | Rhaetia | 201,3–208,5 | |
Noricum | 208,5–~227 | |||
Carnia | ~227–~237 | |||
keski | Ladini | ~237–~242 | ||
Anisus | ~242–247,2 | |||
varhais | Olenjok | 247,2–251,2 | ||
Indus | 251,2–252,17 | |||
Permi | Loping | Changxing | vanhempi | |
Triaskauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[2] |
Varhaistriaskausi jaetaan kahdteen vaiheeseen, jotka voidaan edelleen jakaa pienempiin osiin.
- Indus-vaihe (Brahmanian)
- Griesbach-alavaihe (Ganges-alavaihe)
- Varhainen, keskimmäinen, myöhäinen ja myöhäisin.
- Dienerian (Gandarian)
- Griesbach-alavaihe (Ganges-alavaihe)
- Olenjok-vaihe
- Smithian
- Smathian
Varhaistriaskauden kartta
Varhaistriaskauden kartassa hieman C:tä muistuttava jättimanner näkyy karttakuvassa keskellä. Jättimantereen itäpuolella oli hajanaisia saaria, nykyinen japani, Kiinan osia ja Indonesia. Etelämanner oli etelänavalla. C:n sisäosissa oli paleotethys ja vielä pieni Tethysmeri. Suurin meri oli Panthalassa.
Indus-vaihe
- Pääartikkeli: Indus-vaihe
Indus-vaihe 251 ± 0,4 - 249,7 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten aloitti varhaistriaskauden. Silloin maapallo oli kuuma, kuiva ja laajalti aavikoitunut. Silti oli jäätiköitäkin. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Ilmakehäsäs oli vain vähän happea, ehkä noin 12-16%. Merten happipitoisuus oli pieni. Tämä saattoi johtua runsaasta tulivuoritoiminnatsa ja sen seurannaisvaikutuksesta, kuten metaanin vapautumisesta merenpohjan klatraattimineraaleista. Kauden alussa esiintyi lyhyen aikaa bakteerimattoja stromatoliitteja, mikä viittaa niitä syöneiden selkära gattomien pieneliöiden harvinaisuuteen, mikä on ollut kambrikauden jällkeen harvinaista maapallon historiassa. Hyönteiset, kalat, sammankkoeläimet, ja matelijat olivat kaudella hyvin harvinaisia. Matelijoista nelijalkaiset matalat Lystrosauridit, ja liskomaiset proterosuchidit hallitsivat elämää maalla. Kaudelle tyypillisiä olivat pitkulaiset krokotiilia muistuttavat sammakkoeläimet.
Katso myös
Viitteet
- ↑ http://uwnews.org/article.asp?articleID=9592, Low oxygen likely made 'Great Dying' worse, greatly delayed recovery, Vince Stricherz
- ↑ K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2020. International Commission on Stratigraphy.