Ero sivun ”Häkkikäämitty roottori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
johdannon tarkennusta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Wirnik_by_Zureks.jpg|thumb|250px|Induktiomoottorin oikosulkuroottori.]] |
[[Kuva:Wirnik_by_Zureks.jpg|thumb|250px|Induktiomoottorin oikosulkuroottori.]] |
||
'''Häkkikäämitty roottori''' on epätahti- eli [[oikosulkumoottori|induktiomoottoreissa]] yleisesti käytetty pyörivä osa. Häkkikäämitykseen indusoituu sähkövirta, joka magnetoi roottorin. Häkkikäämitys myös oikosulkee indusoituneet virrat, mistä syystä oikosulkuroottorilla varustettua [[sähkömoottori]]a kutsutaankin usein |
'''Häkkikäämitty roottori''' on epätahti- eli [[oikosulkumoottori|induktiomoottoreissa]] yleisesti käytetty pyörivä osa. Häkkikäämitykseen indusoituu sähkövirta, joka magnetoi roottorin. Häkkikäämitys myös oikosulkee indusoituneet virrat, mistä syystä oikosulkuroottorilla varustettua [[sähkömoottori]]a kutsutaankin usein [[oikosulkumoottori]]ksi. |
||
== Rakenne == |
== Rakenne == |
||
Oikosulkuroottori koostuu kerroksittain kasatuista, uritetuista [[rauta]]levyistä. Urien läpi kulkevat [[alumiini]]sta tai [[kupari]]sta valmistetut johteet, jotka ovat päistään kytketty yhteen metallirenkailla jotka kytkevät johteet [[oikosulku]]un. Näin syntyy niinsanottu |
Oikosulkuroottori koostuu kerroksittain kasatuista, uritetuista [[rauta]]levyistä. Urien läpi kulkevat [[alumiini]]sta tai [[kupari]]sta valmistetut johteet, jotka ovat päistään kytketty yhteen metallirenkailla jotka kytkevät johteet [[oikosulku]]un. Näin syntyy niinsanottu häkkikäämitys. (ks. kuva) |
||
Johteet ovat yleensä hiukan käännetty suorasta linjasta metelin ja vääntömomentin vaihteluiden vähentämiseksi. |
Johteet ovat yleensä hiukan käännetty suorasta linjasta metelin ja vääntömomentin vaihteluiden vähentämiseksi. |
||
Versio 4. tammikuuta 2009 kello 21.06
Häkkikäämitty roottori on epätahti- eli induktiomoottoreissa yleisesti käytetty pyörivä osa. Häkkikäämitykseen indusoituu sähkövirta, joka magnetoi roottorin. Häkkikäämitys myös oikosulkee indusoituneet virrat, mistä syystä oikosulkuroottorilla varustettua sähkömoottoria kutsutaankin usein oikosulkumoottoriksi.
Rakenne
Oikosulkuroottori koostuu kerroksittain kasatuista, uritetuista rautalevyistä. Urien läpi kulkevat alumiinista tai kuparista valmistetut johteet, jotka ovat päistään kytketty yhteen metallirenkailla jotka kytkevät johteet oikosulkuun. Näin syntyy niinsanottu häkkikäämitys. (ks. kuva)
Johteet ovat yleensä hiukan käännetty suorasta linjasta metelin ja vääntömomentin vaihteluiden vähentämiseksi.
Toiminta
Induktiomoottorin staattorikäämitykset muodostavat pyörivän magneettikentän roottorin ympärille. Pyörivä magneettikenttä indusoi roottorin häkkikäämitykseen sähkövirran joka magnetoi roottorin. Näin muodostunut magneettikenttä aiheuttaa roottoriin Lorentzin voiman mukaisesti tangentin suuntaisen vääntömomentin, ja roottori lähtee seuraamaan staattorin pyörivää magneettikenttää.
Oikosulkumoottorit kuuluvat epätahtikoneisiin, johtuen siitä että niiden roottori pyörivät hieman staattorikäämityksen pyörivää magneettikenttää, kiertokenttää, hitaammin. Tätä pyörimisnopeuksien eroa sanotaan jättämäksi ja se kasvaa moottorin kuormituksen kasvaessa.
Magneettikenttä kulkee rautaytimessä, joka on suunniteltu rakenteellisesti ja materiaalivalinnoilla minimoimaan häviöitä. Ohuet lakkapäällysteiset levyt roottorin sisällä vähentävät pyörrevirtahäviöitä. Niiden materiaali on vähähiilistä mutta runsaasti piitä sisältävää rautaa, jonka resistanssi on puhdasta rautaa moninkertaisesti suurempi. Näin pyörrevirtahäviöitä saadaan entistä pienemmäksi. Matala hiilipitoisuus tekee siitä magneettisesti vähän hystereesihäviöitä aiheuttavaa.
Yksi- ja kolmevaihemoottoreissa käytetään samaa perusrakennetta laajalla kokoalueella.